JAANA PELKONEN Oman tien kulkija

Kaikki blogit puheenaiheesta Lukutaito

Lukutaito on luksusta

Harry Potter on tehnyt suurimman taikatemppunsa saadessaan maailman lapset lukemaan kiusatun silmälasipäisen pojan ja tämän ystävien seikkailuja vuodesta toiseen. Pottermania on myös tasa-arvoa ja demokratiaa parhaimmillaan. Kirjaa lukevat tytöt, pojat ja kaikenikäiset aikuiset lukutaitoisissa maissa. Potter-kirjoissa kiteytyy lukemisen luksus: opimme, ymmärrämme ja jaamme tunteita sekä kokemuksia mukaansatempaavien tarinoiden mukana. Kuin huomaamattamme opimme uusia sanoja, uuden kulttuurin ja itsestämmekin siinä sivussa jotain.

Pisa, pojat ja politiikka

Tuoreet Pisa-tulokset ovat näyttäneet taas kohtalaisen hyviltä, joten ylpeydenaiheemme eli suomalainen peruskoulu ei ole täysin retuperällä. Se on helpottava tieto. Uusimmassa pisa-tutkimuksessa tutkittiin 15 -vuotiaiden vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja, sekä ongelmanratkaisukykyä.   Suomen sijoitus oli  seitsemäs, mutta itse asiassa piste-erot sijoilla 3. – 10. ovat niin pienet että peräti kahdeksan maata voisi sijoittaa jaetulle kolmannelle sijalle.

Neuvolat mukaan lukutaitotalkoisiin

Toivoa antavaa on se, että vuoden 2015 PISA-mittauksessa maassamme pidempään jatkuneessa lukutaidon laskussa oli pysähtymisen merkkejä. Sen sijaan tuloksissa näkyvä vahvistunut osaamisen kulttuurinen ja sosioekonominen eriarvoistuminen osoittaa, että tarvitsemme nopeasti vaikuttavampia ja varhaisempia toimia. Lukutaito ja lukemisen ilo on lahja, joka 100 vuotta täyttävän Suomen on annettava yhdenvertaisesti kaikille lapsille.

 

Kuka on kiinnostunut kirjoista ja lukemisesta – ei kukaan

Tämä asia tuli mieleeni näin Kirjamessujen aikaan. Minusta molemmista kannattaa olla kiinnostunut. Kirjat vievät tarinoiden maailmaan ja laittavat mielikuvituksen liikkeelle, eikä ole sitä valmiiksi pureksittua visuaalista höttöä, jota tunkee joka tuutista nykyään. Lukutaito on kaiken oppimisen perusta.

Poikien puolesta

Pojista ja nuorista miehistä on herännyt huoli. Puhutaan "kadonneista pojista", jolla tarkoitetaan pudokkaita ja työelämän sekä opintojen ulkopuolelle jääneitä nuoria miehiä.  Aikuisten puolellakin työelämän ulkopuolella on jopa 79 000 miestä, iältään 25 - 54 v.
 Poikiemme syrjäytymisen pitäisi olla kansallinen hätätila, kuten kansanedustaja Emma Kari (vihr.) kirjoittaa.  Syrjäytyneet nuoret ovat suurelta osin poikia, ja huolta herättävien tietojen mukaan peruskoulunsa päättää miehenalkuja, joilla ei ole edes riittävää lukutaitoa elämän eväiksi.

Joka kahdeksas 15-vuotias suomalainen poika ei osaa lukea

Paluu vuoteen 1917?  

Suomi täyttää kohta sata vuotta.

Vuonna 1917 Suomi oli vaarallisesti jakautunut, ylen eriarvoinen yhteiskunta. Suhteessa hallitsijaan, silloiseen tsaariin, sananvapaus oli ylen rajallinen. Sittemmin asiat parantuivat, kun sisällissodan ja maailmansodan jälkeen suomalaiset rakensivat toiveikkaina tasa-arvoon tähtäävää hyvinvointiyhteiskuntaa.

Vaikein sisäinen uhka – nuorten syrjäytyminen

Sisäministeri Paula Risikko Kokoomuksesta totesi yksikantaan, että suurin sisäinen uhkamme on nuorten syrjäytyminen |1. Kovin moni nuori ajelehtii – ei tiedä aamulla herättyään, mitä iltapäivällä tekisi.

 

Suomen tytöt ovat timanttia – miksi pojat eivät yllä PISAssa samaan?

Hyvää itsenäisyyspäivää, osaava Suomi! Olemme juuri julkaistujen PISA-tulosten perusteella edelleen koulutuksen kärkimaa. Huolta herättää kuitenkin koulutuksen tasa-arvo. Etenkin tyttöjen ja poikien väliset erot ovat kasvaneet. Suomen tytöt olivat kaikkien maiden tytöistä toiseksi parhaimpia. Poikien välisessä vertailussa Suomen pojat uhkaavat pian jäädä kärkikymmenikön ulkopuolelle. Suomalainen malli siis toimii – mutta ei yhtä hyvin kaikille.

En osaa lukea enkä kirjoittaa - ja olen aikuinen

UNESCOn tilastojen mukaan vuonna 2010 maailmassa oli 796 miljoonaa luku- ja kirjoitustaidotonta aikuista. Erityisen paljon heitä oli Afrikassa ja Etelä- ja Länsi-Aasiassa. Esimerkiksi Afganistanissa heitä oli 71,9 prosenttia koko yli 15-vuotiaasta väestöstä ja naisista peräti 87,4 prosenttia. Somaliassa vastaavat luvut olivat 62,2 ja 74,2 prosenttia.

Vuonna 2015 Suomesta haki turvapaikkaa 5 214 afganistanilaista ja 1 981 somalialaista turvapaikanhakijaa. Vuosien saatossa heitä on tullut Suomeen moninkertainen määrä.

Suomalaista peruskoulua on tahallaan tärvelty viime vuosina

Suomalainen peruskoulujärjestelmä on perustettu vaiheittain 1970-luvulla korvaamaan aikaisempaa erilliskoulujärjestelmää ja se on ollutkin menestystarina, koska nuorten yleinen koulutustaso ja mahdollisuus ammattipätevyyden hankkimiseen kohosi samoin kuin monet aikaisemman järjestelmän koulutukselliset umpiperät poistuivat tai vähenivät.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä