Jumppaamalla älykkäämmäksi?
Liikkumattomuudesta on tullut kansallinen ongelma Suomessa. Olemme viime vuosina joutuneet seuraamaan huolestuttavaa kehitystä suomalaisten terveyden rapautumisesta. Tämä koskee niin nuoria kuin vanhoja. Yhä useampi viettää työpäivänsä istuma-asennossa ja myös illat tuppaavat itse kullakin vierähtämään joko television tai tietokoneen äärellä.
Erityisen hälyttävää on nuorten terveyden heikentyminen ja kasvava ylipainoisuus. Nuorten suomalaisten ylipainoisten osuus on viimeisten 30 vuoden aikana kolminkertaistunut ja nyt 7–18-vuotiaista arvioidaan jopa 11–25 % olevan ylipainoisia tai lihavia.
Ylipainoisuuden vanavedessä jakautuvat kansalaiset entistä vahvemmin hyvä- ja huonokuntoisiin. Tämä on todellinen uhka terveyden tasa-arvolle. Esimerkiksi aktiivisesti harrastavat nuoret kiinnittävät usein enemmän huomiota ruokatottumuksiinsa, syövät terveellisemmin ja syövät esimerkiksi aamiaisen säännöllisemmin kuin vähemmän liikuntaa harrastavat. Ravitsemuksen, liikunnan ja erilaisten sairauksien välisestä yhteydestä onkin hyvin laajaa näyttöä.
Polarisaatiota tapahtuu myös muualla. Ruotsissa tehdyssä laajassa tutkimuksessa selvitettiin peräti 1,2 miljoonalta ihmiseltä lihas- ja verenkiertoelimistön kunnon ja lihaskunnon yhteyksiä älykkyyteen. Tulokset olivat hämmästyttäviä; sydän- ja verenkiertoelimistön hyvä kunto korreloi erittäin selkeästi älykkyyteen kaikilla sen osa-alueilla (looginen päättely, verbaalinen lahjakkuus, hahmottaminen sekä teknillinen älykkyys). Myös lihasvoiman ja älykkyyden välillä oli positiivinen korrelaatio.
Pelkkien tilastofaktojen luettelemisen sijaan tutkimus loi toiveikkuutta ja uskoa yksilön kykyyn vaikuttaa itse oman elämänsä suuntaan. Erityisen kannustava oli havainto siitä, kuinka 15-vuotiaana mitattua älykkyysosamäärää pystyttiin nostamaan selkeästi kolmessa vuodessa fyysistä aktiivisuutta lisäämällä. Voisiko luovuuden ja innovaatiopolitiikan nimeen vannovassa maassamme salainen ase menestymiseen olla sittenkin näin yksinkertainen: nuorten liikuntaharrastus?
Vaikka liikunnan vaikutus älykkyyteen ja oppimiseen oli tutkimuksessa kiistaton, ei tästä voida vielä tehdä kovin laajoja johtopäätöksiä. Vaikka jo muutama liikuntakerta viikossa lisää kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa, ei jumppaamalla vielä ratkaista maamme tämän hetken talousongelmia. Tulevaisuudentoivoa ja hyvää mieltä liikuntaharrastus voi silti nopeastikin luoda. Tämän avulla voimme ehkä herätä huomaamaan, kuinka monipuolista hyötyä liikunnallisesta elämäntavasta voi olla niin yksilölle itselleen kuin koko yhteiskunnalle.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
“hyvä kunto korreloi erittäin selkeästi älykkyyteen”
Älykkään ihmisen aivot vaativat enemmän virikkeitä luontaiseen tasapainoon. Siksi älykkäät ihmiset liikkuvat enemmän.
Poliitikkona sinulla tietenkin on velvollisuus kääntää maailmanpyörä pyörimään toiseen suuntaan.
Kyllä vaan sanon, että jos ihminen tuhlaa rahansa jumppasalille, niin hän ei ole läheskään niin älykäs kuin
http://teemuasikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86053-nuorilla-ei-ole-mit...
"Myös lihasvoiman ja älykkyyden välillä oli positiivinen korrelaatio."
Ilmankos sitä tunteekin itsensä The Terminaattoriksi, Alfaksi kulkiessaan tuolla kylillä.
Nomut, ohan se nyt aika päivänselvää, että toimintakyky skarppautuu lenkillä. Meinaan ku se toisen ryhmän edustaja istuu samaan aikaan keskiolutkuppilassa. Teeppä kaksoistutkimus lenkillä käyneistä ja pubissa istuneista kaksosista ja katotaan uudestaan.
Eli toisaalta joo, olet oikeassa, mut miten käytännön toteutus?
Tossa älykkyydessä on muuten sellanen, että esim joku 34-vee saa tasoituspisteitä kun sitä mitataan;) En mä silti laittais 16-vuotiasta presidentiksi. Enkä kyllä välttämättä laittais penkkipunnerruksen suomenmestariakaan. Vaatii monenlaista kokemusta se johtaminen.
kyllä liikunta on hyvä keino häätämään mm. masennusta ja saamaan muutenkin olon kohdilleen ja junnaavat aatokset uusille raiteille, mutta en ole aivan varma ovatko esim. totaalisen ylijuhlitut ja jumalina pidetyt joukkueurheilijat kovinkaan paljon älyään kasvattaneet esim. kumilimppua hakkaamalla.
Mutta silti näitä hikipanssariurpoja hurrataan maailman pelastajina miltei.
Itse suosin hyötyliikuntaa ja vaihtelevan maaston liikuskelua + omanlaista intervalli hölkkää.
Tosin hyödyt poistunevat kun imen kessua ja istun tämän koneen äärellä molisemassa.
Jospa kyse onkin siitä, että liikunnanharjoittaja lepuuttaa aivojaa enemmän kuin vähemmän liikkuva? Toimiakseen aivot tarvitsevat lepoa.
http://www.helsinki.fi/tieteennakokulma/liekki/krause.html
Voi hyvänen aika, Jaana
jo aiemmin eli edellisen kirjoituksesi yhteydessä ihmettelin viestiäsi.
Nyt keltainen lehdistö repii siitä.
Miten sinä osaatkin tuottaa noin epäuskottavia mielipiteitä.
Sinun imagosi ei kerta kaikkiaan kanna.
Ei tämä ollenkaan ole huono asia. Ei huippu-urheilijat varmasti mitään huippu-älykkäitä ole mutta heillä lienee käytössä suurempi osa luontaisesta älykapasiteetista kuin sohvaperunoilla. Usein ihmiset lienevät menestyvän huonosti elämässä koska ovat väsyneitä ja/tai liikkumatomuuden ja huonon ravinnon tylsistyttämiä. Liikunta auttaa näihin. Olen itsekin huomanut tämän joskus. Eli ei liikunta mitään neroa kestään tee, mutta toisaalta neroudessakin 95% on työtä. Liikunta ja hyvä ravinto parantavat aivan varmasti keskittymiskykyä. Ja sitä kautta voi aikaansaada paljon parempia tuloksia. Miksi itsestäänselvyyksistä pitää väitellä niin paljon.
Ainakin kun kuuntelee jääkiekkoilijoiden juttuja niin tuo aivojen lepuuttaminen on varsin mahdollista. Kyllähän siinä nyt aivot lepää kun hikoilun jälkeen katselee pukuhuoneessa kattoon viskottuja nuuskamällejä sellaiset kaksikymmentä vuotta.
Niin mahdollista, että kolmannennes alkaa näyttää hevoselta ja 100 %:a horisee täsmälleen samoja lauseita vuosikymmenestä toiseen.
---------------------------------------------------------------------
Mutta se on tähän ihan asiana laitettava että tietyt välinelajithan kehittävät mm. aivojen intuitiivista matikkaprossua, sillä kaikki liikkeethän lasketaan päässä ja se paras suoritus tulee silloin kun ajatus intuitiivisesti 'oikoo' kaavoissa. esimerkkinä nappisyöttö tai vaikka kiven heitto juuri oikeaan kohteeseen. Monesti ne nappisuoritukset tulevat tavallaan vaivatta ja on jo ennakkooon fiilis että onnistuu.
Suosittelen lämpimästi erilaisia kuntoliikuntamuotoja. Jo esimerkiksi tunnin reipas kävely (mieluiten luonnossa kuin asfalttiviidakossa) tekee terää.
Polkupyörä on erinomainen keksintö - sitä keksintöä kannattaa hyödyntää siirryttäessä paikasta A paikkaan B - jos se on suinkin mahdollista.
jne. Ellei muu hyötyliikunta ole tosiaankaan mahdollista, niin ainakin on mahdollista jumpata omassa kodissaan - ihan ilman mitään kalliita välineitä.
"Terve sielu terveessä ruumiissa".
Sitten on niitä joilla on terve ruumis vaan ei sielua.
Kaunis naama vaan ei aivoja.
Eiköhän kyse ole epäsuorasta vaikutuksesta. Vastaus on yksinkertainen. Terve ja hyväkuntoinen ihminen omaa hyvän verenkierron ja jaksamisen. Hänellä on siis energiaa keskittyä monempaan asiaan, kuin huonokuntoisella.
Mutta missä onkaan raja? Enimmistö ihmisistä tuskin on huonokuntoisia - niin huonokuntoisia, että olisivat vähemmän älykkäitä.
Totta varmasti on, että hyvän terveyden (myös mielenterveyden) ja jaksamisen kannalta korreloinee se, että ihminen ylläpitää tervettä fyysistä kuntoa. Endorfiini ja happi.
Sen sijaan en ollenkaan usko, että sisäilman hikijumpat ja hauiskäännöt tekevät kenestäkään mitään älyn katalyyttiä. On terveellistä jumppaa ja on ei-terveellistä.
Liikunnalla on merkitystä moneen muuhunkin asiaan. Jos nuoret saataisi aktiivisemmin liikunnan pariin, niin eitoivottujen ympäristövaikutusten esiintyminen ei olisi niin yleistä.
Se että on hyvin vaikea vaan lähteä minnekkään oma-aloitteisesti.
Ehkä sillä liikunnalla on älykkyyteen sitä kautta vaikutusta, että hapenottokyvyn paranemisen myötä aivotkin voivat toimia tehokkaammin.
Ittekkin tässä totean, kuinka hyvä olisi liikkua, vaihdan sohvalla asentoa ja avaan telkkarin:D
Itse Nietzschehän paasasi jo aikoinaan aiheesta. Muistaakseni parhaat ajatukset tulevat hänen mielestään kävellessä ja ruoansulatuksen toimivuudesta herra oli erittäin huolissaan ja mainitsi kirjoituksissaan moneen kertaan itsestään huolehtimisen tärkeydestä.
Toisaalta taas yleensä vaikkapa kärkitaiteilijat ovat varsin taipuvaisia dekadenssin suuntaan, jolloin varsinaisen liikunnan sijaan juostaan vain lähimpään pubiin.
Tosin jos on jo tarpeeksi fiksu, niin mitä sitä turhaan liikkumaan - tulee vain liikaa tavaraa aivoihin.
Aikamoinen muna-kana päätelmä tuo liikunta lisää älykkyyttä. Olisiko kuitenkin kyse siitä, että älykkyys lisää liikuntaa?
Eli kun tiedät miten elintavat vaikuttavat esimerkiksi eliniän odotteeseen parannat elintapojasi.
Tutkimuksiahan löytyy aika paljon siitä, miten henkilökohtainen taloudellinen tilanne vaikuttaa ostettuun ruokaan. Jos on vähän rahaa ostetaan eineksiä jotka lihottavat. Henkilökohtaiseen tulotasoon taas vaikuttaa koulutus ja koulutukseen aikaisempi koulumenestys. Ja koulumenestykseen taas älykkyys ja ahkeruus.
Ahkerat ja älykkäät ihmiset ovat siis terveempiä kuin muut.
Juice oli varmaan helevetin tyhmä jätkä? mm.?
Ja tommievilät&veivijannut totanoinnii nii nii nii nii nii mää nii nii....niin helevetin viisas?
Saattaa olla, että jumppaamalla älykkääksi, mutta vesikin on vaarallista liikaa juotuna, niin myös urheilu:
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/41409-rupusakki-viihdyttaa-rupusak...
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 19 kommenttia