JAANA PELKONEN Tolkun ihminen

Metsästyskortitta metsästäminen sallituksi?

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jonka mukaan EU:ssa tai kansallisesti säädetyiksi vieraslajeiksi määritellyt supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu tulisi poistaa metsästyslain pyyntirajoitusten piiristä. Ilmastonmuutos kasvattaa haitallisten vieraslajien määrää myös Suomessa. Edellä mainitut vieraslajit aiheuttavat Suomen alkuperäiselle eläimistölle haittaa ja niiden torjunta suomalaisesta luonnosta on tärkeää. 

Tähän saakka vieraslajien metsästys on ollut metsästysluvanvaraista.  Lakiesityksen mennessä läpi, esimerkiksi supikoiran metsästykseen tarvittaisiin pelkkä maanomistajan lupa, eikä metsästyskorttia enää tarvittaisi. Muun muassa supikoiran metsästyksessä sallittaisiin perinteisessä metsästyksessä kiellettyjä keinoja. Tämä on huolestuttava tieto.

Eläinsuojelulaki 32§ velvoittaa, että ”eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla. Eläimen saa lopettaa vain se, jolla on riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi.” Vaikka pyydystämisessä ja lopettamisessa tuleekin noudattaa eläinsuojelulakia, ei metsästyskortittomalla välttämättä ole kokemusta eläimen oikeaoppisesta pyydystämisestä, saati tämän kivuttomasta ja nopeasta lopetuksesta. Supikoira on helppo saada loukkuun, mutta sitä on vaikea tappaa muutoin kuin ampumalla. Lakiesitys ilman metsästyskorttia metsästämisestä saattaa muodostua vaaralliseksi pyydystäjälle sekä tämän ympäristölle ja aiheuttaa turhaa kärsimystä pyydystettävälle.

Metsästäjillä on yleensä hallussaan lajituntemus. Maallikko ei välttämättä osaa erottaa euroopan- ja kanadanmajavaa toisistaan, joten majavien pesät olisi vähintään turvattava. Toivottavaa olisi myös tarkentaa, saako vieraslajeja metsästää myös pesimäaikaan. Emon tappaminen aiheuttaisi poikasille nälkään nääntymisen ja näin ollen epäeettisen kuoleman.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta tiedotti vastikään, että vieraslajeihin lukeutuva piisamikanta on viime vuosikymmenien aikana vähentynyt luontaisesti Suomesta. Sen levinneisyydestä toivotaan tutkimusta, jolla kannan häviäminen voitaisiin todeta. Sikäli kannattaa miettiä, onko metsästyslain muutoksessa tarpeen edes huomioida piisamia.

Useasta suunnasta on esitetty huolia lakimuutoksen pyyntimenetelmien ja keinojen osalta. Hätäisesti tulkittu lakimuutos saattaisi aiheuttaa hämmennystä ja näin ollen olisi epäselvää, kuka saisi metsästää mitä ja millä keinoin. EU ei ole määritellyt, miten haitallisten vieraslajien kantaa hoidetaan. Jätin asiaan liittyen tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa haluan vastauksen muun muassa siihen, miten eläinsuojelulaki tullaan huomioimaan metsästyslain muutoksen yhteydessä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Vieraslajeista ei ilman tuntuvaa tapporahaa päästä eroon,,riistanhoitopiirit ja metsästysseurat hoitaa homman,jos niiden annetaan hoitaa !

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Ihan järjetön ehdotus, metsästyskortti on takuuna että henkilö tuntee metsästyslain ja -säännöt, osaa aseen käsittelyn, eikä ole ala-ikäinen ja on jonkun metsästysseuran jäsen jonka mailla saa metsästää.
Metsästysaseet eivät ole mitään leikkikaluja, niiden käyttämistä harjoitellaan suljetulla ampumaradalla valvotusti eikä metsässä.

"Teoriaosaamisen lisäksi metsästäjän pitää osata ampua ja käsitellä aseita turvallisesti. Oikea paikka ampumaharjoitteluun on ampumaradalla, ei metsällä. Monet riistanhoitoyhdistykset järjestävät keväisin opastettua ampumarataharjoittelua uusille ja vanhoille metsästäjille.

Ennen oman aseen hankkimista on haettava aseen hallussapitolupaa poliisilta. Aseluvan saamisen ehtona on harrastus, johon asetta tarvitsee, ja metsästysharrastuksen voi osoittaa metsästyskortilla. Alaikäiset, 15 vuotta täyttäneet voivat hakea rinnakkaislupaa aseeseen vanhempiensa suostumuksella. Sitä nuoremmat voivat metsästää vain aikuisen valvonnassa."
https://riista.fi/metsastys/haluatko-metsastajaksi/

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Susien määrää pitäisi aloittaa rajoittamaan ennen kuin suden suuhun menee jotain korvaamatonta.

http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26864...

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Miten supi eroaa puudelista ?

Jari Korhonen

"Metsästäjillä on yleensä hallussaan lajituntemus. Maallikko ei välttämättä osaa erottaa euroopan- ja kanadanmajavaa toisistaan, joten majavien pesät olisi vähintään turvattava."

Haitalliseksi vieraslajiksi on määritelty rämemajava EI euroopan-tai kanadanmajava.
Rämemajavaa ei tiettävästi tavata edes suomen luonnossa, mutta kyseistä lajia on suomessa tarhattuna, jos rämemajava pääsisi leviämään luontoo niin silloin se tekisi merkittävää tuhoa metsille.

Arto Salminen

Itsekin ihmettelin, että miten tämä osio ylipäätään liittyy koko aiheeseen, kun kanadanmajava ei ole edes ehdotetulla listalla. Nutria L. Rämemajava on vähän toisenlainen otus.
Asioita on kätevä hoitaa tuolla eduskunnassa mutta aina ensin olisi tärkeää, että perustiedot ovat kunnossa - tässä tapauksessa eläinlajien tuntemus.
Tekstejä voi korjata myös jälkikäteen, joten toivottavasti J. Pelkonen hoitaa tuon asian kuntoon. Nyt valitettavasti jää vähän sellainen mielikuva, että ydinosaaminen liittyy pääasiassa asfalttiviidakkoon.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Kysehän ei ole "metsästyksestä" vaan rauhoittamattomien tuhoeläinten tappamisesta, johon nytkin on maanomistajalla oikeus. Jos noille siis määrätään poikkeus, sikäli kun tavallisesti ovat riistaeläimiä, eivät rauhoittamattomia.

Vastaavasti aivan kuka tahansa saa laittaa hiiren- tai rotanloukun takapihalleen, eikä siinäkään kykyä lajintunnistukseen kysytä. Epäilemättä niihin jää välillä muitakin eläimiä.

Riistaeläimiksi katsottujen vieraslajien kohdalla mahdollisuutta ei nykyisellään ole. Sinällään esittämäsi perustelut ovat aivan relevantteja, mutta se on aika harkintakysymys, onko nyt esimerkiksi supikoiran lajitunnistus kovin vaikeaa, vaikka majavien kohdalla olisikin.

Käytännössä en oikein näe kovin suurta ongelmaa, sikäli että kuten sanot, supikoirankin tappaminen on helpointa ampuma-aseella, joiden omistajilla pääsääntöisesti on metsästyskortti tai jos ei ole niin sekään tuskin on suuri ongelma. Laki kyllä mahdollistaa metsästysjousen tai ilma-aseenkin käytön, jotka eivät tarvitse lupaa. Jousi tosin ei oikein sovi lopettamiseen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ilma-aseen käytön, supikoiran tappamiseen? Kuulostaa erikoiselta. Kun toteat ettei jousi oikein sovi lopettamiseen, niin miten mielestäsi ilma-ase tässä tapauksessa sopii?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Ilma-aseen käytön, supikoiran tappamiseen? Kuulostaa erikoiselta. Kun toteat ettei jousi oikein sovi lopettamiseen, niin miten mielestäsi ilma-ase tässä tapauksessa sopii?»

Ilma-asetta ei nykyisellään saa käyttää supikoiran tappamiseen, joskin on ehkä toimivampi siihen tarkoitukseen kuin jousi (nuolia ei ole tarkoitettu kertakäyttöisiksi ja pitkä nuoli kärsisi ansalaatikkoon osuessaan aika pahoja vaurioita).

Kuitenkin rakennuksen sisällä saa tuhoeläimiä, kuten oravan, näädän, kärpän ja minkin sekä muun rauhoittamattoman nisäkkään, tappaa ilma-aseella. Säädös varmaankin pätee myös, jos tuhoeläimen pyydystää ansalla ja kantaa rakennukseen sisälle... Supikoiraa ei säädöksessä ole listattu, joskin metsästyslain perusteella voidaan myöntää poikkeuslupa sen tappamiseen, jolloin säädöksen "muun rauhoittamattoman nisäkkään" kohta ehkä pätisi.

Sinällään ilma-ase on monessa maassa aika standardi työkalu supikoiran torjuntaan, kuten ainakin pölhölässä. Se on sitten sellainen harkinta-asia, kuinka tehokkaasti ja kivuttomasti eläimen pitää kuolla. Suomessa metsästyslaki mahdollistaa ilma-aseiden käytön metsästyksessä ja rauhoittamattomien eläinten tappamisessa, mutta asetus rajoittaa käytön vain sisätiloihin.

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

Metsästyskorttiin vaaditaan metsästäjätutkinto ja riistanhoitomaksu. On mielestäni perusteltua, että haitallisten vieraslaijien poistamiseen ei vaadittaisi riistanhoitomaksun maksamista. Voisiko olla erillinen metsästyskortti, johon vaadittaisiin metsästäjätutkinto, mutta ei riistanhoitomaksua ja joka oikeuttaisi vain kyseisten vieraslajien metsästykseen?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset