JAANA PELKONEN Oman tien kulkija

Kaikki blogit puheenaiheesta Yksinäisyys

Kukkokiekuu, pariturva, yksinäisyys ja vanhusten vpk – mikä ei kuulu joukkoon

Ovikello soi. Naapurilla on hätä: ”Meidän asunnossa on ihan vieras ihminen. Voisitko tulla katsomaan.” Melkein jo arvaan, mistä on kyse. Mieli on siirtynyt ajassa taakse päin. Oma vaimo on ajatuksissa 40-vuotias, ei se vanha ihminen, joka nukkuu makuuhuoneessa. Saan naapurin rauhoitettua. Ja onneksi olin kotona.

Ikäihmiset, niin kuin me kaikki, tarvitsevat ihmiskontakteja. Jos sitä tuttua ja turvallista naapuria ei ole, niin etsivä vanhustyö on oiva tapa ehkäistä yksinäisyyttä ja tarjota kohtaamisia arkeen.

Yksinäisyys

Millaista on olla yksin? Tai kokea yksinäisyyttä, vaikka olisi muiden seurassa? Sen tietää vain ihminen, joka on kokenut yksinäisyyttä enemmän kuin vain ohimenevänä tunteena. Me kaikki kaipaamme ihmistä, joka kuuntelee meitä, tukee ja on läsnä, kun on vaikeaa. Yksinäisyyttä voi lievittää parhaiten toinen ihminen.

Annetaan vanhuksille aikaa, ei vain rahaa.

Olen kuntavaalien kampanjataptahtumien puitteissa tavannut erään senioriherran, joka tuli juttelemaan kanssani yli tunniksi. Olemme olleet kyseisen henkilön kanssa tekemisissä aikaisemminkin, minkä perusteella en odottanut meidän tulevan kauhean hyvin toimeen.

Kyseinen herra on eläkeläinen ja meillä oli monta asiaa keskusteltavana: mm. vanhusten hoito, vuokra-asuntojen tilanne täällä stadissa sekä köyhyys etenkin eläkeläisten keskuudessa.

Joulu tulee kerran vuodessa – oletko valmis?

Viime viikkoina on puhuttu ymmärrettävästi paljon syrjäytymisestä, sen mahdollisista syistä ja seurauksista. Kohta alamme puhumaan ihmisistä, jotka ovat yksin vastoin tahtoaan, hylättyinä, ilman perhettä, jouluna, vuoden suurimpana kirkollisena perhejuhlana.

Muistan omista ensimmäisistä jouluistani ennen kouluikää sen, että en saanut avata yhtäkään pakettia. Sain toki käteeni joskus jonkun lahjan, mutta ennen kuin kerkesin tarkemmin tutkailemaan sitä, oli joku isompi tullut ja vienyt sen kädestäni. Enkä sen koommin nähnyt lahjaa. Näin lastenkodissa.

Joulu – yhteisöllisyyden tai yksinäisyyden juhla

Viimeistään joulukuussa kadut ja kauppakeskukset täyttyvät ihmisistä. Joululaulut raikuvat ja ihmisillä on hyvä mieli. Joulu on parhaimmillaan yhteisöllisyyden, rauhan ja rakkauden aikaa.  Jouluvalot ikkunoissa, joululahjaostokset ja pyhien suunnittelu tuovat sydämeen iloa ja valoa. Mutta joulu ei ole kaikille iloinen juhla. Joulu on osalle meistä toivottomuuden, murheen ja huolen aikaa. Mistä löytää rahat joululahjoihin? Kenen kanssa viettää joulua? Miten selviän yksin?

Yksinäisyys- kansamme vaiettu tauti

Tämän viikon A2- ilta pureutui yhteiskuntamme vaiettuun ongelmaan, yksinäisyyteen. Tyydymme usein ajattelemaan onhan nykyisin vaikka mitä virikkeitä, harrastuksia ja tapahtumia. Miten kukaan voisi tuntea yksinäisyyttä? Olen kerran jos toisenkin itse jonottaessani esim. terveyskeskuksen infoon kuullut tahtomattani, kun edellä oleva ihminen haastaa elämänsä koukeroista virkailijalle, koska hänellä on tilaisuus puhua. Varmaa vastausta en tiedä, mutta oletan, ettei hänellä ole ketään muutakaan joille asiansa puhuisi. Se tärkein - Ihminen puuttuu.

Onko yksinäinen olemassa?

Ollaanko kavereita? Mitä sulle kuuluu? Kaikilla ei ole kavereita. Eikä kaikille kuulu hyvää. Joukossamme on jopa puoli miljoonaa suomalaista, jotka kärsivät yksinäisyydestä. Heiltä ei kukaan edes kysy kuulumisia puhumattakaan lämpimän halauksen antamisesta.

Yksinäisyys on tasa-arvoista. Yksinäisiä on kaikissa ikäluokissa, kaikissa tuloluokissa, naisissa ja miehissä. Kaveruutta ei voi ostaa, vaan siihen tarvitaan toisen ihmisen läsnäoloa ja huomatuksi tulemista.

Vastikkeellinen työttömänolokorvaus aktivoi takaisin joukkoon!

Sipilä I junailee ja masinoi työttömyyskorvaukseen ainakin osittaista vastikkeellisuutta – annamme rahaa ja sitten osallistut yhteisiin yleishyödyllisiin tehtäviin. Pakkotyö vai kädenojennus löytää uutta hyväksyntää ja tarpeelliseksi tuntemisen euforiaa?

Elääkö vanhus vain maksaakseen laskuja?

Olen tänään koko päivän kuunnellut/nähnyt/lukenut vanhustenhoidosta käytävää keskustelua eri medioissa. Se on lohdutonta kuunneltavaa. Vasemmiston kensanedustajat ovat ottaneet haasteen vastaan ja luvanneet mennä vanhustenhoitoon yhden työvuoron ajaksi. missä ne muut kansanedudtaja luuhaavat? Eikö kantti kestä? Vaikka eipä se välttämättä vie asiaa yhtään eteen päin. Onhan noita toimittajiakin nähty kokeilemassa elämistä mini-tuloilla yms. mutta sinne ne hetken kokemukset haihtuvat, kun taas normi rahat on käytössä!

Kel onni on – sen onnen kätkekööt

(Media on puskenut lukijoiden silmille paljon hätää, epäonnea, voimattomuutta ja yksinäisyyttä | *.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä