JAANA PELKONEN Oman tien kulkija

Kaikki blogit puheenaiheesta Ihmiskunnan tulevaisuus

Trumpin ilmoituksen merkitys

Donald Trumpin eilinen irtisanoutuminen Pariisin ilmastosovusta muodostuu todennäköisesti kohtuullisen merkittäväksi vedenjakajaksi - eikä vain maailmanlaajuisten ympäristöongelmien hallinnan kannalta, vaan myös poliittisesti. Operaation varsinaiset seuraukset jäävät kuitenkin toistaiseksi suurelta osin arvailujen varaan.

Mauton performanssi

Suomen historiallinen tilaisuus

Suomi aloittaa 11. toukokuuta kaksivuotisen kauden Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana. Puheenjohtajuus osuu koko arktisen alueen tulevaisuuden kannalta erittäin kriittiseen vaiheeseen. Liioittelematta voidaan sanoa, että tänä aikana tehdyt valinnat heijastuvat merkittävästi koko ihmiskunnan tulevaisuuteen. Toinen asia on, näkeekö poliittinen johtomme vastuunsa oikeissa mittasuhteissa.

Ongelma ja sen ratkaisijat

Hiilihydraatteja ja sähköä hiilidioksidista!

Hiilidioksidia voi hyvällä syyllä pitää elämänkaasuna. Yhdessä veden ja auringonvalon kanssa se saa kasvit yhteyttämään, josta puolestaan eläinkunta on täysin riippuvainen. ”Hiilidioksidi päätyy maan hiileksi vihreiden kasvien fotosynteesin kautta. Yhteyttämisessä tuotetaan kasvibiomassaa ja samalla happea ilmakehää.” http://maatilanpellervo.fi/2016/08/04/maapera-hyva-hiilivarasto/

 

Optimistinen arvio maailmantaloudesta vuonna 2050

PriceWaterhouseCoopers julkaisi viime viikolla raportin maailmantaloudesta vuonna 2050 (ks. linkki). Raportti ennakoi maailman kokonaistuotannon volyymin yli kaksinkertaistuvan runsaan kolmannesvuosisadan kuluessa. Ostovoimatasoitetuin luvuin Kiina olisi 2050 selvästi suurin kansantalous, Intia nousisi Yhdysvaltojen ohitse kakkospaikalle ja Indonesia sijoittuisi neljänneksi. EU:n osuus maailman kokonaistuotannosta supistuisi viime vuoden 15%:sta 9 %:n vuonna 2050.

Väestönkasvu syynä useimpiin maailman ongelmiin

Mitä enemmän näitä maailman tapahtumia ja kehityskulkua seuraa, sitä selvemmäksi käy, että pohjimmillaan taustalta löytyy useimmiten liian suuri väkimäärä. Eihän sille tietystikään voi mitään absoluuttista rajaa määrittää, vaan kyse on elinympäristön ja yhteiskunnan kantokyvystä. 

Tietysti välittömin ongelma on ruoka. Aliravittujen ja nälkää näkevien määrä kasvaa jatkuvasti. Syytähän ei tarvitse arvailla eikä allaolevaa kuvaa selitellä. Ei paljoa lohduta, että prosentuaalinen osuus on jonkin verran laskenut kun absoluuttinen määrä moninkertaistuu.

Brave new world

"Uusi uljas maailma" oli Aldous Huxleyn vuonna 1932 julkaistu tieteisromaani, jossa oli yhteisiä piirteitä Orwellin "1984":n kanssa. Vähintään se, että kyseessä oli tulevaisuudenkuvaus, dystopia, jonka voi nähdä joiltain osin osuneen oikeaan ennustuksissaan. Toisin kuin Orwellilla, Huxleyn näkemä uhka ei liity militaristiseen totalitärismiin vaan kaiken tuotteistamiseen; jopa ihmisen itsensä.

Tulevaisuusarvailua

Kirjoitin vuosi sitten arvauksen vuoden 2016 keskeisistä tapahtumista (ks. linkki). Nyt haluan ulottaa saman arvailun ensi vuoteen. Vastuu siihen uskomisesta ja uskon mahdollisista seurauksista on tälläkin kertaa lukijalla.

Maailmantalous ei kasva ennustetusti

Eläkekeskustelussa unohtuvat verotus ja perinnöt - miksi?

Eläkekeskustelussa unohdetaan eläkkeistä maksetut verot, perintöverot ja nuoremmalle sukupolvelle siirtyvä suunnaton varallisuusmassa. Eläkejärjestelmä käsitetään julkisen sektorin osaksi tai sen ulkopuolelle kuuluvaksi keskustelijan omista intresseistä riippuen. Kokonaisnäkemys puuttuu.

Kuolemattomien sukupolvi

Ajoin viikko sitten kahden viisitoistavuotiaan kanssa kohti kotia. Keskustelu takapenkkiläisten kanssa syventyi siihen, miten he hahmottavat maailmansa muutaman vuosikymmenen päähän. Mikä oli heidän näkymänsä suhteessa teknologiaan ja tulevaisuuteen. Huomasin aika pian, että nuorten mielenkiinto oli pikemminkin ensi viikossa, kuin vuodessa 2060.  Aloitin aiheesta monologin, kuten ärsyttävä aikuinen usein tekee. Tällä kertaa monologia kuitenkin kuunneltiin mielenkiinnolla. Puhuttiin kuolemattomuudesta.

Kesäpainajainen

Britannian brexit-äänestys ja monet muut viime aikojen ilmiöt oikeuttavat kysymään, onko aikamme henkinen ilmapiiri ehkä yleisemminkin muuttumassa. Samalla voimme kysyä, kuinka vakavasti tuo muutos uhkaa heikentää länsimaisen edistysajattelun asemia.

Valistus ja sen vastainen reaktio

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä