Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Sun, 09 Sep 2018 14:38:44 +0300 fi Nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260697-nollatoleranssi-seksuaaliselle-hairinnalle <p>Elämme hektisessä maailmassa, jossa tieto siirtyy napin painalluksella paikasta toiseen. Sisällöstä riippuen seuraus voi olla tietoa lisäävää tai harmia aiheuttavaa. Tieto on valtaa &ndash; ja kuten kaikkeen valtaan, myös tiedonkäsittelyyn sekä sen levittämiseen liittyy vastuu. On tärkeää, että osaamme ohjeistaa lapsiamme toimimaan oikein ja vastuullisesti tiedon äärellä. Yksi napinpainallus ei saa pilata koko loppuelämää.</p><p>Pelastakaa Lapset ry selvitti uusimmassa tutkimuksessaan 12-17-vuotiaiden lasten kokemaa seksuaalista häirintää ja siihen liittyvää kiusaamista internetissä. Tulokset olivat tylyä luettavaa. Suomen lainsäädäntö, toisen ihmisen koskemattomuus ja ihmisyyden käytöstavat eivät selvästikään ole kaikilla tiedossa. Tai sitten niistä ei piitata. Jo 10-vuotiailta pyydetään alastonkuvia netissä.</p><p>Muiden nuorten taholta seksuaalista häirintää kohtasi tytöistä yli 10 prosenttia ja pojista alle 5 prosenttia. Alastonkuvien tai -videoiden pyytäminen seurustelukumppanilta katsottiin melko hyväksyttäväksi; sen hyväksyi pojista noin 30 prosenttia ja tytöistä 20 prosenttia. Lukioikäisten mielestä seksuaalisten kuvien lähettäminen oli paljon hyväksyttävämpää; tytöistä sen hyväksyi lähes puolet ja pojista lähes 60 prosenttia. Sen hetken seurustelusuhde saattaa kuitenkin olla pian ex-suhde, eikä kunnioitusta entistä kumppania kohtaan enää tunnetakaan. Alastonkuvia tai &ndash; videoita voidaan käyttää julmasti koston välineenä tai jopa kiristykseen. Kukaan tuskin haluaa joutua tilanteeseen, jossa omat intiimit kuvat leviävät rajoittamattomasti kenen tahansa nettiä käyttävän verkkokalvoille.</p><p>Seksuaalinen häirintä on toiseen ihmiseen kohdistuvaa seksuaalisen itsetunnon loukkaamista. Se on aina väärin ja tuomittavaa. Seksuaalinen häirintä on ollut rangaistava teko vasta vuodesta 2014 lähtien. Asenneilmapiirimme on oltava sellainen, että kaikkiin häirintätilanteisiin puututaan ja seksuaalinen häirintä tuomitaan. Vastuu siitä on meillä kaikilla. Seksuaalirikoslainsäädäntömme tulee suojella lasta ja nuorta paremmin. Laista on löydyttävä keinovalikoima puuttua lapseen kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan ja seksuaaliseen häirintään.</p><p>Nuoren keho ja mieli ovat kasvaessaan hyvin herkässä ja haavoittuvassa tilassa. Aikuisina meidän tehtävämme on mahdollistaa lapselle kasvurauha. Kenenkään ei pidä jäädä yksin hautomaan asiaa, vaan häirinnästä on aina kerrottava. Ainoastaan asian näkyväksi tekemisellä häirintään pystytään puuttumaan.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elämme hektisessä maailmassa, jossa tieto siirtyy napin painalluksella paikasta toiseen. Sisällöstä riippuen seuraus voi olla tietoa lisäävää tai harmia aiheuttavaa. Tieto on valtaa – ja kuten kaikkeen valtaan, myös tiedonkäsittelyyn sekä sen levittämiseen liittyy vastuu. On tärkeää, että osaamme ohjeistaa lapsiamme toimimaan oikein ja vastuullisesti tiedon äärellä. Yksi napinpainallus ei saa pilata koko loppuelämää.

Pelastakaa Lapset ry selvitti uusimmassa tutkimuksessaan 12-17-vuotiaiden lasten kokemaa seksuaalista häirintää ja siihen liittyvää kiusaamista internetissä. Tulokset olivat tylyä luettavaa. Suomen lainsäädäntö, toisen ihmisen koskemattomuus ja ihmisyyden käytöstavat eivät selvästikään ole kaikilla tiedossa. Tai sitten niistä ei piitata. Jo 10-vuotiailta pyydetään alastonkuvia netissä.

Muiden nuorten taholta seksuaalista häirintää kohtasi tytöistä yli 10 prosenttia ja pojista alle 5 prosenttia. Alastonkuvien tai -videoiden pyytäminen seurustelukumppanilta katsottiin melko hyväksyttäväksi; sen hyväksyi pojista noin 30 prosenttia ja tytöistä 20 prosenttia. Lukioikäisten mielestä seksuaalisten kuvien lähettäminen oli paljon hyväksyttävämpää; tytöistä sen hyväksyi lähes puolet ja pojista lähes 60 prosenttia. Sen hetken seurustelusuhde saattaa kuitenkin olla pian ex-suhde, eikä kunnioitusta entistä kumppania kohtaan enää tunnetakaan. Alastonkuvia tai – videoita voidaan käyttää julmasti koston välineenä tai jopa kiristykseen. Kukaan tuskin haluaa joutua tilanteeseen, jossa omat intiimit kuvat leviävät rajoittamattomasti kenen tahansa nettiä käyttävän verkkokalvoille.

Seksuaalinen häirintä on toiseen ihmiseen kohdistuvaa seksuaalisen itsetunnon loukkaamista. Se on aina väärin ja tuomittavaa. Seksuaalinen häirintä on ollut rangaistava teko vasta vuodesta 2014 lähtien. Asenneilmapiirimme on oltava sellainen, että kaikkiin häirintätilanteisiin puututaan ja seksuaalinen häirintä tuomitaan. Vastuu siitä on meillä kaikilla. Seksuaalirikoslainsäädäntömme tulee suojella lasta ja nuorta paremmin. Laista on löydyttävä keinovalikoima puuttua lapseen kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan ja seksuaaliseen häirintään.

Nuoren keho ja mieli ovat kasvaessaan hyvin herkässä ja haavoittuvassa tilassa. Aikuisina meidän tehtävämme on mahdollistaa lapselle kasvurauha. Kenenkään ei pidä jäädä yksin hautomaan asiaa, vaan häirinnästä on aina kerrottava. Ainoastaan asian näkyväksi tekemisellä häirintään pystytään puuttumaan.

 

]]>
15 http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260697-nollatoleranssi-seksuaaliselle-hairinnalle#comments Kotimaa Seksuaalinen ahdistelu Sun, 09 Sep 2018 11:38:44 +0000 Jaana Pelkonen http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260697-nollatoleranssi-seksuaaliselle-hairinnalle
Kiusaus kiusata http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260180-kiusaus-kiusata <p>On taas se aika vuodesta, kun kiusaamisesta puhutaan paljon. Ja hyvä, että puhutaan. Miksi emme kuitenkaan pysty kitkemään kiusaamista koulu- ja työyhteisöistämme lukuisista kampanjoista ja palopuheista huolimatta? Suomessa on toistuvasti työpaikkakiusaamisoikeudenkäyntejä. Surullista - mutta tärkeää, että on. Ne ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu ja muutaman sitkeän ihmisarvonsa puolesta taistelevan alaisen tai kollegan ponnistus palauttaa järjestys. Valitettavan usein oman työpaikan tai mielenterveyden menetyksen hinnalla.</p><p>Tove Janssonin Muumilaakson Mörkö on suomalaisille satumaailman pelätyin hahmo. Mörköä kuvataan &rdquo;hyytävän kylmäksi olennoksi, joka jäädyttää kaiken, mihin koskee&rdquo;. Se on hyvä kuvaus, sillä niin toimii aikuinen kiusaaja työpaikalla. Aikuinen Mörkö uhkailee, pelottelee, vähättelee, arvostelee ja eriarvottaa ihmiset sitä mukaa, onko heistä sillä hetkellä hänelle hyötyä vai ei. Mörölle muut ihmiset ovat itsen jatkeita ja hänen tuulenpuuskiensa heiluteltavissa. Mörön alaisuudessa tai työkaverina ei voi olla luova. Voi vain olla varpaillaan ja viluissaan. Aikuiseksi Möröksi ei tulla yhdessä yössä. Aikuinen kiusaaja on terrorisoinut ympäristöään lapsesta ja nuoresta saakka. Häneltä on jäänyt ymmärtämättä, että valtaan kuuluu kuitenkin aina olennaisena vastuu.</p><p>Valitettavasti mikään työyhteisö ei ole vapaa Möröistä. Ei edes politiikka, jossa luottamustehtävässä toimivan kuuluisi näyttää roolimallia. Kuinka olisikaan, sillä valta ja varsinkin vallan väärinkäyttö houkuttaa Mörköä yhtä varmasti kuin hopeahaarukka harakkaa. Viisas väistyy Mörön simputuksen alta, mutta aina ei pääse karkuun ilman kovan hinnan maksua.</p><p>Mikä on Mörön &ndash; ja jokaisen kiusaajan &ndash; suurin tragedia ja pelko? Yksinjääminen. Ajatellaanpa toista tuttua satua; Gösta Knutssonin Pekka Töpöhäntää. Kiusaaja-Monni ei olisi mitään ilman Pilliä ja Pullaa. Monni ei itsessään riitä &ndash; hänen on luotava jengi ja kuviteltava Pekasta vastustaja. Pekka pärjäisi elämässään oikein hyvin ilman Monnia, mutta pärjäisikö Monni ilman Pekkaa? Usein kiusaaja tarvitsee uhria enemmän kuin uhri kiusaajaa. Kiusaajan maailma on täynnä uhkia, vastustajia ja alistettavia. Pelokas maailma siis.</p><p>Mannerheimin Lastensuojeluliitto määrittelee kiusaamisen &rdquo;ryhmäilmiöksi, johon liittyy vääristynyt vallan tavoittelu. Kiusaaminen koskettaa muitakin kuin vain kiusaajaa ja kiusattua, uhria. Kiusaajalla voi olla apuri, joka ei aloita kiusaamista, mutta menee helposti mukaan tilanteeseen. Vahvistaja puolestaan voi nauraa ja kannustaa kiusaajaa.&rdquo; MLL muistuttaa, että yksi kiusaamisen muodoista on puuttumattomuus eli hiljainen hyväksyntä.</p><p>Kauppatieteiden tohtori Samil Aledin on tutkinut nuorten brändikiusaamista, jossa kiusataan nuorta, jonka vaatteet, kännykkä, lenkkarit tai esimerkiksi koululaukku eivät ole &rdquo;oikeaa&rdquo; brändiä. Samankaltaista viestiä on tullut äideiltä, jotka ovat kertoneet, etteivät hyväkuntoiset lasten vaatteet kelpaa edes edullisesti kirpputoreilla, elleivät ne ole &rdquo;oikeaa&rdquo; merkkiä. Kukaan ei ansaitse joutua ulkopuoliseksi ja kiusatuksi. Me kaikki haluamme kuulua laumaan ja tulla hyväksytyksi &ndash; ja sen arvon tulisi kuulua kaikille. Brändeistä tai vaatteista välittämättä.</p><p>Syrjäytymisen suurin estämistyö tehdään lapsuudessa luomalla pitkäaikaisia ja arvokkaita ihmissuhteita. Suurin osa löytää lapsuudenystävät koulusta ja harrastuksista. On ensisijaisen tärkeää, että aikuisilta löytyy pelisilmää ja uskallusta puuttua tilanteisiin, jotka sotivat arvokasta vuorovaikutusta vastaan. Tärkeintä on näyttää itse esimerkkiä arvokkaasta ihmisyydestä<br />ja luoda lapselle mahdollisuudet hyvään omanarvontuntoon.</p><p>Lapsena jaettu uhrin &ndash; tai vallan väärinkäyttäjän &ndash; rooli istuu tiukassa läpi elämän, ellei siihen puututa. Parasta olisi, jos ihminen itse huomaisi oman käytöksensä ja puuttuisi siihen. Harvemmin kuitenkaan näemme omaa käytöstämme, siksi vanhemman tai ympäristön puuttumista tarvitaan. Entä jos Mörön sielunelämään nähtäisiin syvemmälle? Ymmärtäisimme, että Mörön on pullisteltava, koska hän on epävarma omasta riittävyydestään. Jo tämän tiedon opettaminen lapselle saattaa pelastaa lapsen kiusaajilta. Lapsi ei näe Mörköä kiusaajana, vaan yksinäisyyttä pelkäävänä toisena lapsena. Siitä saattaa syntyä elämänpituinen ystävyys &ndash; ja Mörön varhainen sulaminen arvokkaaseen ihmisyyteen. &nbsp;</p> On taas se aika vuodesta, kun kiusaamisesta puhutaan paljon. Ja hyvä, että puhutaan. Miksi emme kuitenkaan pysty kitkemään kiusaamista koulu- ja työyhteisöistämme lukuisista kampanjoista ja palopuheista huolimatta? Suomessa on toistuvasti työpaikkakiusaamisoikeudenkäyntejä. Surullista - mutta tärkeää, että on. Ne ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu ja muutaman sitkeän ihmisarvonsa puolesta taistelevan alaisen tai kollegan ponnistus palauttaa järjestys. Valitettavan usein oman työpaikan tai mielenterveyden menetyksen hinnalla.

Tove Janssonin Muumilaakson Mörkö on suomalaisille satumaailman pelätyin hahmo. Mörköä kuvataan ”hyytävän kylmäksi olennoksi, joka jäädyttää kaiken, mihin koskee”. Se on hyvä kuvaus, sillä niin toimii aikuinen kiusaaja työpaikalla. Aikuinen Mörkö uhkailee, pelottelee, vähättelee, arvostelee ja eriarvottaa ihmiset sitä mukaa, onko heistä sillä hetkellä hänelle hyötyä vai ei. Mörölle muut ihmiset ovat itsen jatkeita ja hänen tuulenpuuskiensa heiluteltavissa. Mörön alaisuudessa tai työkaverina ei voi olla luova. Voi vain olla varpaillaan ja viluissaan. Aikuiseksi Möröksi ei tulla yhdessä yössä. Aikuinen kiusaaja on terrorisoinut ympäristöään lapsesta ja nuoresta saakka. Häneltä on jäänyt ymmärtämättä, että valtaan kuuluu kuitenkin aina olennaisena vastuu.

Valitettavasti mikään työyhteisö ei ole vapaa Möröistä. Ei edes politiikka, jossa luottamustehtävässä toimivan kuuluisi näyttää roolimallia. Kuinka olisikaan, sillä valta ja varsinkin vallan väärinkäyttö houkuttaa Mörköä yhtä varmasti kuin hopeahaarukka harakkaa. Viisas väistyy Mörön simputuksen alta, mutta aina ei pääse karkuun ilman kovan hinnan maksua.

Mikä on Mörön – ja jokaisen kiusaajan – suurin tragedia ja pelko? Yksinjääminen. Ajatellaanpa toista tuttua satua; Gösta Knutssonin Pekka Töpöhäntää. Kiusaaja-Monni ei olisi mitään ilman Pilliä ja Pullaa. Monni ei itsessään riitä – hänen on luotava jengi ja kuviteltava Pekasta vastustaja. Pekka pärjäisi elämässään oikein hyvin ilman Monnia, mutta pärjäisikö Monni ilman Pekkaa? Usein kiusaaja tarvitsee uhria enemmän kuin uhri kiusaajaa. Kiusaajan maailma on täynnä uhkia, vastustajia ja alistettavia. Pelokas maailma siis.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto määrittelee kiusaamisen ”ryhmäilmiöksi, johon liittyy vääristynyt vallan tavoittelu. Kiusaaminen koskettaa muitakin kuin vain kiusaajaa ja kiusattua, uhria. Kiusaajalla voi olla apuri, joka ei aloita kiusaamista, mutta menee helposti mukaan tilanteeseen. Vahvistaja puolestaan voi nauraa ja kannustaa kiusaajaa.” MLL muistuttaa, että yksi kiusaamisen muodoista on puuttumattomuus eli hiljainen hyväksyntä.

Kauppatieteiden tohtori Samil Aledin on tutkinut nuorten brändikiusaamista, jossa kiusataan nuorta, jonka vaatteet, kännykkä, lenkkarit tai esimerkiksi koululaukku eivät ole ”oikeaa” brändiä. Samankaltaista viestiä on tullut äideiltä, jotka ovat kertoneet, etteivät hyväkuntoiset lasten vaatteet kelpaa edes edullisesti kirpputoreilla, elleivät ne ole ”oikeaa” merkkiä. Kukaan ei ansaitse joutua ulkopuoliseksi ja kiusatuksi. Me kaikki haluamme kuulua laumaan ja tulla hyväksytyksi – ja sen arvon tulisi kuulua kaikille. Brändeistä tai vaatteista välittämättä.

Syrjäytymisen suurin estämistyö tehdään lapsuudessa luomalla pitkäaikaisia ja arvokkaita ihmissuhteita. Suurin osa löytää lapsuudenystävät koulusta ja harrastuksista. On ensisijaisen tärkeää, että aikuisilta löytyy pelisilmää ja uskallusta puuttua tilanteisiin, jotka sotivat arvokasta vuorovaikutusta vastaan. Tärkeintä on näyttää itse esimerkkiä arvokkaasta ihmisyydestä
ja luoda lapselle mahdollisuudet hyvään omanarvontuntoon.

Lapsena jaettu uhrin – tai vallan väärinkäyttäjän – rooli istuu tiukassa läpi elämän, ellei siihen puututa. Parasta olisi, jos ihminen itse huomaisi oman käytöksensä ja puuttuisi siihen. Harvemmin kuitenkaan näemme omaa käytöstämme, siksi vanhemman tai ympäristön puuttumista tarvitaan. Entä jos Mörön sielunelämään nähtäisiin syvemmälle? Ymmärtäisimme, että Mörön on pullisteltava, koska hän on epävarma omasta riittävyydestään. Jo tämän tiedon opettaminen lapselle saattaa pelastaa lapsen kiusaajilta. Lapsi ei näe Mörköä kiusaajana, vaan yksinäisyyttä pelkäävänä toisena lapsena. Siitä saattaa syntyä elämänpituinen ystävyys – ja Mörön varhainen sulaminen arvokkaaseen ihmisyyteen.  

]]>
41 http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260180-kiusaus-kiusata#comments Kotimaa koulukiusaaminen Mörkö Työpaikkakiusaaminen Wed, 29 Aug 2018 17:49:14 +0000 Jaana Pelkonen http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260180-kiusaus-kiusata
Vapautuksia myös lääkekauppaan http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258340-vapautuksia-myos-laakekauppaan <p>Kokoomus on ajanut nykyisessä hallituksessa voimakkaasti terveen, reilun kilpailun ja vastuullisen markkinatalouden linjaa. Tämä näkyy esimerkiksi kauppojen aukiolon vapauttamisena, taksiliikenteen avaamisena kilpailulle ja raideliikenteen kilpailun avaamisena sekä alkoholilainsäädännön maltillisena vapauttamisena. Olemme monissa yhteyksissä tuoneet esiin myös kilpailun lisäämisen tarpeen apteekkialalle.<br /><br />Apteekkitoimiala on Suomessa 80-luvulta peräisin olevan lääkelain seurauksena erittäin tarkasti säänneltyä toimintaa. Useissa kaupungeissa apteekkeja on määrällisesti hyvin vähän suhteutettuna väkilukuun. Eri arvioiden mukaan apteekkisääntelyyn kuuluva kilpailun rajoittaminen nostaa lääkkeiden hintoja ja rajoittaa palvelutasoa. Tästä kärsivät erityisesti kuluttajat.<br /><br />Fimea myönsi viime vuoden lopulla Espooseen kuusi uutta apteekkilupaa. Kaksi apteekkaria valitti hallinto-oikeuteen sijaintialueiden poistosta. Valituksen takia myös lupien määrän lisääminen on nyt jäissä ja prosessien ajan tilanne pysyy nykyisellään. Tänä aikana ei tule uusia apteekkeja Suomen toiseksi suurimpaan kaupunkiin. Tämän tapaiset valitukset on pääsääntöisesti hylätty, mutta nykymallin jatkuessa niitä kannattaa tehdä. Hiukankin lisää aikaa ilman pelkoa kilpailusta välttämättömyyshyödykemarkkinalla on ison rahan arvoinen etu.<br /><br />Mistä Espoon tapaus kertoo? Ainakin siitä, että nykyisen tarveharkintajärjestelmän puitteissa, pelkästään lupien määrää maltillisesti kasvattamalla, apteekkien määrä kasvaa hitaasti, jos lainkaan. Kilpailu ei näin ollen lisäänny, kuluttajahyödyt jäävät saamatta, ja kilpailun mukanaan tuomat tehokkuus- ja innovatiivisuuskannusteet jäävät toteutumatta.<br /><br />Lääkkeet, varsinkaan reseptilääkkeet, eivät ole esimerkiksi elintarvikkeisiin tai kulutustavaroihin verrattavia hyödykkeitä. Niiden kauppaa on syytä säännellä nyt ja tulevaisuudessa. Lääkkeet ovat myös välttämättömyyshyödykkeitä, ja niiden saatavuuden turvaaminen kaikkialla maassa on siksi varmistettava. Kattavan lääkehuollon varmistamisen ja ammattitaitoisen apteekkitoiminnan on pysyttävä alan kehittämisen ja sitä koskevan sääntelyn lähtökohtana. Tämä ei kuitenkaan ole ristiriidassa kilpailun lisäämisen tarpeen kanssa.<br /><br />Apteekkilupien tarveharkinta olisikin syytä lopettaa kokonaan. Osaamisvaatimukset on kuitenkin turvattava, ja apteekkitoiminnan edellytyksenä on jatkossakin järkevää säilyttää proviisorin koulutus.<br />Lisäksi väärinkäyttöriskiltään vähäisimmät käsikauppalääkkeet tulisi vapauttaa myyntiin myös päivittäistavarakaupoissa. Tarvittava neuvonta on täysin mahdollista järjestää riittävän tasoisena, se ei ole tälle esteenä. Nämä muutokset paitsi todennäköisesti alentaisivat lääkkeiden hintoja, myös parantaisivat lääkkeiden saatavuutta, loisivat uusia työpaikkoja sekä helpottaisivat yrittäjyyttä maassamme. Kaikki erittäin kannatettavia tavoitteita.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomus on ajanut nykyisessä hallituksessa voimakkaasti terveen, reilun kilpailun ja vastuullisen markkinatalouden linjaa. Tämä näkyy esimerkiksi kauppojen aukiolon vapauttamisena, taksiliikenteen avaamisena kilpailulle ja raideliikenteen kilpailun avaamisena sekä alkoholilainsäädännön maltillisena vapauttamisena. Olemme monissa yhteyksissä tuoneet esiin myös kilpailun lisäämisen tarpeen apteekkialalle.

Apteekkitoimiala on Suomessa 80-luvulta peräisin olevan lääkelain seurauksena erittäin tarkasti säänneltyä toimintaa. Useissa kaupungeissa apteekkeja on määrällisesti hyvin vähän suhteutettuna väkilukuun. Eri arvioiden mukaan apteekkisääntelyyn kuuluva kilpailun rajoittaminen nostaa lääkkeiden hintoja ja rajoittaa palvelutasoa. Tästä kärsivät erityisesti kuluttajat.

Fimea myönsi viime vuoden lopulla Espooseen kuusi uutta apteekkilupaa. Kaksi apteekkaria valitti hallinto-oikeuteen sijaintialueiden poistosta. Valituksen takia myös lupien määrän lisääminen on nyt jäissä ja prosessien ajan tilanne pysyy nykyisellään. Tänä aikana ei tule uusia apteekkeja Suomen toiseksi suurimpaan kaupunkiin. Tämän tapaiset valitukset on pääsääntöisesti hylätty, mutta nykymallin jatkuessa niitä kannattaa tehdä. Hiukankin lisää aikaa ilman pelkoa kilpailusta välttämättömyyshyödykemarkkinalla on ison rahan arvoinen etu.

Mistä Espoon tapaus kertoo? Ainakin siitä, että nykyisen tarveharkintajärjestelmän puitteissa, pelkästään lupien määrää maltillisesti kasvattamalla, apteekkien määrä kasvaa hitaasti, jos lainkaan. Kilpailu ei näin ollen lisäänny, kuluttajahyödyt jäävät saamatta, ja kilpailun mukanaan tuomat tehokkuus- ja innovatiivisuuskannusteet jäävät toteutumatta.

Lääkkeet, varsinkaan reseptilääkkeet, eivät ole esimerkiksi elintarvikkeisiin tai kulutustavaroihin verrattavia hyödykkeitä. Niiden kauppaa on syytä säännellä nyt ja tulevaisuudessa. Lääkkeet ovat myös välttämättömyyshyödykkeitä, ja niiden saatavuuden turvaaminen kaikkialla maassa on siksi varmistettava. Kattavan lääkehuollon varmistamisen ja ammattitaitoisen apteekkitoiminnan on pysyttävä alan kehittämisen ja sitä koskevan sääntelyn lähtökohtana. Tämä ei kuitenkaan ole ristiriidassa kilpailun lisäämisen tarpeen kanssa.

Apteekkilupien tarveharkinta olisikin syytä lopettaa kokonaan. Osaamisvaatimukset on kuitenkin turvattava, ja apteekkitoiminnan edellytyksenä on jatkossakin järkevää säilyttää proviisorin koulutus.
Lisäksi väärinkäyttöriskiltään vähäisimmät käsikauppalääkkeet tulisi vapauttaa myyntiin myös päivittäistavarakaupoissa. Tarvittava neuvonta on täysin mahdollista järjestää riittävän tasoisena, se ei ole tälle esteenä. Nämä muutokset paitsi todennäköisesti alentaisivat lääkkeiden hintoja, myös parantaisivat lääkkeiden saatavuutta, loisivat uusia työpaikkoja sekä helpottaisivat yrittäjyyttä maassamme. Kaikki erittäin kannatettavia tavoitteita.

]]>
23 http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258340-vapautuksia-myos-laakekauppaan#comments Apteekit Apteekkien vapautus Norminpurku Tue, 17 Jul 2018 18:46:41 +0000 Jaana Pelkonen http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258340-vapautuksia-myos-laakekauppaan
Ihmislajin selviytyminen on pienestä kiinni http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255608-ihmislajin-selviytyminen-on-pienesta-kiinni <p>Viime vuonna järjestetty Ylen luonto-ohjelmien &rdquo;Miljoona linnunpönttöä&rdquo;-kampanja oli loistava esimerkki yhteisöllisen tahtotilan toteutumisesta. Kampanja haastoi suomalaiset rakentamaan linnunpönttöjä pesäkolojen puutteesta kärsiville linnuille. Suomalaisille linnut ovat rakkaita. Kuvasimmehan me jo kansallisromantiikan aikana itseämme mielellään lintuina, kun omaa maata ja suomalaisuutta ei saanut Venäjän nuhteiden pelossa korostaa.&nbsp;</p><p>Linnunpönttö-kampanja onnistui yli odotusten. Suomalaiset rekisteröivät runsaassa vuodessa yli 1,3 miljoonaa linnunpönttöä. Samalla nostettiin esille tärkeä ymmärrys muuttuneesta luonnostamme, kun metsistä ovat kadonneet lahopuut eli lintujen luontaiset pesimäkolot. Nyt samankaltainen tiedotuskampanja ja siitä seuraava nopea toiminta varsinkin lainsäädännössä ja maanviljelyksessä olisi tarpeen. Tutkijat ovat huolissaan Ranskan lintukannan romahtamisesta. Ongelma ei ole vain Ranskan, vaan kaikissa Euroopan maissa on havaittu peltolintujen kohdalla samaa vähenemistä. Suomessakin pellot ja suot ovat vähentyneet sekä muuttaneet muotoaan. Suurimpana syyllisenä pidetään tuholaismyrkkyjen käyttöä, joka on tuhonnut lintujen pääasiallisen ravinnon eli hyönteiset.&nbsp;</p><p>Samaa huolestuneisuutta on ilmaistu jo pitkään mehiläiskantojen katoamisesta. Ilman pölyttäjiä ihmislaji on pian isoissa ongelmissa. Jos viljelysmaamme jäävät ilman pölyttäjiä, meillä ei ole pian mitään viljeltävää. Jotta linnunpöntöissä olisi asukkaita, tulee lintujen ruoan riittävyydestä huolehtia. Luonto korjaa kyllä itsensä, jos annamme sille mahdollisuuden. Mehiläiskannat elpyvät, jos niille tarjotaan myrkytön pölytyskenttä. Se, että populaatiomme on täysin riippuvainen luontomme pienimmistä jäsenistä, tulisi olla itsestään selvää.&nbsp;</p><p>Suomi voisi ottaa nyt seuraavan askeleen linnunpönttökampanjasta pölyttäjien ja hyönteisten pelastamiseen. Pelastamalla luonnon tasapainon ihminen pelastaa myös itsensä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime vuonna järjestetty Ylen luonto-ohjelmien ”Miljoona linnunpönttöä”-kampanja oli loistava esimerkki yhteisöllisen tahtotilan toteutumisesta. Kampanja haastoi suomalaiset rakentamaan linnunpönttöjä pesäkolojen puutteesta kärsiville linnuille. Suomalaisille linnut ovat rakkaita. Kuvasimmehan me jo kansallisromantiikan aikana itseämme mielellään lintuina, kun omaa maata ja suomalaisuutta ei saanut Venäjän nuhteiden pelossa korostaa. 

Linnunpönttö-kampanja onnistui yli odotusten. Suomalaiset rekisteröivät runsaassa vuodessa yli 1,3 miljoonaa linnunpönttöä. Samalla nostettiin esille tärkeä ymmärrys muuttuneesta luonnostamme, kun metsistä ovat kadonneet lahopuut eli lintujen luontaiset pesimäkolot. Nyt samankaltainen tiedotuskampanja ja siitä seuraava nopea toiminta varsinkin lainsäädännössä ja maanviljelyksessä olisi tarpeen. Tutkijat ovat huolissaan Ranskan lintukannan romahtamisesta. Ongelma ei ole vain Ranskan, vaan kaikissa Euroopan maissa on havaittu peltolintujen kohdalla samaa vähenemistä. Suomessakin pellot ja suot ovat vähentyneet sekä muuttaneet muotoaan. Suurimpana syyllisenä pidetään tuholaismyrkkyjen käyttöä, joka on tuhonnut lintujen pääasiallisen ravinnon eli hyönteiset. 

Samaa huolestuneisuutta on ilmaistu jo pitkään mehiläiskantojen katoamisesta. Ilman pölyttäjiä ihmislaji on pian isoissa ongelmissa. Jos viljelysmaamme jäävät ilman pölyttäjiä, meillä ei ole pian mitään viljeltävää. Jotta linnunpöntöissä olisi asukkaita, tulee lintujen ruoan riittävyydestä huolehtia. Luonto korjaa kyllä itsensä, jos annamme sille mahdollisuuden. Mehiläiskannat elpyvät, jos niille tarjotaan myrkytön pölytyskenttä. Se, että populaatiomme on täysin riippuvainen luontomme pienimmistä jäsenistä, tulisi olla itsestään selvää. 

Suomi voisi ottaa nyt seuraavan askeleen linnunpönttökampanjasta pölyttäjien ja hyönteisten pelastamiseen. Pelastamalla luonnon tasapainon ihminen pelastaa myös itsensä.

]]>
5 http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255608-ihmislajin-selviytyminen-on-pienesta-kiinni#comments Mon, 21 May 2018 09:18:36 +0000 Jaana Pelkonen http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255608-ihmislajin-selviytyminen-on-pienesta-kiinni
1705 http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255402-1705 <p>17.5 vietetään kansainvälistä homofobian vastaista päivää. Päivän tarkoituksena on muistuttaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemasta syrjinnästä. Elämme maailmassa, jossa kaikkien ihmisten tasa-arvoiset oikeudet eivät ole itsestäänselvyyksiä.&nbsp;Meidän tulee väsymättä taistella tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta.&nbsp;</p><p>Sukupuoli, ikä, seksuaalinen&nbsp;suuntautuminen, terveydentila, etninen alkuperä tai sosiaaliset&nbsp;lähtökohdat eivät saa määrittää, tai vaikuttaa ihmisen tulevaisuuteen.&nbsp;Ne eivät myöskään saa vaikuttaa siihen, miten ihminen kohdataan, miten&nbsp;häntä kohdellaan ja miten häneen suhtaudutaan.&nbsp;Peruskäytöstavat tuntuvat unohtuneen monilta erityisesti somekeskusteluissa.&nbsp;Ainoa oikea vaihtoehto on nollatoleranssi. Kaikenlainen nimittely, perättömien juorujen levittäminen ja vihapuhe on yksiselitteisesti tuomittavaa. Nollatoleranssi lähtee liikkeelle puuttumisesta jokaiseen epäasialliseen keskusteluun ja tilanteeseen. Se vaatii jokaiselta uskallusta toimia ja uskallusta puolustaa toista ihmistä.</p><p>Tällä vaalikaudella Suomessa on jo otettu suuria ja tärkeitä askelia tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseksi. Tasa-arvoinen avioliittolaki astui voimaan maaliskuussa 2017 ja helmikuussa 2018 eduskunta hyväksyi uuden äitiyslain. Kaikilla suomalaisilla on nyt yhdenvertainen oikeus solmia avioliitto ja jatkossa naispareille syntyvien lasten vanhemmuus voidaan tunnustaa jo neuvolassa. Tähän mennessä vanhemmuuden tunnustaminen on vaatinut perheen sisäisen adoptioprosessin läpikäymistä.</p><p>Seuraava askel tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tiellä on translain perinpohjainen uudistaminen. Myös YK on vaatinut Suomelta translain muuttamista. Nykyinen translaki ei kunnioita transihmisten ihmisoikeuksia tai itsemääräämisoikeutta. Suomi on viimeinen Pohjoismaa, jossa on edelleen voimassa biologista sukupuoltaan muuttavan henkilön pakkosterilisaatio. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä nousi myös YK:n tarkastelusta yhdeksi kynnyskysymyksistä. Toistaiseksi Suomi ei ole tähän vaatimukseen reagoinut.</p><p>Translaki olisi pitänyt uudistaa jo kauan aikaa sitten. Tasa-arvon ja ihmisoikeuksien nimeen vannovassa Suomessa syrjitään lainsäädännön nojalla niitä ihmisiä, jotka vaihtavat biologista sukupuoltaan. Tilanne on ihmisoikeus- ja tasa-arvonäkökulmasta täysin kestämätön. Tällä hetkellä olen erittäin iloinen siitä, että oman puolueeni kokoomuksen puoluehallitus on esittänyt translain uudistamisen hyväksymistä puolueen linjaksi. Toivon erittäin vahvasti, että puoluekokous hyväksyy tämän kannan kesäkuussa. Toimeen on ryhdyttävä niin pian kuin mahdollista.</p><p>Ainuttakaan hyväksyttävää pätevää perustelua sille, että ihmisiä kohdellaan lain edessä eri tavoin riippuen heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan ei yksikertaisesti ole. Erityisesti lainsäätäjille ihmisten juridisen tasa-arvon on oltava itsestäänselvyys. Kyse ei ole omantunnon asiasta, vaan kyse on perusoikeuksista, yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja vapaudesta olla oma itsensä. Yhteiskunta, joka kohtelee kansalaisiaan lain edessä eri tavoin riippuen heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan, ei ole kehittynyt yhteiskunta.</p><p>Homofobian vastaisella päivällä on tärkeä tehtävä. Onneksi voimme kuitenkin iloita siitä, että Suomessa sekä ajattelu että tasa-arvon turvaava lainsäädäntö ovat tarkentuneet. Työtä homofobiaa ja ihmisoikeusrikkomuksia vastaan on tehtävä joka päivä. Jokainen meistä on yhtä tärkeä ja arvokas. Jokainen ansaitsee tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti aina ja kaikkialla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 17.5 vietetään kansainvälistä homofobian vastaista päivää. Päivän tarkoituksena on muistuttaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemasta syrjinnästä. Elämme maailmassa, jossa kaikkien ihmisten tasa-arvoiset oikeudet eivät ole itsestäänselvyyksiä. Meidän tulee väsymättä taistella tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta. 

Sukupuoli, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, terveydentila, etninen alkuperä tai sosiaaliset lähtökohdat eivät saa määrittää, tai vaikuttaa ihmisen tulevaisuuteen. Ne eivät myöskään saa vaikuttaa siihen, miten ihminen kohdataan, miten häntä kohdellaan ja miten häneen suhtaudutaan. Peruskäytöstavat tuntuvat unohtuneen monilta erityisesti somekeskusteluissa. Ainoa oikea vaihtoehto on nollatoleranssi. Kaikenlainen nimittely, perättömien juorujen levittäminen ja vihapuhe on yksiselitteisesti tuomittavaa. Nollatoleranssi lähtee liikkeelle puuttumisesta jokaiseen epäasialliseen keskusteluun ja tilanteeseen. Se vaatii jokaiselta uskallusta toimia ja uskallusta puolustaa toista ihmistä.

Tällä vaalikaudella Suomessa on jo otettu suuria ja tärkeitä askelia tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseksi. Tasa-arvoinen avioliittolaki astui voimaan maaliskuussa 2017 ja helmikuussa 2018 eduskunta hyväksyi uuden äitiyslain. Kaikilla suomalaisilla on nyt yhdenvertainen oikeus solmia avioliitto ja jatkossa naispareille syntyvien lasten vanhemmuus voidaan tunnustaa jo neuvolassa. Tähän mennessä vanhemmuuden tunnustaminen on vaatinut perheen sisäisen adoptioprosessin läpikäymistä.

Seuraava askel tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tiellä on translain perinpohjainen uudistaminen. Myös YK on vaatinut Suomelta translain muuttamista. Nykyinen translaki ei kunnioita transihmisten ihmisoikeuksia tai itsemääräämisoikeutta. Suomi on viimeinen Pohjoismaa, jossa on edelleen voimassa biologista sukupuoltaan muuttavan henkilön pakkosterilisaatio. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä nousi myös YK:n tarkastelusta yhdeksi kynnyskysymyksistä. Toistaiseksi Suomi ei ole tähän vaatimukseen reagoinut.

Translaki olisi pitänyt uudistaa jo kauan aikaa sitten. Tasa-arvon ja ihmisoikeuksien nimeen vannovassa Suomessa syrjitään lainsäädännön nojalla niitä ihmisiä, jotka vaihtavat biologista sukupuoltaan. Tilanne on ihmisoikeus- ja tasa-arvonäkökulmasta täysin kestämätön. Tällä hetkellä olen erittäin iloinen siitä, että oman puolueeni kokoomuksen puoluehallitus on esittänyt translain uudistamisen hyväksymistä puolueen linjaksi. Toivon erittäin vahvasti, että puoluekokous hyväksyy tämän kannan kesäkuussa. Toimeen on ryhdyttävä niin pian kuin mahdollista.

Ainuttakaan hyväksyttävää pätevää perustelua sille, että ihmisiä kohdellaan lain edessä eri tavoin riippuen heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan ei yksikertaisesti ole. Erityisesti lainsäätäjille ihmisten juridisen tasa-arvon on oltava itsestäänselvyys. Kyse ei ole omantunnon asiasta, vaan kyse on perusoikeuksista, yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja vapaudesta olla oma itsensä. Yhteiskunta, joka kohtelee kansalaisiaan lain edessä eri tavoin riippuen heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan, ei ole kehittynyt yhteiskunta.

Homofobian vastaisella päivällä on tärkeä tehtävä. Onneksi voimme kuitenkin iloita siitä, että Suomessa sekä ajattelu että tasa-arvon turvaava lainsäädäntö ovat tarkentuneet. Työtä homofobiaa ja ihmisoikeusrikkomuksia vastaan on tehtävä joka päivä. Jokainen meistä on yhtä tärkeä ja arvokas. Jokainen ansaitsee tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti aina ja kaikkialla.

]]>
34 http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255402-1705#comments Homofobia Tasaarvo Translaki Wed, 16 May 2018 18:21:37 +0000 Jaana Pelkonen http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255402-1705
Johtamisen valta ja vastuu http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252809-johtamisen-valta-ja-vastuu <p>Minulla oli kunnia jakaa Jussi-gaalassa Hella Wuolijoen Juurakon Hulda -näytelmän mukaan nimetty Hulda-palkinto (Palkinnon sai tuotantoyhtiö Rabbit Films, jonka kasvutarina hakee vertaistaan). Hella Wuolijoki teki uskomattoman uran ja eli naisena aikakauteen nähden monipuolisen elämän.&nbsp;</p><p>Jussi-gaalan juhlavaa tunnelmaa varjostivat viime aikaiset paljastukset elokuva-alan epäeettisistä työolosuhteista. Naisena olen lukenut paljastuksia suurta myötätuntoa tuntien. Kiitos rohkeista esilletuloista, kanssasisaret! Monille meistä naisista nämä paljastukset eivät valitettavasti tulleet yllätyksinä. Meistä moni on joutunut työskentelemään työyhteisöissä, jossa on joutunut sietämään epäasiallista käytöstä työpaikan menettämisen pelossa. Suu on helppo tukkia uhkauksella ja pelottelulla.&nbsp;</p><p>Se, miten laaja-alaista ja yleisesti hyväksyttyä nöyryyttämisen &rdquo;metodi&rdquo; on ollut, kertoo jotain huolestuttavaa työyhteisöjemme hyvinvoinnista. Se puhuu kiistatonta kieltään, että olemme epäonnistuneet luomaan turvalliset puitteet nuorille tytöille ja naisille kasvaa vahvoiksi ja voimakkaiksi oman elämänsä sankareiksi.&nbsp;</p><p>Viime aikojen paljastukset ovat tervetulleita. Vain läpinäkyvä työyhteisö voi olla hyvinvoiva työyhteisö. Maassamme kaivataan kipeästi keskustelua vallan mukanaan tuomasta vastuusta. Yhteisön &ndash; oli se työpaikka, harrastuskerho, urheilujoukkue tai koulu &ndash; vahvuus lepää hyvässä johtajuudessa ja kunnioittavassa vastavuoroisuudessa. Johtajalla &ndash; tiimin vetäjällä &ndash; on aina vastuu vallastaan. Paljastukset ovat tuoneet kipeästi näkyville, että osalle valta on ollut vain mahdollisuus toteuttaa omia sadistisia &rdquo;metodejaan&rdquo;.&nbsp;</p><p>Johtajan tulisi luoda turvallisuus työyhteisöön, jotta jokainen osaaja saa keskittyä tekemään työnsä hyvin. Hyvän johtajan ei tarvitse pelotella tai kyykyttää. Jos johtaja luottaa työntekijöihinsä, arvostaa ja kunnioittaa heitä, työyhteisö haluaa antaa silloin parastaan. Hyvä johtajuus on hyvää ihmisyyttä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Minulla oli kunnia jakaa Jussi-gaalassa Hella Wuolijoen Juurakon Hulda -näytelmän mukaan nimetty Hulda-palkinto (Palkinnon sai tuotantoyhtiö Rabbit Films, jonka kasvutarina hakee vertaistaan). Hella Wuolijoki teki uskomattoman uran ja eli naisena aikakauteen nähden monipuolisen elämän. 

Jussi-gaalan juhlavaa tunnelmaa varjostivat viime aikaiset paljastukset elokuva-alan epäeettisistä työolosuhteista. Naisena olen lukenut paljastuksia suurta myötätuntoa tuntien. Kiitos rohkeista esilletuloista, kanssasisaret! Monille meistä naisista nämä paljastukset eivät valitettavasti tulleet yllätyksinä. Meistä moni on joutunut työskentelemään työyhteisöissä, jossa on joutunut sietämään epäasiallista käytöstä työpaikan menettämisen pelossa. Suu on helppo tukkia uhkauksella ja pelottelulla. 

Se, miten laaja-alaista ja yleisesti hyväksyttyä nöyryyttämisen ”metodi” on ollut, kertoo jotain huolestuttavaa työyhteisöjemme hyvinvoinnista. Se puhuu kiistatonta kieltään, että olemme epäonnistuneet luomaan turvalliset puitteet nuorille tytöille ja naisille kasvaa vahvoiksi ja voimakkaiksi oman elämänsä sankareiksi. 

Viime aikojen paljastukset ovat tervetulleita. Vain läpinäkyvä työyhteisö voi olla hyvinvoiva työyhteisö. Maassamme kaivataan kipeästi keskustelua vallan mukanaan tuomasta vastuusta. Yhteisön – oli se työpaikka, harrastuskerho, urheilujoukkue tai koulu – vahvuus lepää hyvässä johtajuudessa ja kunnioittavassa vastavuoroisuudessa. Johtajalla – tiimin vetäjällä – on aina vastuu vallastaan. Paljastukset ovat tuoneet kipeästi näkyville, että osalle valta on ollut vain mahdollisuus toteuttaa omia sadistisia ”metodejaan”. 

Johtajan tulisi luoda turvallisuus työyhteisöön, jotta jokainen osaaja saa keskittyä tekemään työnsä hyvin. Hyvän johtajan ei tarvitse pelotella tai kyykyttää. Jos johtaja luottaa työntekijöihinsä, arvostaa ja kunnioittaa heitä, työyhteisö haluaa antaa silloin parastaan. Hyvä johtajuus on hyvää ihmisyyttä.

]]>
26 http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252809-johtamisen-valta-ja-vastuu#comments Kotimaa Johtaminen Jussi-gaala metoo Sat, 24 Mar 2018 15:31:14 +0000 Jaana Pelkonen http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252809-johtamisen-valta-ja-vastuu
Yrittäminen ei saa olla sukupuolesta kiinni http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251956-yrittainen-ei-saa-olla-sukupuolesta-kiinno <p>Vaikka Suomen luulisi olevan tänä päivänä tasa-arvon mallimaa, ei totuus käytännössä ole näin. Naisten ja miesten asema työmarkkinoilla on yhä monin paikoin epätasa-arvoinen, mikä näkyy erityisesti naisyrittäjien arjessa.</p><p>Olen itse työskennellyt reilut kymmenen vuotta yrittäjänä ennen valintaani kansanedustajaksi ja tiedän, kuinka vaikeaa itsensä elättäminen yrittämällä voi olla. Sen lisäksi, että yrittäjältä vaaditaan usein äärimmäisen pitkää kärsivällisyyttä byrokratian kanssa, on oman työn ja yksityiselämän organisoiminen monesti ns. mahdottomuuksien taidetta.</p><p>Yrittäjän työhön kuuluvat epäsäännölliset ja usein pitkät työpäivät vaativat suurempia työelämän joustoja. Niitä tarvitaan varsinkin pk-sektorilla, jossa naisyrittäjien perheen ja työn yhteensovittamisen ongelmat ovat todellisia. Esimerkiksi yrittäjän lapsen sairastuessa hänelle ei jää yleensä muuta vaihtoehtoa kuin ottaa sairas lapsi mukaan työpaikalle tai laittaa &quot;putiikki&quot; kiinni, jos ei onnistu järjestämään hoitajaa. Todellista perhe- ja työelämän yhteensovittamista ajaisi se, että yrittäjä saisi vähentää verotuksessa oman sairaan lapsensa hoitamisesta aiheutuvat kustannukset samoin kuin hän voi vähentää työntekijöidensä sairaan lapsen hoitamisesta aiheutuvat kulut. Kyllähän oma lapsi tarvitsee hoitoa siinä missä työntekijöidenkin.</p><p>Yhteiskunnan kyvyttömyys ymmärtää naisyrittäjän arkea näkyy myös tilastoissa; puolet kansalaisista on naisia, mutta yrittäjinä heitä toimii vain kolmannes. Naisyrittäjyys ei houkuttele varsinkaan niitä nuoria naisia, jotka haluaisivat laajentaa yritystoimintaansa tai miettivät omaa perheenlisäystä.</p><p>Haluttomuus ryhtyä yrittäjäksi ei ole mikään ihme. Työelämämme on hyvin sukupuolittuneesti jakautunutta, sillä Suomessa naiset toimivat naisvaltaisilla aloilla ja miehet miesvaltaisilla aloilla. Tästä johtuen Kelalta korvaamatta jäävät vanhemmuudenvapaakulut lankeavat äidin työnantajan harteille.&nbsp;Selvitysten mukaan yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12&nbsp;000 euroa (mukaan on laskettu lapsen sairauden ajan hoidosta aiheutuneet kulut aina kymmeneen ikävuoteen asti).&nbsp;</p><p>Pientä helpotusta tuo onneksi&nbsp;huhtikuusta 2017 alkaen äidin työnantajalle maksettu 2 500 euron kertakorvaus,&nbsp;mikäli lapsen saanut äiti palaa perhevapaan jälkeen saman työnantajan palvelukseen.&nbsp;&nbsp;Tämä ei kuitenkaan yksin riitä.&nbsp;Perhevapaauudistuksen kaataminen Keskustan toimesta on vakava asia ja jarruttaa naisten työmarkkina-aseman kehittymistä pahasti. Uudistusta on jatkettava vielä tällä vaalikaudella.&nbsp;Raskauden kustannukset kuuluvat työantajan sijaan koko yhteiskunnalle. Yrittäminen ei saa olla sukupuolesta kiinni.</p> Vaikka Suomen luulisi olevan tänä päivänä tasa-arvon mallimaa, ei totuus käytännössä ole näin. Naisten ja miesten asema työmarkkinoilla on yhä monin paikoin epätasa-arvoinen, mikä näkyy erityisesti naisyrittäjien arjessa.

Olen itse työskennellyt reilut kymmenen vuotta yrittäjänä ennen valintaani kansanedustajaksi ja tiedän, kuinka vaikeaa itsensä elättäminen yrittämällä voi olla. Sen lisäksi, että yrittäjältä vaaditaan usein äärimmäisen pitkää kärsivällisyyttä byrokratian kanssa, on oman työn ja yksityiselämän organisoiminen monesti ns. mahdottomuuksien taidetta.

Yrittäjän työhön kuuluvat epäsäännölliset ja usein pitkät työpäivät vaativat suurempia työelämän joustoja. Niitä tarvitaan varsinkin pk-sektorilla, jossa naisyrittäjien perheen ja työn yhteensovittamisen ongelmat ovat todellisia. Esimerkiksi yrittäjän lapsen sairastuessa hänelle ei jää yleensä muuta vaihtoehtoa kuin ottaa sairas lapsi mukaan työpaikalle tai laittaa "putiikki" kiinni, jos ei onnistu järjestämään hoitajaa. Todellista perhe- ja työelämän yhteensovittamista ajaisi se, että yrittäjä saisi vähentää verotuksessa oman sairaan lapsensa hoitamisesta aiheutuvat kustannukset samoin kuin hän voi vähentää työntekijöidensä sairaan lapsen hoitamisesta aiheutuvat kulut. Kyllähän oma lapsi tarvitsee hoitoa siinä missä työntekijöidenkin.

Yhteiskunnan kyvyttömyys ymmärtää naisyrittäjän arkea näkyy myös tilastoissa; puolet kansalaisista on naisia, mutta yrittäjinä heitä toimii vain kolmannes. Naisyrittäjyys ei houkuttele varsinkaan niitä nuoria naisia, jotka haluaisivat laajentaa yritystoimintaansa tai miettivät omaa perheenlisäystä.

Haluttomuus ryhtyä yrittäjäksi ei ole mikään ihme. Työelämämme on hyvin sukupuolittuneesti jakautunutta, sillä Suomessa naiset toimivat naisvaltaisilla aloilla ja miehet miesvaltaisilla aloilla. Tästä johtuen Kelalta korvaamatta jäävät vanhemmuudenvapaakulut lankeavat äidin työnantajan harteille. Selvitysten mukaan yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa (mukaan on laskettu lapsen sairauden ajan hoidosta aiheutuneet kulut aina kymmeneen ikävuoteen asti). 

Pientä helpotusta tuo onneksi huhtikuusta 2017 alkaen äidin työnantajalle maksettu 2 500 euron kertakorvaus, mikäli lapsen saanut äiti palaa perhevapaan jälkeen saman työnantajan palvelukseen.  Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Perhevapaauudistuksen kaataminen Keskustan toimesta on vakava asia ja jarruttaa naisten työmarkkina-aseman kehittymistä pahasti. Uudistusta on jatkettava vielä tällä vaalikaudella. Raskauden kustannukset kuuluvat työantajan sijaan koko yhteiskunnalle. Yrittäminen ei saa olla sukupuolesta kiinni.

]]>
12 http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251956-yrittainen-ei-saa-olla-sukupuolesta-kiinno#comments Kotimaa Kansainvälinen naistenpäivä Naisyrittäjyys Perhevapaaudistus Thu, 08 Mar 2018 13:39:13 +0000 Jaana Pelkonen http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251956-yrittainen-ei-saa-olla-sukupuolesta-kiinno
Perhevapaauudistus - sanoista tekoihin http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251230-perhevapaauudistus-sanoista-tekoihin <p>Suomessa naiset ovat keskimäärin miehiä koulutetumpia. Tästä huolimatta naisten työllisyys on huomattavasti muun muassa muita pohjoismaita heikompaa. Työelämässä naisten ja äitien työmarkkina-asema on edelleen miehiä ja isiä heikompi. Siitäkin huolimatta, että puheissamme Suomi näyttäytyy monesti tasa-arvon mallimaana.&nbsp;</p><p>Vanhempainrahapäivistä naiset käyttävät reilut 90 prosenttia ja kotihoidontuen saajista edelleen noin 93 prosenttia on naisia. Naisten työeläke jää keskimäärin 66 prosenttiin miesten eläkkeistä. Tähänkin yhtenä merkittävänä syynä on naisten pidemmät perhevapaat. Nykymallia perustellaan usein perheiden valinnanvapaudella. Sopii silti pohtia, onko nykyisessäkään mallissa valinnanvapaus todellista vai ohjaako päätöksiämme todellisuudessa asenteet, yhteiskunnan sukupuolittuneet rakenteet ja opittu tapa toimia.&nbsp;Tutkimusten mukaan jokainen isien korvamerkittyä oikeutta lisännyt uudistus on lisännyt isien käyttämiä vapaita.</p><p>Muissa pohjoismaissa pienten lasten vanhemmat ovat huomattavasti useammin vähintäänkin osa-aikaisesti töissä. Esimerkiksi Ruotsissa perheet voivat myös käyttää vanhempainvapaansa joustavammin pidemmän ajan kuluessa ja isän ja äidin on mahdollista olla vapaalla pidempään yhtä aikaa. Myös meillä työelämään olisi saatava lisää joustoja sekä osa-aikaisen työn mahdollisuuksia.</p><p>Perhevapaajärjestelmämme on&nbsp;monilta osin&nbsp;aikansa elänyt ja jäykkä järjestelmä, joka syrjii erityisesti naisia, mutta myös miehiä.&nbsp;Rohkeutta uudistukseen ei kaikesta tästä huolimatta tunnu löytyvän riittävästi. Erilaisia tasa-arvoisempaan vanhemmuuteen kannustavia perhevapaamalleja kyllä löytyy.&nbsp;Kokoomus on esittänyt oman mallinsa, jossa&nbsp;vanhempainrahan (3kk+3kk) lisäksi maksettava hoitoraha (6kk) voidaan jakaa vanhempien kesken perheeksi katsotulla tavalla. Etuuksien käyttämisen järjestystä ei ole esityksessä säännelty.&nbsp;Edun suuruus on 800 euroa kuukaudessa ja puolitettuna sen kesto riittää vuodeksi. Puolitettuna hoitoraha on 400 euroa kuukaudessa mikä on hieman enemmän kuin perustasoinen kotihoidontuki.&nbsp;<br /><br />Kokoomuksessa emme kuitenkaan ole ideologisesti kiinni missään tietyssä mallissa. Meille tärkeintä on uudistaa perhevapaita ennen kaikkea tasa-arvoisempaan ja naisten työllisyyttä tukevaan suuntaan. Tämän takia onkin erityisen surullista, että hallituksen käynnistämän perhevapaauudistuksen valmistelu keskeytettiin perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) johdolla.&nbsp;Kokoomus olisi ollut valmis jatkamaan. Perhevapaauudistuksen takana on kokoomuksessa vahva tuki ja puoluekokouksen päätös.&nbsp;</p><p>Uudistuksen&nbsp;tavoitteena on saada useampi äiti töihin ja useampi isä pitämään perhevapaata lasten kanssa kotona.&nbsp;Se on kaikkien etu.&nbsp;On vaikeaa kuvitella, miten joku voi pitää äitien työllistymistä ja isien kasvavaa oikeutta perhevapaaseen huonona asiana.&nbsp;Asenteet eivät muutu ilman rakenteiden muuttamista. Siksi olisikin syytä ryhtyä puheiden sijaan tekoihin.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa naiset ovat keskimäärin miehiä koulutetumpia. Tästä huolimatta naisten työllisyys on huomattavasti muun muassa muita pohjoismaita heikompaa. Työelämässä naisten ja äitien työmarkkina-asema on edelleen miehiä ja isiä heikompi. Siitäkin huolimatta, että puheissamme Suomi näyttäytyy monesti tasa-arvon mallimaana. 

Vanhempainrahapäivistä naiset käyttävät reilut 90 prosenttia ja kotihoidontuen saajista edelleen noin 93 prosenttia on naisia. Naisten työeläke jää keskimäärin 66 prosenttiin miesten eläkkeistä. Tähänkin yhtenä merkittävänä syynä on naisten pidemmät perhevapaat. Nykymallia perustellaan usein perheiden valinnanvapaudella. Sopii silti pohtia, onko nykyisessäkään mallissa valinnanvapaus todellista vai ohjaako päätöksiämme todellisuudessa asenteet, yhteiskunnan sukupuolittuneet rakenteet ja opittu tapa toimia. Tutkimusten mukaan jokainen isien korvamerkittyä oikeutta lisännyt uudistus on lisännyt isien käyttämiä vapaita.

Muissa pohjoismaissa pienten lasten vanhemmat ovat huomattavasti useammin vähintäänkin osa-aikaisesti töissä. Esimerkiksi Ruotsissa perheet voivat myös käyttää vanhempainvapaansa joustavammin pidemmän ajan kuluessa ja isän ja äidin on mahdollista olla vapaalla pidempään yhtä aikaa. Myös meillä työelämään olisi saatava lisää joustoja sekä osa-aikaisen työn mahdollisuuksia.

Perhevapaajärjestelmämme on monilta osin aikansa elänyt ja jäykkä järjestelmä, joka syrjii erityisesti naisia, mutta myös miehiä. Rohkeutta uudistukseen ei kaikesta tästä huolimatta tunnu löytyvän riittävästi. Erilaisia tasa-arvoisempaan vanhemmuuteen kannustavia perhevapaamalleja kyllä löytyy. Kokoomus on esittänyt oman mallinsa, jossa vanhempainrahan (3kk+3kk) lisäksi maksettava hoitoraha (6kk) voidaan jakaa vanhempien kesken perheeksi katsotulla tavalla. Etuuksien käyttämisen järjestystä ei ole esityksessä säännelty. Edun suuruus on 800 euroa kuukaudessa ja puolitettuna sen kesto riittää vuodeksi. Puolitettuna hoitoraha on 400 euroa kuukaudessa mikä on hieman enemmän kuin perustasoinen kotihoidontuki. 

Kokoomuksessa emme kuitenkaan ole ideologisesti kiinni missään tietyssä mallissa. Meille tärkeintä on uudistaa perhevapaita ennen kaikkea tasa-arvoisempaan ja naisten työllisyyttä tukevaan suuntaan. Tämän takia onkin erityisen surullista, että hallituksen käynnistämän perhevapaauudistuksen valmistelu keskeytettiin perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) johdolla. Kokoomus olisi ollut valmis jatkamaan. Perhevapaauudistuksen takana on kokoomuksessa vahva tuki ja puoluekokouksen päätös. 

Uudistuksen tavoitteena on saada useampi äiti töihin ja useampi isä pitämään perhevapaata lasten kanssa kotona. Se on kaikkien etu. On vaikeaa kuvitella, miten joku voi pitää äitien työllistymistä ja isien kasvavaa oikeutta perhevapaaseen huonona asiana. Asenteet eivät muutu ilman rakenteiden muuttamista. Siksi olisikin syytä ryhtyä puheiden sijaan tekoihin.

 

]]>
6 http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251230-perhevapaauudistus-sanoista-tekoihin#comments Äitiysloma Kotihoidontuki Perhevapaauudistus Wed, 21 Feb 2018 15:51:37 +0000 Jaana Pelkonen http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251230-perhevapaauudistus-sanoista-tekoihin
Katse nuoriin http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250554-katse-nuoriin <p>Talouden positiivisesta vireestä huolimatta nuorisotyöttömyys on edelleen maassamme korkealla tasolla. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli viime vuoden joulukuussa yhteensä 38&nbsp;399 nuorta. Korkea nuorisotyöttömyys on puolestaan lisännyt&nbsp;alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen saajien määrää.&nbsp;Viime vuonna Kelasta maksettiin perustoimeentulotukea 78&nbsp;000 alle 25-vuotiaalle täysi-ikäiselle, mikä vastaa noin 17 prosenttia saman ikäisestä väestöstä. Kyseessä on suuri joukko nuoria. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi lyhytaikaiseksi tukimuodoksi auttamaan tilapäisen vaikean ajan yli. Kelan tietojen mukaan toimeentulotukiasiakkuudet erityisesti nuorten kohdalla ovat kuitenkin muuttuneet pitkäaikaisiksi, mikä ei ole tuen alkuperäinen tarkoitus.</p><p>Meillä ei ole varaa menettää inhimillisesti, eikä kansantaloudellisesti ainuttakaan tulevaisuuden osaajaa, tekijää tai ajattelijaa. Toimeentulotukiriippuvuus on pyrittävä estämään ja nuorista on saatava koppi mahdollisimman&nbsp;varhaisessa vaiheessa.&nbsp;Kelan tulee tällä hetkellä omien ohjeidensa mukaisesti ilmoittaa hakijan asuinkuntaan, mikäli alle 25-vuotiaan pääasiallinen toimeentulo on viimeisen neljän kuukauden aikana ollut vain toimeentulotuki. Tämä on tarpeellinen toimenpide, mutta ei kuitenkaan yksinään riitä auttamaan nuoria.&nbsp;</p><p>Syrjäytymisvaarassa olevien nuor&shy;ten kan&shy;nal&shy;ta on hy&shy;vin on&shy;gel&shy;mal&shy;lis&shy;ta, et&shy;tä he voi&shy;vat ha&shy;kea pit&shy;kiä&shy;kin ai&shy;ko&shy;ja toi&shy;meen&shy;tu&shy;lo&shy;tu&shy;kea kirjallisesti. Tällainen käytäntö passivoi ja vahvistaa syrjäytymiskierrettä.&nbsp;Jokainen toimeentulotukea saava nuori tulisi mielestäni tavata kasvotusten ja auttaa tarvitsemansa avun ja tuen piiriin. Erityisesti nyt perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirryttyä Kelalle on varmistettava, että saumaton yhteistyö sosiaalityön ja Kelan kanssa onnistuu. Nuoret eivät saa jäädä uudistuksen jalkoihin.</p><p>Nuorten syrjäytymistä ja työttömyyttä on pyritty viime vuosien aikana ennaltaehkäisemään ja ratkaisemaan valtiohallinnon taholta monin eri tavoin. Esimerkiksi viime vuoden puoliväliriihessä hallitus totesi nuorten palveluiden, kannustimien ja tukitoimien koordinaation olevan riittämättömiä. Tämän pohjalta päätettiin toteuttaa 19 kohtaa sisältävä lista, jolla ehkäistään syrjäytymistä, sekä vähennetään koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten määrää (lista:&nbsp;<a href="http://bit.ly/2qd0BA2" target="_blank">http://bit.ly/2qd0BA2</a>).</p><p>Nuoren näkökulmasta syrjäytymisen ehkäisyssä ehdottoman tärkeitä ovat toimivat peruspalvelut ja moniammatillinen yhteistyö. Tärkeitä päätöksiä tähän liittyen ovat olleet esimerkiksi Ohjaamo-toiminnan vakinaistaminen ja harrastustakuun käyttöönotto.&nbsp;Ohjaamo on matalan kynnyksen palvelumuoto, joka on tarkoitettu kaikille alle 30-vuotiaille nuorille.&nbsp; Se kokoaa yhteen toimijat julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta, jolloin nuori saa kaikki tarvitsemansa avun yhdeltä luukulta.&nbsp;Kokoomuksen kunnanvaltuutettujen aloitteesta lähteneen harrastustakuun kautta&nbsp;jokaiselle lapselle ja nuorelle puolestaan taataan yksi mieluisa harrastus.&nbsp;Mielekkään vapaa-ajan mahdollistaminen nuorille&nbsp;on merkittävä&nbsp;keino syrjäytymisen ennaltaehkäisemisessä.&nbsp;</p><p>Tukitoimintoja- ja palveluita tarvitaan, mutta parasta sosiaaliturvaa on se, että nuoret saavat töitä ja koulutuksen. Tämän tavoitteen eteen hallitus on aloittanut koulutuksen uudistuksen kaikilla asteilla, joista yksi tärkein on ammatillisen koulutuksen reformi. Sillä pyritään ehkäisemään koulutuksen keskeyttäminen ja vähennetään nuorisotyöttömyyttä. Lisäksi nuorisotyöttömyyden ja eriarvoistumisen ehkäisemiseksi koulutustarjontaan lisätään kuluvana vuonna 1000 opiskelijavuotta (9,4 milj&euro;). Nämä lisäpaikat kohdennetaan erityisesti työttömille tai työttömyysuhan alla oleville nuorille.</p><p>Kokoomuksen tärkeänä tavoitteena on taata maksuton osa-aikainen varhaiskasvatus kaikille lapsille.&nbsp;Helsinki teki tähän liittyen jo oman avauksensa ja tarjoaa ensi syksystä alkaen maksuttoman varhaiskasvatuksen (20 tuntia viikossa)&nbsp;kaikille alle viisivuotiaille. Tällä päätöksellä halutaan pysäyttää eriarvoistuminen ja ennaltaehkäistä myöhemmät ongelmat lapsen elämässä. Panostamalla laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen luomme nuorten tulevaisuudelle vankan pohjan. Työ varhaiskasvatuksen puolesta tulee vielä jatkumaan.&nbsp;Mikään hallituksen päätös tai linjaus ei kuitenkaan voi korvata läheistä ihmistä. Hyvinvointiyhteiskunta tukee hyvinvointia, mutta ei korvaa perhettä ja ystäviä. Jokaisella meistä on vastuu omista lähimmäisistämme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Talouden positiivisesta vireestä huolimatta nuorisotyöttömyys on edelleen maassamme korkealla tasolla. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli viime vuoden joulukuussa yhteensä 38 399 nuorta. Korkea nuorisotyöttömyys on puolestaan lisännyt alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen saajien määrää. Viime vuonna Kelasta maksettiin perustoimeentulotukea 78 000 alle 25-vuotiaalle täysi-ikäiselle, mikä vastaa noin 17 prosenttia saman ikäisestä väestöstä. Kyseessä on suuri joukko nuoria. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi lyhytaikaiseksi tukimuodoksi auttamaan tilapäisen vaikean ajan yli. Kelan tietojen mukaan toimeentulotukiasiakkuudet erityisesti nuorten kohdalla ovat kuitenkin muuttuneet pitkäaikaisiksi, mikä ei ole tuen alkuperäinen tarkoitus.

Meillä ei ole varaa menettää inhimillisesti, eikä kansantaloudellisesti ainuttakaan tulevaisuuden osaajaa, tekijää tai ajattelijaa. Toimeentulotukiriippuvuus on pyrittävä estämään ja nuorista on saatava koppi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kelan tulee tällä hetkellä omien ohjeidensa mukaisesti ilmoittaa hakijan asuinkuntaan, mikäli alle 25-vuotiaan pääasiallinen toimeentulo on viimeisen neljän kuukauden aikana ollut vain toimeentulotuki. Tämä on tarpeellinen toimenpide, mutta ei kuitenkaan yksinään riitä auttamaan nuoria. 

Syrjäytymisvaarassa olevien nuor­ten kan­nal­ta on hy­vin on­gel­mal­lis­ta, et­tä he voi­vat ha­kea pit­kiä­kin ai­ko­ja toi­meen­tu­lo­tu­kea kirjallisesti. Tällainen käytäntö passivoi ja vahvistaa syrjäytymiskierrettä. Jokainen toimeentulotukea saava nuori tulisi mielestäni tavata kasvotusten ja auttaa tarvitsemansa avun ja tuen piiriin. Erityisesti nyt perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirryttyä Kelalle on varmistettava, että saumaton yhteistyö sosiaalityön ja Kelan kanssa onnistuu. Nuoret eivät saa jäädä uudistuksen jalkoihin.

Nuorten syrjäytymistä ja työttömyyttä on pyritty viime vuosien aikana ennaltaehkäisemään ja ratkaisemaan valtiohallinnon taholta monin eri tavoin. Esimerkiksi viime vuoden puoliväliriihessä hallitus totesi nuorten palveluiden, kannustimien ja tukitoimien koordinaation olevan riittämättömiä. Tämän pohjalta päätettiin toteuttaa 19 kohtaa sisältävä lista, jolla ehkäistään syrjäytymistä, sekä vähennetään koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten määrää (lista: http://bit.ly/2qd0BA2).

Nuoren näkökulmasta syrjäytymisen ehkäisyssä ehdottoman tärkeitä ovat toimivat peruspalvelut ja moniammatillinen yhteistyö. Tärkeitä päätöksiä tähän liittyen ovat olleet esimerkiksi Ohjaamo-toiminnan vakinaistaminen ja harrastustakuun käyttöönotto. Ohjaamo on matalan kynnyksen palvelumuoto, joka on tarkoitettu kaikille alle 30-vuotiaille nuorille.  Se kokoaa yhteen toimijat julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta, jolloin nuori saa kaikki tarvitsemansa avun yhdeltä luukulta. Kokoomuksen kunnanvaltuutettujen aloitteesta lähteneen harrastustakuun kautta jokaiselle lapselle ja nuorelle puolestaan taataan yksi mieluisa harrastus. Mielekkään vapaa-ajan mahdollistaminen nuorille on merkittävä keino syrjäytymisen ennaltaehkäisemisessä. 

Tukitoimintoja- ja palveluita tarvitaan, mutta parasta sosiaaliturvaa on se, että nuoret saavat töitä ja koulutuksen. Tämän tavoitteen eteen hallitus on aloittanut koulutuksen uudistuksen kaikilla asteilla, joista yksi tärkein on ammatillisen koulutuksen reformi. Sillä pyritään ehkäisemään koulutuksen keskeyttäminen ja vähennetään nuorisotyöttömyyttä. Lisäksi nuorisotyöttömyyden ja eriarvoistumisen ehkäisemiseksi koulutustarjontaan lisätään kuluvana vuonna 1000 opiskelijavuotta (9,4 milj€). Nämä lisäpaikat kohdennetaan erityisesti työttömille tai työttömyysuhan alla oleville nuorille.

Kokoomuksen tärkeänä tavoitteena on taata maksuton osa-aikainen varhaiskasvatus kaikille lapsille. Helsinki teki tähän liittyen jo oman avauksensa ja tarjoaa ensi syksystä alkaen maksuttoman varhaiskasvatuksen (20 tuntia viikossa) kaikille alle viisivuotiaille. Tällä päätöksellä halutaan pysäyttää eriarvoistuminen ja ennaltaehkäistä myöhemmät ongelmat lapsen elämässä. Panostamalla laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen luomme nuorten tulevaisuudelle vankan pohjan. Työ varhaiskasvatuksen puolesta tulee vielä jatkumaan. Mikään hallituksen päätös tai linjaus ei kuitenkaan voi korvata läheistä ihmistä. Hyvinvointiyhteiskunta tukee hyvinvointia, mutta ei korvaa perhettä ja ystäviä. Jokaisella meistä on vastuu omista lähimmäisistämme.

]]>
8 http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250554-katse-nuoriin#comments Nuorisotyöttömyys Syrjäytyminen Tue, 06 Feb 2018 15:09:18 +0000 Jaana Pelkonen http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250554-katse-nuoriin
Norminpurku toimii http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249010-norminpurku-toimii <p>Normien purkaminen on yksi hallituksen kärkihankkeista ja ylisääntelystä&nbsp;pyritään&nbsp;pääsemään eroon askel kerrallaan. Monet rajoitteista on luotu vuosikymmenten aikana, eivätkä ne enää toimi nyky-yhteiskunnassa. Byrokratia ja liiat normit&nbsp;ovat haitanneet&nbsp;suomalaisten arkea monella elämän osa-alueella jo pitkään. Sääntelyä vähentämällä pystytään parantamaan meidän kaikkien elämänlaatua ja tässä on&nbsp;todella onnistuttu kuluneen hallituskauden aikana.&nbsp;Lisäksi norminpurku edistää kaupunkikulttuuria sekä tekee Suomesta ja Helsingistä entistä houkuttelevamman matkakohteen.</p><p>Ensimmäiseksi vuonna 2016 voimaan astui kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen, minkä myötä Suomessakin on pystytty nauttimaan kauppojen&nbsp;aiempaa pidemmistä aukioloajoista. Tämä&nbsp;on helpottanut monen arkea merkittävästi.&nbsp;Kaupassa voi käydä illalla tai viikonloppuisin tarvitsematta sen tarkemmin&nbsp;murehtia&nbsp;sitä, onko kauppa enää&nbsp;huomenna&nbsp;auki.&nbsp;Muutos entiseen on merkittävä ja vaikutus kaupunkien henkiseen ilmapiiriin ja elävyyteen myös virka-aikojen ulkopuolella suuri.</p><p>Toisekseen&nbsp;nyt voimaan astunut alkoholilain kokonaisuudistus mahdollistaa anniskeluravintoloiden oikeuden päättää itse aukioloajoistaan. Lisäksi panimot saavat myydä omia tuotteitaan suoraan ulos, tilapäisiä anniskelulupia saa ilmoituksella&nbsp;ja festivaalien kalja-aitaukset poistuvat. Näiden mukana ravintolatoiminta helpottuu ja vapautuu selkeästi.&nbsp;Happy&nbsp;hour&nbsp;-tarjoukset katukuvassa ja ravintoloiden kevyempi sääntely luovat uutta pohjaa elävälle kaupunkikulttuurille ja vastuulliselle alkoholinkulutukselle ravintoloiden sisällä.</p><p>Kolmanneksi tänä vuonna vapautuksia ja muutoksia on luvassa myös liikennepalveluissa. Taksiliikenne vapautuu, mikä&nbsp;tarkoittaa kilpailun lisääntyessä parempaa taksien saatavuutta ja alempia hintoja.&nbsp;Juhlapyhinä taksin löytäminen tarpeeseen on nykyistä varmempaa.&nbsp;Taksit kilpailevat palveluiden laajuudessa ja laadussa, mikä monipuolistaa&nbsp;liikkumispalveluiden tarjontaa.</p><p>Suomalaisen yhteiskunnan muuttuminen vapaammaksi näkyy suoraan Suomeen saapuneiden matkailijoiden kokemuksissa. Enää ei tarvitse kolkutella sulkeutuneita ravintoloita tai ihmetellä kiinni olevia kauppoja. Matkailun kasvaessa tämä tarjoaa turisteille laajempia mahdollisuuksia käyttää täkäläisiä palveluita, mikä tuo Suomeen työtä ja tuloja. Norminpurku siis toimii.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Normien purkaminen on yksi hallituksen kärkihankkeista ja ylisääntelystä pyritään pääsemään eroon askel kerrallaan. Monet rajoitteista on luotu vuosikymmenten aikana, eivätkä ne enää toimi nyky-yhteiskunnassa. Byrokratia ja liiat normit ovat haitanneet suomalaisten arkea monella elämän osa-alueella jo pitkään. Sääntelyä vähentämällä pystytään parantamaan meidän kaikkien elämänlaatua ja tässä on todella onnistuttu kuluneen hallituskauden aikana. Lisäksi norminpurku edistää kaupunkikulttuuria sekä tekee Suomesta ja Helsingistä entistä houkuttelevamman matkakohteen.

Ensimmäiseksi vuonna 2016 voimaan astui kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen, minkä myötä Suomessakin on pystytty nauttimaan kauppojen aiempaa pidemmistä aukioloajoista. Tämä on helpottanut monen arkea merkittävästi. Kaupassa voi käydä illalla tai viikonloppuisin tarvitsematta sen tarkemmin murehtia sitä, onko kauppa enää huomenna auki. Muutos entiseen on merkittävä ja vaikutus kaupunkien henkiseen ilmapiiriin ja elävyyteen myös virka-aikojen ulkopuolella suuri.

Toisekseen nyt voimaan astunut alkoholilain kokonaisuudistus mahdollistaa anniskeluravintoloiden oikeuden päättää itse aukioloajoistaan. Lisäksi panimot saavat myydä omia tuotteitaan suoraan ulos, tilapäisiä anniskelulupia saa ilmoituksella ja festivaalien kalja-aitaukset poistuvat. Näiden mukana ravintolatoiminta helpottuu ja vapautuu selkeästi. Happy hour -tarjoukset katukuvassa ja ravintoloiden kevyempi sääntely luovat uutta pohjaa elävälle kaupunkikulttuurille ja vastuulliselle alkoholinkulutukselle ravintoloiden sisällä.

Kolmanneksi tänä vuonna vapautuksia ja muutoksia on luvassa myös liikennepalveluissa. Taksiliikenne vapautuu, mikä tarkoittaa kilpailun lisääntyessä parempaa taksien saatavuutta ja alempia hintoja. Juhlapyhinä taksin löytäminen tarpeeseen on nykyistä varmempaa. Taksit kilpailevat palveluiden laajuudessa ja laadussa, mikä monipuolistaa liikkumispalveluiden tarjontaa.

Suomalaisen yhteiskunnan muuttuminen vapaammaksi näkyy suoraan Suomeen saapuneiden matkailijoiden kokemuksissa. Enää ei tarvitse kolkutella sulkeutuneita ravintoloita tai ihmetellä kiinni olevia kauppoja. Matkailun kasvaessa tämä tarjoaa turisteille laajempia mahdollisuuksia käyttää täkäläisiä palveluita, mikä tuo Suomeen työtä ja tuloja. Norminpurku siis toimii. 

 

 

]]>
31 http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249010-norminpurku-toimii#comments Alkoholilainsäädäntö Norminpurkutalkoot Taksiliikenteen vapauttaminen Fri, 12 Jan 2018 07:32:36 +0000 Jaana Pelkonen http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249010-norminpurku-toimii