JAANA PELKONEN Tolkun ihminen

Naisen paikka

1800-luvun kansallisromanttisessa Suomessa nojasimme sääty-yhteiskuntaan, eikä siihen kuulunut demokratia tai tasa-arvo. Naisille oli tarjolla kapea rooli. ”Luonnonjärjestykseen” pohjaava yhteiskunnallinen asema, jossa avioliitto oli naisen ainoa odotusarvo. Naisten odotettiin olevan kuuliaisia, kestävän loputtomat raskaudet ja pitävän sen jälkeen lapset elossa. Kirjoittamiseen, lukemiseen tai muuhun opiskeluun ei ollut aikaa tai voimia. Jos nainen oli niin onnekas, että oli saanut käydä kouluja, itsesensuuri toimi hyvin ja hän vaikeni seurakunnassa. Luonnollisesti nainen oli täysin riippuvainen miehensä palkasta.

Fredrika Runeberg katsoisi ihaillen tämän päivän naisia. Olemme keskimäärin miehiä koulutetumpia ja meillä on käytössämme omat rahat. Merkillinen ristiriita on se, että naisten työllisyys Suomessa on huomattavasti muita pohjoismaita heikompaa. Siitäkin huolimatta, että puheissamme Suomi näyttäytyy romanttisesti tasa-arvon mallimaana.

Vanhempainrahapäivistä naiset käyttävät reilut 90 prosenttia ja kotihoidontuen saajista edelleen noin 93 prosenttia on naisia. Naisten työeläke jää keskimäärin 66 prosenttiin miesten eläkkeistä. Yhtenä merkittävänä syynä on naisten pidemmät perhevapaat. Nykymallia perustellaan usein perheiden valinnanvapaudella. Naiset kuitenkin luopuvat edelleen työurastaan miehiä useammin ja jäävät kotiin. Elämme vuotta 2019, mutta se ei näy yhteiskuntamme sukupuolittuneissa rakenteissa ja asenteissa.

Muissa pohjoismaissa pienten lasten vanhemmat ovat huomattavasti useammin vähintäänkin osa-aikaisesti töissä. Esimerkiksi Ruotsissa perheet voivat myös käyttää vanhempainvapaansa joustavammin pidemmän ajan kuluessa. Isän ja äidin on mahdollista olla vapaalla pidempään yhtä aikaa. Suomen työelämä kaipaa lisää tällaisia joustoja sekä osa-aikaisen työn mahdollisuuksia.

Nykyinen perhevapaajärjestelmämme syrjii naisten lisäksi myös miehiä. Nykymuodossaan kotihoidontuki vähentää äitien työllisyyttä. On kaikkien etu, että myös isät pääsevät osallistumaan enemmän lastensa elämään.

Isät vaikuttavatkin olevan valmiita muutokseen. Tutkimusten mukaan jokainen isien korvamerkittyä oikeutta lisännyt uudistus on lisännyt isien käyttämiä vapaita. Vanhempainvapaaseen tulee määrittää isäkiintiö, joka vahvistaa isän oikeutta jäädä perhevapaalle.

Tärkeintä on uudistaa perhevapaita tasa-arvoisempaan ja naisten työllisyyttä tukevaan suuntaan. Tasaisempi vanhemmuuden vastuun jakautuminen turvaa lapselle paremmin jaksavat vanhemmat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Katariina Kuronen

Paljon on vielä tehtävää tasa-arvon edistämisessä Suomessa. Me ollaan tunnettu tasa-arvon mallimaana, joten pidetään siitä kiinni ja pidetään näistä asioista meteliä!

Katariina Kuronen

Vielä tarvitaan työtä tasa-arvoasioissa Suomessa. Jos me ollaan tasa-arvon mallimaa, pidetään siitä kiinni! Hyvä kirjoitus!

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Ihmislaji on sukupuolittunut elämänjanossaan: jokin merkitys on myös sillä, että moni ihminen tahtoo sukunsa jatkuvan. Sen myötä ihmisellä biologisena nisäkäslajina on sukupuolten mukaiset tehtävät. Naisen paikka näyttää olevan hieman jumissa, pysähtyneenä. Naisina emme hyväksyisi naisen roolia elämässä. Tähän on apukeinoja olemassa: oman (kunkin oman) itsetunnon parantaminen nimenomaan naisena. Nykyään julkisuudessa ainoana ihailtavana ihmismallina seisoo mies. On hienoa, että nainen voi ihailla miestä, toivottavasti jatkossakin. Mutta jos olemme rehellisiä ihmisiä naisina, voimmeko jatkuvasti vilpittömästi ihailla miestä, jos sälytämme tälle kaikki naisen velvollisuudet.

Nykyaikana on runsaasti toteutettuna keksintöjä, jotka vapauttavat naisille myös omaa aikaa, vaikka heillä olisi jopa useita lapsia. On kodinkoneet, autot, lastentarhat. Myös lukemiseen ja kirjoittamiseen, jopa laskemiseen, naisilla on nykyään aikaa. Estääkö naisten omat luutuneet asenteet itsensä hyväksymisen naisena, viisaana käytännön naisena?

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Ei se riitä että vanhempainvapaat jaetaan. Kauppalehdessä oli jälleen muistutus siitä, että naisvaltaisilla aloilla kärsitään todella paljon näistä perhevapaista.

Politiikkojen tulee ottaa itseään niskasta kiinni ja muuttaa sotumaksuja siten, että valtio pystyy paljon paremmin tulemaan työnantajia vastaan.

On täysin ristiriitaista että halutaa lisää lapsia ja riski lapsista valuu sekä vanhemmille että työnantajille.

Olisin kaivannut blogiin jonkinlaista ehdotusta lapsivapaiden rahoituspohjasta.

Tosin en ihmettele tätä yhtään ja vahvistaa käsitystäni isojen yritysten korporaatiopuolueena. Isoille yrityksille jotka ovat korporaatioden suojeluksessa perhevapaat eivät ole ongelma.

Muistutan edelleen äänestäjiä siitä, että jos äänestää korporaatiopuoluetta saa korporaatiopolitiikkaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Nykymallia perustellaan usein perheiden valinnanvapaudella. Naiset kuitenkin luopuvat edelleen työurastaan miehiä useammin ja jäävät kotiin.""

Jälkimmäinen toteamus seuraa juurikin siitä valinnanvapaudesta. Pitäisikö vapaudesta sitten luopua?

"Elämme vuotta 2019, mutta se ei näy yhteiskuntamme sukupuolittuneissa rakenteissa ja asenteissa."

Eikö se näy? Miksi sitten kirjoitat: "Fredrika Runeberg katsoisi ihaillen tämän päivän naisia. Olemme keskimäärin miehiä koulutetumpia ja meillä on käytössämme omat rahat."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset