JAANA PELKONEN Tolkun ihminen

Sähköautot tarvitsevat ekologisempia akkuja

Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma - Agenda2030 - asettaa yhteiset tavoitteet kestävän kehityksen toteuttamiseksi kaikille YK:n jäsenmaille. Hallituksen kansallinen Agenda2030-toimeenpano rakentuu kahden painopistealueen ympärille, joista toinen on hiilineutraali Suomi.

Sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotukeen ollaan nyt kohdentamassa 6 miljoonaa euroa vuodelle 2019. Tuen tavoitteena on edistää autokannan uudistumista siten, että yhä useampi henkilöauto toimisi vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai polttoaineilla (sähkö, bio- ja maakaasu, korkeaseosetanoli). Lisäksi akun hinnan on kuitenkin arvioitu putoavan lähes 80 prosenttia vuosien 2016 ja 2030 välillä.

Tarkoituksena on vähentää liikenteestä aiheutuvia haitallisia päästöjä, mutta vaihtoehtojen tulee olla ekologisesti kestävällä pohjalla. Suomalaisten autojen keski-ikä on korkea, 11,8 vuotta. Sähköauton akun valmistus vastaa itsessään jopa 9 vuoden ajoja. Kun sähköautojen toimintamatkat kasvavat, niin samalla lisääntyvät päästöt akkujen valmistuksessa. On siis hyvä tarkastella ekologisuusväitteiden kokonaisuutta.

Litiumioniakun varassa liikkuva sähköauto on ajossa päästötön, mutta akun valmistaminen ei ole vielä ongelmatonta. Se tuottaa massiivisesti hiilidioksidipäästöjä sekä raaka-aineiden tuotannossa, että akun valmistuksen yhteydessä.

Akkuihin tarvittava malmin louhinta, jalostus ja kuljetus on itsessään vielä päästöpommi. Jatkojalostuksen kemialliset prosessit puolestaan vaativat valtavasti energiaa korkeiden lämpötilojen ja tuotteen kuivatuksen vuoksi. Erityisen ristiriitaista sähköautojen ekologisuudessa on tieto siitä, että akkutehtaat toimivat pääasiassa hiilivoimalla. Emme voi ulkoistaa ongelmiamme muihin maihin.

Toistaiseksi sähköautoa ekologisempaa olisi päivittää vanhasta bensiiniautosta bioetanoliauto. Vaikka biopolttoaine ja sekoitteet ovat hyvä väliratkaisu, niitäkään ei voi lisätä määräänsä enempää. Tarvitsemme lisää tutkimusta ja korkeaa osaamista, jotta siirtyminen sähkökäyttöön olisi mahdollisimman puhdasta. Onneksi akkuteknologia kehittyy kovaa vauhtia. Näin sähköauto olisi todellakin se ekologisin vaihtoehto ja vastaus Agenda2030-toimintaohjelmaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

"Onneksi akkuteknologia kehittyy kovaa vauhtia. Näin sähköauto olisi todellakin se ekologisin vaihtoehto ja vastaus Agenda2030-toimintaohjelmaan."

Ihmisillä on tapana olla optimisteja sellaisten asioiden suhteen, jotka he ovat päättäneet hyväksyä. Minullakin on samaa vikaa. Nähdäkseni ydintekniikan ratkaisut puhtaamman sähköenergian tuottamiseen ovat lähempänä kuin akkutekniikan läpimurto.

Ratkaisua haettaessa ei pitäisi pitäytyä vielä yhteenkään ratkaisuun vaan etsiä eri vaihtoehtoja. Niin vetyauto kuin sähköautokin tarvitsevat tekniikassaan harvinaisia alkuaineita ja kilpailevat usein muiden teollisuuden alojen kanssa niistä. Joten täysin selkeää edullista ratkaisua ei ole (vielä).

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Aika ovela veto sanoa että sähköauto on ajossa päästötön. Sähkö tehdään maailmalla kuitenkin aika pitkälle muilla kun uusiutuvilla jotenka se sähköautokin saastuttaa ihan niinkuin muutkin liikkeellä ollessaan. Parkissa mikään auto ei saastuta vaikka siitäkin verotetaan.

Kimmo Kalliojärvi

80% Suomessa käytetystä sähköstä on päästötöntä. Poltetusta bensasta taas 0%, bensan tuotannosta puhumattakaan.

Käyttäjän EskoRiikonen kuva
Esko Riikonen

Kiinalaisten sähköautot ladataan hiilisähköllä.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Parkissa mikään auto ei saastuta..."

...paitsi sähköauto. Polttomoottoriauto syö kulkeissaan mutta s-auto on kuin hevonen, syöpi levätessään.

Anteeksi aiheeton ja osin virheellinenkin kommentti mutta oli pakko.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Useimmiten on hyvä katsoa myös kääntöpuolta...

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Sen lisäksi sähköautojen paloturvallisuudesta kolareissa ei vielä ole turhan paljon kokemustietoa...(kokeilkaa hakusanat: electric car fire crash)

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Et sitten lainkaan ole huolissasi polttomoottoriautojen paloista? Niitähän palaa ajettuihin kilometreihin suhteutettuna paljon useammin kuin sähköautoja, 11 kertaisesti.

https://insideevs.com/electric-car-fire-risk-compa...

Käyttäjän EskoRiikonen kuva
Esko Riikonen

Ehkä poliitikot tulevat vielä ymmärtämään, että akut ovat iso ongelma, monessa suhteessa.

Petri Hämäläinen

Teslassa on 20000 lithium-ion akkua kytketty rinnan tai sarjaan. Se vastaa suunnilleen sitä kun laitettaisiin miljoona kännykkäakkua yhteen. Yhteen ainoaan autoon ja niitä valmistetaan 250000 vuodessa !!

Edut kaupunkilaisislle on suunnattomat koska kaupunkiympäristössä ajoneuvot eivät enää tuota saasteita. Myös polttoaineiden huoltoverkosto voidaan ajaa alas.

Sen sijaan akkutuotannolla on raaka-aineiden ja lopputuotteiden tuotantoalueilla huomattavat ympäristövaikutukset.

Ja akkujen ja niiden raaka-aineiden kierrätys on alkutekijöissään.

Petri Hämäläinen

Bioetanoli on vihonviimeisin ratkaisu. Ravintokasvien, metsien tai muun biomateraalin muokkaaminen energiakaasuksi on täysi päätöntä hommaa.

Polttokenno olisi erittäin hyvä.

https://m.youtube.com/watch?v=EW7TFXwduYY

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Miksi (suomalaiset) poliitikot ja päättäjät eivät tee mitään vety-käyttöisten autojen käytön edistämiseksi ?

Isoilla autonvalmistajilla on tietääkseni ollut jo pitkään vety-käyttöiset moottorit odottamassa markkinoita.

Vetyautolla pystyisi ajamaan yhdellä tankkauksella yhtä pitkän matkan kuin polttomoottoriautollakin ja pakoputkesta tulee vesihöyryä.

Vetyä voitaisiin tuottaa esim. tuuli- ja aurinkovoimalla, jolloin samalla ratkaistaisiin niiden vaihtelevaan tehoon liittyvä energian varastointiongelma.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Tarkoitatko vetyautolla polttokennoautoa vai jotain muuta?

Kumminvain, vedynjakeluinfra ei ole valmiina odottamassa.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Käsittääkseni autonvalmistajien olemassa olevat tekniikat pohjautuvat polttokennoihin.

Infraa ei ole, mutta juuri siihen tarvittaisiin yhteiskunnan panostusta, että päästään alkuun. Ihan niin kuin sähkö- tai biokaasuautojenkin kanssa.

Kimmo Kalliojärvi

Tässä muutamia syitä:

Uusimmillakaan olemassaolevilla polttokennoautoilla ei pääse juurikaan sen kauemmas kuin parhailla sähköautoilla.

Vedyn tuottaminen haaskaa valtavasti energiaa, jonka voisi ladata suoraan akkuun.

Polttokennon hyötysuhde on vain n. 50%.

Vetyaseman rakentamisen kustannukset ovat kymmenkertaiset latausasemaan verrattuna.

Suomessa ei ole toiminnassa ainuttakaan vetyasemaa. Latauspiste on jokaisessa pistorasiassa.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

No niin arvelinkin, että eiköhän joku tietäväinen keksi niitä syitä :)

Eikös kuitenkin vetytankilla pääse suunnilleen yhtä pitkälle kuin vastaavan kokoisella bensatankilla ?
Jotta saadaan faktat kohdilleen, niin mikähän se vedyn tuottamisen hyötysuhde mahtaa olla ?
Onko polttokenno tosiaan tehokkain tapa käyttää vetyä auton voimanlähteenä ?

Toki voisin nuo edellä mainitut itse googlailla, mutta ehkä joku osaa sanoa suoralta kädeltä.

Voisin kuvitella, että vedyn jakelu voitaisiin integroida nykyisiin huoltoasemiin sangen helposti - sehän on nesteen jakelua siinä kuin bensankin. Tosin räjähdysalttiuden takia ei niin yksinkertaista. Eikä tankkaus kestä kymmeniä minuutteja tai tunteja kuten sähköauton kanssa.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #26

"Voisin kuvitella, että vedyn jakelu voitaisiin integroida nykyisiin huoltoasemiin sangen helposti - sehän on nesteen jakelua siinä kuin bensankin."

Et selvästi tiedä vedystä muuta kuin mutua. On vähän eri asia jaella -252-asteista nestevetyä kuin bensaa.

Petri Hämäläinen Vastaus kommenttiin #31

Joo, normaalissa ilmanpaineessa tarvitaan suurta kylmyyttä. Mutta painetta voidaan muuttaa.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #34

"Mutta painetta voidaan muuttaa."

Totta. Se ei vain ole niin yksinkertaista kuin ekan kommentin kirjoittaja antaa ymmärtää.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #35

Tarkoitus ei ollut väittää, että vedyn tankkaus olisi yhtä yksinkertaista kuin bensan tankkaus :)

Käsittääkseni vedyn tankkaustekniikka on olemassa ja isojen valmistajien vetykäyttöiset autot ja niiden polttoainetankit on suunniteltu nimenomaan käyttämään tällaista tekniikkaa.

Kimmo Kalliojärvi Vastaus kommenttiin #26

Vetyä ei voi noin vain lorotella, kuten bensaa, vaan se vaatii ensinnäkin täysin omanlaisensa tiiviit säiliöt ja lisäksi paineistuksen 700 bariin.

Kimmo Kalliojärvi Vastaus kommenttiin #26

Tässä kaavio hyötysuhteista: http://alfredg.ch/_Media/bossel.jpeg

Vetyautolla voi päästä vastaavan matkan kuin bensa-autolla, mutta niin voi akkusähkölläkin.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #33

Kiitos tuosta kaaviosta. Vedyn käyttäminen polttokennon avulla näyttää tosiaan kokonaishyötysuhteeltaan kovin huonolta.

Eikö vetyä tosiaankaan voi 'polttaa' moottorissa. Eli paljon pieniä 'räjähdyksiä' sylintereissä ihan perinteiseen tapaan :)

Kimmo Kalliojärvi Vastaus kommenttiin #37

Voi ja mm. Bemarilla onkin ollut vetykäyttöisiä mäntämoottoreita koekäytössä. Se vain on vaihtoehtona vielä huonompi, koska mäntämoottorin hyötysuhde on vain luokkaa max 30% ja useimmiten huonompi vaihtelevasta kuormituksesta johtuen.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Vety kaasumaisessa muodossa on vähän hankala kun on niin pieniä atomeja että pääsee helposti karkuun. Pitäisi olla sidottuna johonkin, esimerkiksi metanolin muodossa.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Hyvä pointti. Siinäkö syy siihen, että vedyn käyttö perustuu polttokennoihin eikä vetykaasun 'räjäyttelyyn' sylintereissä ?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #40

Käsittääkseni juuri tämä.

Jouko Helenius

Ihailen Jaanan laaja-alaisuutta. Vielä vähän aikaa sitten hän kantoi syvää huolta alkoholin tasapuolisesta saatavuudesta ja nyt sähköautot. Mihin vielä hän ehtii?

Käyttäjän SimoTaivalkoski kuva
Simo Taivalkoski

MIT:n käsialaa oleva autojen elinkaaripäästöjen vertailusivusto http://carboncounter.com ei Jaanan päästöväitteitä tue.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Älä Viljakainen viitsi uudelleen ja uudelleen levittää näitä sinun monesti virheellisiksi osoitettuja houreita. Ihmisiä hvittaa, kun et osaa laskea, etkä edes tiedä, mitä pikalataus on.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

https://www-europe.nissan-cdn.net/content/dam/Niss...

Sivu 3 : " Pikalatausliitin CHAdeMO 50kW-pikalatauspisteeseen (Pikalataus
20%:sta 80 %:iin noin 60 minuutissa)"

https://pod-point.com/landing-pages/bmw-i3-charging

BMW i3 Time to Charge by Model:
BMW i3 22kWh (-2016)....................BMW i3 33kWh (2017)
3.7kW charging point 6-7 hours.......9-10 hours
7kW charging point 3-4 hours.......5-6 hours
11kW AC rapid charger -...............3 hours
50kW DC rapid charger -...............40 minutes

Jos joku ymmärtää, mitä Esa tarkoittaa, mielelläni ottaisin selvityksen nöyränä vastaan :ikävä kyllä, en ymmärrä opettajan itkupotkusta yhtään mitään.

Voisiko vaikka Kalevi- tekniikan miehenä ja samaa aatesuuntaa kallistuneena ( käsittääkseni) kuin Esa- kertoa minulle, mitä Ope yrittää viestittää?

Käyttäjän arisorvari kuva
Ari Sorvari Vastaus kommenttiin #36

60min * 50kW = 50kWh. Aika iso akku on Nissanissa. Toki tuo 20% ja 80% väli ei toteudu kokonaan täydellä teholla. Mutta suurin hidastuminen alkaa juurikin 80% jälkeen. Eli jos akkuun painetaan vaikka 35kW keskimääräisellä teholla energiaa, niin tunnissa saadaan 35kWh.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #39

Ari , vastasin täällä samaan ´kysymykseen´,toivottavasti se ´valaisee´, jollei, kysy (opponoi) kaikin mokomin lisää :

http://jannekejo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267006-s...

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"..monesti virheellisiksi osoitettuja houreita. Ihmisiä hvittaa, kun et osaa laskea,"

Näitä moukkamaisia sanojasi mietiskelin pitkään : mikä Sinut akateemisesti koulutetun opettajan on kiihottanut tuollaiseen kielenkäyttöön.

Onko stimulanttina ollut kenties tämä minulta huomaamatta jäänyt Matti Räsäsen puutteellinen laskelma, jonka juuri oikaisin ?

http://sakarikouti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267137...

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #47

Pikalataus tarkoittaa 50kW tai suuremmalla teholla tehtävää tasavirtalatausta. Blogissasi osoitat tietämättömyytesi tästä. Kaikennäköisiä laskelmia olet esitellyt, mutta jokainen niistä vain osoittaa tietämättömyytesi aiheesta ja ennakkoluuloisuutesi sähköautoja kohtaan.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #50

Nyt Arvoisa Opettaja : tulkitsenko oikein , että tämä hämmentävä itkupotkuraivarinne johtuu semioottisesta tulkinnasta , mitä latausta kutsutaan "pikalataukseksi" ?

No voi hyvää päivää sentään : onko 400 m:n juoksu pikajuoksu vai ei? EVVK !

Alla BMW:n sähköautolleen antamat tekniset tiedot :

Kehottaisin nyt vetämään henkeä ja käyttämään vaikkapa Google-tulkkia, jos esimerkiksi tämä menee yli hilseen :

https://pod-point.com/landing-pages/bmw-i3-charging

"11kW AC rapid charger -...............3 hours
50kW DC rapid charger -...............40 minutes"

AC tarkoittaa vaihtovirtaa .
DC tarkoittaa tasavirtaa.

"BMW i3 Time to Charge by Model:
BMW i3 22kWh (-2016)....................BMW i3 33kWh (2017)
3.7kW charging point 6-7 hours.......9-10 hours
7kW charging point 3-4 hours.......5-6 hours
11kW AC rapid charger -...............3 hours
50kW DC rapid charger -...............40 minutes"

.." osoittaa tietämättömyytesi aiheesta ja ennakkoluuloisuutesi sähköautoja kohtaan..."

Tämä korkea hengentuotos jääköön omaan alhaiseen arvoonsa : jos joku Opettajan lähipiiristä lukee tämän : olen hiukan huolissani , onko lääkitys kohdallaan vai onko sitä nautittu ollenkaan vai liikaa?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #52

Aika nopeasti täyttyy!

Tuohan tarkoittaa sitä, että vaativinkin ammattiajo hurjilla pakkasilla on täysin mahdollista akuilla kun käy ruokiksella paikassa jossa on laturi.

Tämä nyt ei sitten tarkoita sitä, että erityisesti haaveilisin siitä, että kaikki pitäisi olla akkujen varassa.

Matias Rintala

Jonkinlainen lähde voisi olla hyvä tällaiseen.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

Entä vanha kunnon puukaasu kuten oli sota-aikana, eikö sen tehoa voitaisi nykytekniikalla parantaa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Ei sen tehossa ole ikinä ollut mitään ongelmaa. Kyllä sekin toimii mutta energiatiheys on vähän huonompi kuin muissa.

Siksi minun mielestäni briketit olisi parempi ja se kun olisi yhteydessä sähkömoottoriin ja pieneen akkuun mikä toimii puskurina, saa myös jarrutuksista ja alamäistä kerättyä energiaa.

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

Itse vastustan näistä syistä lyijyakkujen kieltämistä. Lyijyakut voitaisiin suunnitella niin, että niistä ei irtoaisi normaalikäytössä lyijyä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Yksi ratkaisu mikä on mahdollista, on kutistaa akuston koko noin 1/13 nykyisistä ja tuottaa sähkö autossa.

Biomassasta saa puuhiili brikettejä että kyllä niillä auto kulkee.

Kimmo Kalliojärvi

Olisi toivottavaa, että kansanedustaja perehtyisi aiheeseen tarkemmin kuin vain essonbaarijuttujen verran. Tiiviin paketin polttomoottoriauton ja sähköauton päästöjen eroista saa vaikkapa edellisestä TM:n numerosta, jossa verrattiin Hyundai Konan bensa- ja sähköversioita ja jonka löytää vaikkapa lähikirjastosta. Sähköauton ympäristöetu on kiistaton, myös valmistus mukaanlukien. "Virallisen lukeman" mukaan koko sähköauton valmistamisen päästöt kuoleentuvat n. 2-3 vuoden ajoilla. Käytännössä tämäkin voi olla paljon pienempi valmistajasta riippuen.
Kiinassa tuotannosta saattaa olla suurikin osa hiilivoimalla tapahtuvaa, mutta niin on silloin polttomoottoriautojenkin tuotannosta. Tesloja taas valmistetaan uusiutuvalla energialla. Tesla tuottaa sähköautojen akkuja eniten maailmassa, enemmän kuin muut autovalmistajat yhteensä.

Siinä aivan uunituore juttu TM:stä: https://tekniikanmaailma.fi/laskelma-sahkoautojen-...
Suositusta "lapsikobolttimyytistä", joka myöskään ei pidä paikkaansa: https://ev.network/2017/08/09/evs-using-forced-lab...

Kaarina Leinonen

Erittäin isoja miinuspuolia malmin louhinta, jalostus, kuljetus. Sähköautojen tuotannolla aivan yhtä suuri luonnonvarojen tuho. Mihin kategoriaan pistetään ulkomaisten kaivosyhtiöiden korjaamisvelvollisuuden laiminlyöminen ? tekevät "valtauksen" keneltäkään kysymättä , kaivavat kullan, muut arvokkaat metallit ja vielä uraani päälle päätteeksi suomen valtion luvalla - Kenelle jää kaivamisen jätevedet ja kaikki muutkin saasteet korjattavaksi ? Veronmaksajille tietenkin - niitä meiltä köyhiltä sitten peritään. Kas kun rikkaammilla on kaikenmoisia vähennysoikeuksia. Meillä joilla ei mitään ole ei voi mitään vähentää. Välttämättömyyksien kuten sairaudenhoidon maksuja vaan nostetaan Saarikon tavalla. Toisissa pohjoismaissa ei anneta kaivosyhtiöiden "mellastaa" Suomen tavalla - siksihän ne ovatkin tänne Suomeen tunkemassa. Heti pois.

Matti Mustonen

sähköauto on hyvä jos sitä ei tarvitse käyttää. suurin osa sähköautolle "ajavista" tulisi toimeen ilman autoa. Me muut joudumme ajamaan dieselillä se kun toimii ilman lepoaikoja.

Kuka sanoo paljonko käytetyn akun jätekäsittely maksaa?

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Noh, pluspiste Pelkoselle tuosta akkuasiasta. Bioetanoli on todellakin -uhm- fysikaalisesti aika järjetöntä jongleerausta, sen ainoa hyöty Suomelle on poikkeusaikoihin varautumisen kannalta.

Polttokennot ovat kehittymässä. Esim. lasertekniikan perusteet opittiin 1950 -luvun kuluessa ja kaupallinen sovellutus alkoi vasta 1970 -luvun lopussa, tähän verrattuna polttokennot ovat vielä hitaammassa junassa. Polttokennon idea keksittiin n. 1840-1850 ja avaruus- ja sotilassovellutukset tulivat n. 1960. Kehityksen hitaus johtuu tietenkin siitä, että polttokennojen ekologiset elinympäristöt ovat olleet suppeita ja hajallaan.

Nyt polttokennojen edistymistä voi auttaa autoilun ennustettu eriytyminen hyvätuloisten ja liikenteen ammattilaisten aktiviteetiksi. Huonotuloiset käyttävät julkista liikennettä tai vuokra- ja yhteisautokimppoja. Ja katoavalle keskiluokalle voi jäädä jotain mopoautoja ja katettuja polkupyöriä todella omistettaviksi.

http://www.fuelcelltoday.com/history

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Vedyn etu on kotimaisuus ja sitä riittää, energiaa maailmassa on liikaakin.

Käyttäjän TeemuHuhta kuva
Teemu Huhta

Sitten tarvitaan myös ostovoimaa. Jo nyt suomalaiset autoilevat keskimäärin 3600€:n arvoisilla autoilla, joten jos vaihtoehtona on ostaa 25k€ polttis Golf tai 43k€ e-Golf, niin valtaosa jättää molemmat kauppaan ja ostavat sen 10k€:n käytetyn 10v vanhan Golffin.

Tässä mielenkiintoisia lukemia autoilun kustannuksista VTT:n laskemana:

https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/vt...

Käyttäjän arisorvari kuva
Ari Sorvari

Mielenkiintoista olisi kuulla lähteet minkä avulla Jaana on tuloksiinsa päätynyt.

Tuossa laskeskeltiin Sähköautot Ny!-facebook ryhmässä, että kyllä se pitää paikkansa joillain arvoilla, että sähköauto tuottaa n. 4 tonnia CO2 päästöjä 9 vuodenaikana (Akun valmistus tuottaa n.3-4tonnia CO2 päästöjä akun koosta, kosstumuksesta ja valmistusmaasta riippuen). Eli kun ajetaan keskimäärin 16000km vuodessa ja suomalaisen sähkön päästöt ovat n.160g CO2/kWh ja keskikulutus n.16kWh/100km. Tuosta voidaan laskea, että 156250km pitää ajaa tuohon 4tonnin päästöihin. Eli jopa 9,7 vuotta tuolla 16000km vuosisuoritteella. Jos ajaa 30tkm niin menee aika tarkkaan 5 vuotta. Mistä tämä siis kertoo? Siitä, että sähköauton lataaminen noille kilometreille tuottaa aika vähän päästöjä verrattuna sähköauton valmistukseen.
Jos polttomoottoriauton ajonaikainen todellinen päästölukema olisi 120g CO2/km ja otetaan huomioon polttoaine tuotannon ja jakelun 41g CO2/km lisäys tuohon niin 4000000g / 161g niin tuollaisella polttomoottorilla pitää ajaa 24845km kun kyseinen auto on tuottanut saman verran CO2 päästöjä kuin sähköauton akun valmistaminen on aiheuttanut. Tuolla menee siis n.1,5 vuotta sillä keskimääräisellä 16000 ajosuoritteella.

Tokikaan akkujen valmistaminen ei tule olemaan samanlaista jatkuvasti, eli kehitystäkin toivottavasti tapahtuu. Toisaalta, emme tiedä käyttääkö mm. korealainen LG Chem korealaista ydinvoimaa vai hiilivoimaa tai jotain muuta tuottaessaan akkuja. Laskennat kuitenkin tehdään luonnollisesti saastuttavimman mukaan jotta pahin skenario saadaan laskettua.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Täällä, kysyttäessä, laskin matka-ajan ja kustannukset matkalle Joensuu/Turku Nissan Micra ( bensa-auto) versus Nissan Leaf ( sähköauto).

http://jannekejo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267006-s...

Yllätyksekseni sähköautolla reissu tuli paljon kalliimmaksi.

Käyttäjän arisorvari kuva
Ari Sorvari

Kannattaa myös testata reissu käytännössä ja tarkistaa laskelmiensa paikkansapitävyys. Varsinkin kun sitä oikein ponnekkaasti tuo julki. Suosittelen tekemään reissun kummallakin autolla.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Kestävä kehitys ja liikenteen ilmasto huolet ovat hienosti esillä ja ”kokoomuslaisesti ” täysin hanskassa Pelkosella.

Huomioita ja faktoja väliin:

liikenne kostuu:
maantieliikenteestä, raideliikenteestä, lentoliikenteestä, meriliikenteestä, sisävesiliikenteestä .

maantieliikenne taas jakautuu
raskaaseen tavaraliikenteeseen, maanteitten raskaaseen joukkoliikenteeseen , henkilö ja paketti autoliikenteeseen ja pyöräilyyn .

menetelmät päästöjen pienentämisiin raskaassa joukko ja tavaraliikenteessä, mikä tekee maassa noin 40% liikenteen päästöistä.

1) energiatehokkuus, sähkö ja bioenergiat autoissa ja niiden poltto aineissa.

2) energiatehokkuus siirtämällä tavaraliikennettä maanteiltä raide ja vesiliikenteeseen. (josta sovittu jo vuonna 2011 EU liikennestrategiassa ,mutta mitä ei ole vielä aloitettu edes koko valtakunnan tasolla tutkimaan)
https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2...

Kokoomuksessa valitut toimenpiteet ennen vaaleja ja usean eri kansanedustajan/ministerin esiintulo edellä mainituissa asioissa:
esitetään ja käsitellään ja keskitytään kuten tässä blogissa ja kokoomuksen ilmastoagendoissa ja keskusteluissa , ainoastaan maanteitten henkilöliikenneosuuteen ja ollaan tietoisesti hiljaa tavaraliikenneosuudesta, jossa yhtenäisesti kaikkien puolueiden välillä täysi konsensus : Suomi on Saari liikennestrategiasta ja menetelmistä miten sitä edelleen kehitetään ja miten budjettivarat jaetaan (53 raide/45 maantiet ja 2% vesiliikenne) , tosiasiassa vastoin EU liikennestrategia tavoitteita
Lisähavaintona tämän vaalikauden avauspuheenvuoroissa on selkeät jakolinjat eri puolueilla, suomi on saari strategian ylläpitämiseksi ja tulevin hallituslupauksien antamisissa.

Kaikki voivat saada mitä haluavat kun:

Kokoomus pysyy henkilöliikennepuolella https://www.verkkouutiset.fi/kokoomukselta-useita-... ja on täysin hiljaa 40% raskaan liikenteen osuudesta päästötalkoissa.

vihreät puolestaan pitäytyvät raideliikenteen buffauksessa. https://www.vihreat.fi/artikkeli/2018/12/vihreat-s... ja ovat täysin hiljaa maantietavaraliikenne volyymien siirtämisestä vesille, josta on selkeästi sovittu strategia ja menetelmät EU:ssa vuonna 2011

Keskusta on viimeksi nyt keskittynyt meriliikenteen kautta kohdistuvaan huoltovarmuuteen ja sen avulla kehitettävään puhtaaseen Suomi on Saari liikennestrategiaan -ilman sisävesiliikenne mahdollisuuden huomioimista. https://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/4449...

SDP ei ole vielä tullut ulos omalla liikennepoliittisella vaaliohjelmallaan.

Odotellaan sitä ja palataan sitten…

Jaakko Hyvätti

https://tessutellen.fi/2019/01/sahkoautojen-akuist...

Hei,

Olet saattanut saadakin jo aika paljon palautetta sähköautojen akkuja koskevasta blogista. Haluan myös kommentoida, koska asia on tärkeä ja saanut paljon huomiota. Olen huolissani siitä, että Bloombergin artikkeli on jäänyt elämään näin pitkään ja edelleen vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin sähköautoista.

Lähdeartikkeli on varsin yleisluontoinen, pääasiassa sanoma on, että jos jossain valmistus on saastuttavaa, se on saastuttavaa. Minkään auton todellisia valmistuksen päästöjä ei esitetä. Saksassa ja Puolassakin päästökaupan takia akkujen valmistaminen on päästötöntä, samaten kuin sähköautoja varten lisäsähkön tuontanto. Monessa tutkimuksessa on todettu, että muutenkin päästöt on kuitattu nopeasti. Akkujen elinkaari voi olla myös pidempi kuin autojen, energiavarastona autokäytön jälkeen vuosikymmeniä. Mutta en haluaisi, että keskustelu jää tähän kiinni, koska se on merkityksetöntä sähköisen liikenteen kehitykselle osana koko energiajärjestelmän siirtymää kestävälle pohjalle.

Tärkeää planeetalle on tämän siirtymisen nopeuttaminen, ei nykyisten sähköauton valmistusmenetelmien tarkastelu. Energiajärjestelmän muuntuessa päästöttömäksi koko maailmassa ennemmin tai myöhemmin, on auton kuin auton valmistus päästötöntä. Mutta vain sähköauto takaa päästöttömyyden myös käytön aikana. Sähköauton yleistymisen kiihdyttäminen on myös tarpeen muun energiajärjestelmän muutoksen kiihdyttämisessä, koska kuljetus on yksi iso osa kaikkea valmistamista.

Kaikkien osa-alueiden kiihdyttäminen ruokkii koko muutosta sitä edelleen kiihdyttäen. Mikä tahansa toimenpide, joka edistää sähköautojen yleistymistä, on hyväksi. Jokainen voitettu vuosi voi merkitä säästettyjä ihmishenkiä ja vähäisempää kärsimystä. Epäselvillä väitteillä pidetään yllä turhaan ja suorastaan vastuuttomasti yleisön muutosvastarintaa, ja siksi tämän Bloombergin artikkelin kaltaiset tekstit olivatkin mielestäni viime vuonna surullisinta uutisantia. Viime aikoina vastaavia yhtä pahoja ei ole enää näkynyt.

Suurinta osaa autoista ei voi nopeasti vaihtaa sähköautoiksi, mutta olisi tärkeää, että paljon ajavat vaihtaisivat, sillä silloin suurin osa ajokilometreistä vaihtuisi sähköön.

Terveisin,
Jaakko Hyvätti

Käyttäjän JukkaRoinila kuva
Jukka Roinila

Toistaiseksi - ja ainakin pitkälle myös tulevaisuudessa - sähköautoa ekologisempaa olisi päivittää vanhasta bensiiniautosta biokaasuauto. Biokaasun käyttö liikennepolttoaineena ei lisää kasvihuonekaasupäästöjä lainkaan. Kaiken lisäksi se tulee edulliseksi. Tulisi vielä edullisemmaksi, jos siellä eduskunnassa huolehtisitte autoverotuksen oikeudenmukaiseksi. Nyt esim. biokaasua käyttävästä konvertoidusta autosta täytyy maksaa ajoneuvovero bensan tai dieselin mukaan ja vielä käyttövoimavero päälle. Uusia biokaasuautojakin toki voi myös käydä kaupasta hakemassa, edullisimmat noin 15000 euroa ja valikoimaa löytyy. Ei tarvitse tosiaankaan odotella akkukeksintöjä tms, sen kun vain siirtyy päästöttömään autoiluun.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset