JAANA PELKONEN Tolkun ihminen

Huoleton lapsuus

Kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta huolettomaan lapsuuteen. Suomessa joka neljäs alaikäinen lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Vanhemman sairastuessa vastuunkantajaksi saattaa päätyä lapsi, jolloin hänestä tulee lapsihuoltaja. Ketään ei saa jättää yksin kannattelemaan korttitaloa – varsinkaan lasta. 

International Journal of Social Psychiatry -lehdessä julkaistusta suomalaistutkimuksesta (THL, Kela ja Eläketurvakeskus) ilmenee, että lapsuudenkodin taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat vaikuttavat nuorten riskiin joutua eläkkeelle mielenterveyssyistä. Eläkkeelle päätymisen riski kasvaa, jos nuoren vanhemmat kärsivät mielenterveyden häiriöistä. Nuoren huoliin tulee havahtua varhaisessa vaiheessa.

Kelan tuoreen tiedotteen mukaan alle 40-vuotiaiden täyden kansaneläkkeen saajien määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa 20 prosenttia. Kolme neljästä on työkyvyttömyyseläkkeellä, joista kahdeksan kymmenestä mielenterveyden häiriöiden vuoksi. 

Mielenterveyshäiriöiden hoitamisessa ennakointi on olennaista. Kun perheen vanhempi sairastuu, on tärkeää huolehtia lasten hyvinvoinnista ja ohjata heidät avun pariin kuten esimerkiksi nuorten palvelupisteisiin Ohjaamoon tai Nuorisoasemalle. Nuorten arkea seuraavat koulujen kuraattorit ja tarkoilla hoksottimilla varustetut koulupsykologit ovat usein lähimpänä huomaamassa vaikeudet. Heidän palvelujensa kattavuus tulee ottaa entistä paremmin huomioon. 

Kaksi kuntaa viidestä arvioi, että sosiaalityöntekijöitä on liian vähän apua tarvitseviin lapsiin nähden. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ja Lastensuojelun keskusliitto ovat vaatineet vuosia lakiin kirjattavaksi ylärajaksi 25 lasta yhtä sosiaalityöntekijää kohti, kun määrä voi olla nykyään kymmenkertainen. On selvää, ettei ylityöllistetyllä sosiaalityöntekijällä ole supermiehen voimavaroja panostaa riittävästi jokaiseen lapseen. Jokaisen lapsen hätä on kuitenkin yhtä tärkeä ja kun hätä on suuri, apua on saatava heti.

Usein lapsi/nuori ei ole osaa sanoittaa kodin tapahtumia. Häpeä on myös tehokas hiljentäjä. FinFami – mielenterveysomaisille apua ja tukea tarjoava järjestö – on kehittänyt kouluille maksuttomat draamamateriaalit, joilla voidaan käsitellä kodin mielenterveys- ja päihdeongelmia lasten ja nuorten kanssa. Esimerkiksi näytelmien kautta voidaan lähestyä vaikeaa aihetta turvallisesti. Kun nuori löytää oikeat sanat perheen tilanteelle, helpottuu asiasta puhuminenkin. Meidän kaikkien tehtävänä on puolestaan varmistaa, että lapselle löytyy taho, jolle puhua.

Lasta ei saa jättää yksin apua etsimään. Ollaan läsnä ja lähimmäisiä toisillemme.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

"Suomessa joka neljäs alaikäinen lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeohgelma"? Mistä tämä tieto?

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Ns terveet ovat uratietoisia?

Matti Simonaho

Arvoisa kansanedustaja Jaana Pelkonen, että "Suomessa joka neljäs alaikäinen lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeohgelma" on seuraamys syystä. Poista syy niin seuraamuksia ei ole.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Kyllä lapsiperheiden ahdinko ja lapsuuden ahdistukset johtuvat pääosin muista syistä kuin päihteistä.

Valitettavan tyypillistä oikeistoselittelyä kautta aikojen on puhua juopoista ja mieleterveysongelmaisista köyhistä.
Kumpikin asia aiheuttaa huomattavasti vähemmän lapsuuden ahdistusta ja tulevaa " syrjäytymistä",
jos perhe on varakas ja perheen verkostot ovat vaikutusvaltaisia.

Koettu ja nähty.

Kuulemmeko seuraavaksi, että pieneläkeläisten aliravitsemus, lääkkeiden oston laiminlyönti ja itsemurha- ajatukset johtuvat " päihdeongelmista "?
Mieluummin kiitos ei.

Käyttäjän TuomoGren kuva
Tuomo Gren

Mielenkiintoinen lausunto Teiltä.

Kulttuurissamme tuntuu olevan vallalla tapa olettaa asioita mielenterveysongelmista. Nimenomaan tavalla jossa on vaikeaa nähdä että väitetäänlö syy-seuraussuhdetta suoraan vai vihjataanko sitä vain.

Samalla unohtuu esimerkiksi se, miten konkurssitasoon ajettu talous voi kiristää hermoja. Esim. minun perheessä isä teki kyllä kahta työtä. Mutta ne "oli sitä mitä sai". Palkka sen mukaista. Kun lamaa ennen oli otettu asuntolaina ja lapsiakin oli, niin onhan sitä aika kiva fiilis miettiä että "missä asuu puolen vuoden päästä" kun lainanlyhennykset alkaa vetämään päälle.

Muutenkin; Tuo ajatus siitä että lapsi ja nuori ei "osaa sanoittaa" asioita on väärä. Se "sanoittamatta jättäminen" on helposti sitä että "virkamies on vihollinen". Ja on tätä nimenomaan piireissä joissa perheellä on ongelmia.

Esimerkiksi lama iski minun lapsuusperheeseen kovaa ja taloustilanne ajoi mm. perheväkivaltaongelmiin joissa turpiin tuli joka suuntaan. (Vahviten isä äitiä ja äiti lapsia mutta asia meni kaikkiin suuntiin. Itsekin olen yhdessä tappelutilanteessa pakottanut vanhemmat riitelemään muualla kuin huoneessa jossa olen uhkaamalla hakata heidät molemmat kättäpidemmällä. Tottelivat koska tiesivät että "minä en uhkaa vaan lupaan".)

Tämän asian voisi tietenkin "sanoittaa" jonnekin terkkarille joka kyllä taisi epäillä ja snooppaillakin. Mutta oikeasti; Kaikki tietävät että "lastensuojelu" iskee tietyllä tavalla perheeseen. Tunnelmat rakennetaan nimenomaan kodin suunnassa siihen ilmapiiriin jossa ongelman kertoja on "kavaltaja" joka "tuhoaa koko perheen".

Olisin varsin hyvin osannut "sanoittaa" ties mitä. Mutta pirulauta vastapuoli on vihollinen. Ja mikään auttajan oikea hyväntahtoinen intentio tai kyky käyttää hallintakoneistoja ei poista tätä ongelmaa.

Tätä on ilmeisesti vaikeaa tajuta jos on etuoikeutettu ja elänyt lapsena elämää ilman oleellisia vaikeuksia. Luullen kenties että "oma ansio" on sitä että vanhemmat on maksanut aikaa jona opiskella sen sijaan että joutuu tienaamaan itse lukionkirjansa. (Kuten itse jouduin tekemään.) Jne.

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Joillakin on ongelmia, jotka rajoittavat kykyä hoitaa ja kasvattaa lapsia.
Sellaisissa tapauksissa on vastuuntuntoista ajatella, ettei tulisi lisää tai ollenkaan lapsia.

Mutta steriloimislain mukaan, jos ei ole kolmea lasta tai 30 vuoden ikää:
"5) kun on syytä otaksua, että hänen jälkeläisillään olisi tai heille kehittyisi vaikea sairaus tai ruumiinvika; (28.6.2002/564)
6) kun hänen sairautensa tai muu siihen verrattava syy vakavasti rajoittaa hänen kykyään hoitaa lapsia; tai (28.6.2002/564)
...
Steriloimiseen voidaan ryhtyä:
...
3) 1 §:n 5 ja 6 kohdassa ja 2 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen luvalla;"

Siis on haettava Valviralta lupa steriloimiseen, jos tuntee rajoituksensa.
Yhden lääkärin päätös saisi riittää.

Kokoomus:
"hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja pyytää Kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että sterilisaation saa halutessaan jo 25-vuotiaana, ja laista poistetaan vaatimus puolison kuulemisesta sekä synnytysten että lasten lukumäärästä.
Puoluehallitus:
Puoluehallitus yhtyy aloitteessa lausuttuihin perusteluihin. Jokaisella tulee olla oikeus päättää omasta kehostaan ja lisääntymisestään – kyse on perustavanlaatuisesta itsemääräämisoikeudesta. Sterilisaation yleinen ikäraja, 30 vuotta, on korkein itsemääräämisoikeutta koskeva alaikäraja Suomessa. Ikä on korkea verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan, joissa ikäraja on 25 vuotta."
Kokoomus PUOLUEKOKOUSALOITTEET 2018 Aloitteet, puoluehallituksen vastaukset sekä puoluekokouksen päätökset

Kansanedustajat voisivat tehdä mallin mukaan lakialoitteen:
http://steriloimislaki.blogspot.com/

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset