JAANA PELKONEN Oman tien kulkija

7.5 miljardin euron istuminen

Jos olisit yrityksen toimitusjohtaja, mitä tekisit ylimääräisellä kassaan kilahtavalla 7,5 miljardilla eurolla? Tai mitä tekisit, jos kassasta katoaisi vuosittain tuon verran? Istuisitko paikallaan ja odottaisit, että tilanne korjaantuu itsestään vai lähtisitkö liikkeelle? 

UKK-instituutti on todennut, että Suomelle kertyy runsaasta istumisesta ja liikkumattomuudesta jopa 7,5 miljardin euron kustannukset vuosittain. Kansantaloudellisesti istumatyön aiheuttamiin niska- ja selkävaivoihin ja niistä aiheutuviin sairauksiin liittyvät sairauslomat aiheuttavat melkoisen loven valtion kassaan. Terveydenhuollon suoria kustannuksia syntyy vuosittain 600 miljoonaa euroa. Kun siihen mukaan lasketaan tuloverojen menetykset 1,4—2,8 miljardia euroa, tuottavuuskustannukset 900 miljoonasta 3,8 miljardiin sekä muut menetykset ja kustannukset, loppusumma kasvaa tähtitieteelliseksi.

Teknologinen kehitys on helpottanut elämäämme, mutta vähentänyt arjen ruumiillisia ponnistuksia. Suurin haaste niskalle ja hartiaseudulle on lisääntynyt älypuhelimen käyttö. Käytämme kännykkää ja tablettia useita tunteja päivässä. Pään eteen työntynyt asento ja etukumara aiheuttavat valtavan kuormituksen alakaularangalle ja hartioiden seudulle, sillä pää on painava. Pysymme usein tuossa asennossa pitkään, jolloin asento ja rasitus pitkittyy. Yhdistettynä vähentyneeseen liikuntaan olemme luoneet tikittävän kansantaloudellisen terveyspommin.

Jokaisen omalla vastuulla on toki omasta terveydestä huolehtiminen ja päivittäinen liikunta. Kuitenkin jos mietimme miljardien eurojen vuosittaisia menetyksiä, meitä kaikkia tulisi kiinnostaa yhteinen hyvinvointi. Yritykset voivat sisällyttää yrityksen kulttuuriin pienen päivittäisen taukojumpan tai alkaa palkita koko työyhteisöä kunnon kohentamisesta. Äkillisillä, repivillä ja syyllistämiseen perustuvilla kuureilla ei saada hyvää aikaan. Liikkumisen pitää olla hyvää mieltä tuottavaa, jotta siihen haluaa sitoutua pysyvästi.

Tutkimusten mukaan suomalainen ei liiku lomalla, vaan työn ja koulun ohella eli arkena. Siksi arkiliikunta on hyvä ottaa haltuun jo lapsena. Siihen haasteeseen on vastannut onnistuneesti hallituksen yksi kärkihankkeista eli Suomen peruskouluissa toteutettu Liikkuva Koulu -ohjelma. Tarvetta peruskoululaisten liikuttamiseen on ollut, sillä viidesluokkalaisista vain 30% ja yhdeksäsluokkalaisista vain joka kymmenes on liikkunut riittävästi. Liikkumisen lisäämisen tulokset ovat hyviä: Liikkuvissa kouluissa on parempi työrauha, liikkuminen tukee oppimista ja oppilaat ovat mukana aktiivisina toimijoina, eivät passiivina informaation vastaanottajina.

Opettajat ja oppilaat ovat osoittaneet luovuutta kehittäessään asennetta liikuntaa kohtaan leikkisäksi, iloiseksi ja hyödylliseksi. Jotkut koulut ovat hankkineet pyöriä ja aloittaneet yhteiset pyöräretket, toiset rakentaneet tanssipelipaikkoja. Pakollisen suorittamisen sijaan liikuntatunti onkin nähtävissä yhä useammin pitkin päivää liikkumisena ja kekseliäisyyteen kannustavana yhdessä tekemisenä. Myönteisten vaikutusten kannustamana Liikkuva Koulu laajenee ensi vuonna peruskoulusta toisen asteen oppilaitoksiin. Toinen hallituksen hanke – harrastustakuu - on myös tärkeä lisäliikuttaja, sillä jokaisen, joka haluaa harrastaa, pitää saada siihen mahdollisuus.

Liikunta tuo elämään valtavasti lisää energiaa ja iloa. Olen saanut kokea itse liikkumisen ilon tänä syksynä tanssin muodossa. Liikunta motivoi entistä enemmän, kun tulokset alkavat näkyä ja tuntua. Syntyy terveellinen ja kaikkia hyödyttävä mielihyväriippuvuus.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki

Vaikka liikunta kartuttaakin harrastajansa omaa "fyysistä pääomaa", se ei jostain syystä riitä meille ahneille suomalaisille.

Moskovan metrossa oli muutama vuosi sitten kampanja (ellei juutuupi huijaa), jossa matkalipun sai maksettua kyykkyhyppelyllä. Kenties vastaavaa voisi kokeilla Suomessakin.

Miksei fyysisiä suorituksia voisi rekisteröidä moskovalaisen metroasema-aparaatin sijaan mobiililaitteella. Liikeantureita väärällään oleviin laitteisiin ei olisi mikään temppu naputella appsia, joka pitäisi kirjaa laitteen kantajan liikunnallisesta aktiivisuudesta.

Rekisteröityä suoritusta vastaan saisi sitten verohelpotuksia, ilmaisia matkoja julkisissa tai muuta vastaavaa.

Ja ne ketkut, jotka työntäisivät huijausmielessä kännykkänsä betonimyllyyn tai pesukoneeseen, erottuisivat kyllä joukosta. Heille määrättäisiin yhdyskuntapalvelua sähköä tuottavalla trampoliinilla tai jäniksenä vinttikoirien juoksukilvassa.

Tässä vielä se hyppely Moskovassa:
https://www.youtube.com/watch?v=kHzQk59nfVc

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Evoluutio on satojen tuhansien vuosien aikana luonut ihmisen liikkumaan, mutta nykypäivänä kovin monilla ihmisillä se ei toteudu ollenkaan. Sen seurauksena sairauksien kirjo on laaja.

Lapsuudessa maaseudulla tuli liikuntaa yllin kyllin, ja koulumatkakin oli 5 kilometriä, eikä tuntunut missään, vaikka koulukyydistä ei oltu kuultukaan. Armeijankin silloiset pitkät pikamarssit viimeiseen voimanpisaraan asti menivät loppujen lopuksi keveästi.

Velttous iski.
Muutama vuosikymmen vierähti konttorituolilla, ja kauppaankin puolen kilometrin päähän piti ajaa autolla.
Yllättävää kyllä, viinaan menevä, tupakoitseva ja ylipainoinen tuttava omasi myös liikuntaharrastuksen, ja suorastaan patisti minutkin liikkeelle. Siitä olen hänelle kiitollinen.
Viisikymppisenä alkoikin pävittäinen liikunta ja se tuleekin jatkumaan niin kauan, kun jäsenet liikkuvat.
Kaikkien ihmisten kannattaisi liikkua henkensä edestä.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Melko usein investointi (luokkaa 1000E) toimistotyöntekijän kunnolliseen työtuoliin ja sähköpöytään on liikaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Jostain syystä tämä työvoiman terveydestä huolehtiminen tuntuu aina niin vastenmieliseltä kokoomuksen suunnalta tulleena.

Käyttäjän PasiKarlsson kuva
Pasi Karlsson

Itsestään huolta pitäville kansalaisille verovähennysoikeus.

Ei mikään 100€ vuodessa, vaan 70 % säästyneistä kustannuksista.

Poliitikot voisivat toimia, eikä vaan kirjoittaa pitäisi tehdä ja asettaa toimikuntia miettimään, pitäisikö tehdä.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

55-vuotiaille ja vanhemmille työttömille mahdollisuus suorittaa aktiivimallin aktiivisuus liikunnalla.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Ja kaikille työntekijöille mahdollisuus suorittaa kiky liikunnalla.

Käyttäjän KariMattiNivala kuva
Kari Matti Nivala

Vähäinen liikunta on todellakin Suomen suurin yhteiskunnallinen ongelma. Joko voisi ajatella henkilökohtaista sairasvakuutusta, josta saisi bonuksia mikäli myös itse pitää huolta terveydestään mm. aktiivisella liikunnalla?

Pekka Iiskonmaki

Suomessa on valtion ja -kuntien virkamiehillä on liian pienet tuolit.

Ei ole kiva mennä kahviautomaatille tuoli kiinni takapuolessa.

Kyse on myös työturvallisuudesta.

Neljä tuolinjalkaa piikkiasennossa tekee rumaa jälkeä, puhumattakaan metallipyöristä.

Tähän olisi nopeasti saatava parannus.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Lähtökohtaisesti ihmisen selkäranka on suunniteltu huonosti kestämään kantamista ja kumaria asentoja . Maailman tapista asti on kärsitty selkävaivoista .

Itse olen miettinyt jotta vähä-älyiset pienipäiset viisto otsaiset "älypuhelinta" kumaras tuijottaessaan selviytyvät paremmin . Koska niska rasittuu vähemmän. Jolloin evoluutio muokkaa ja jalostaa ihmisistä sellaisia tulevaisuudessa.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Miksi hallitus lähti rikkomaan toimivaa sotea toimimattomalla. Samalla vaivalla olisi näemmä saatu 3 miljardin säästön tilalle 7.5 miljardin säästöt.

Olisi kehitetty kansalaiskuntojärjestelmä, jolla tuo 7.5 olisi saavutettu. Hallituksen ja eduskunnan voimia olisi ehkä kulunut saman verran, mutta jälki olisi ollut toista.

Ei olisi tarvinnut aluksi muuta, kuin pistää kansalaisen elinkaari tiekartalle, jonka päässä olisi ollut kansalaisterveys 100.
Lähtökohtana tilanne, kun perheen laajennusta aletaan pohtia. Joskus sattuu tietenkin perheenlisäys lähteä alkuun ilman suunnitteluakin. Kumpaisessakin tapauksessa olisi otettava käyttöön porkkana-keppijärjestelmä, että tuleva ihminen saa mahdollisimman hyvät lähtöarvot.

Siitä sitten kaikki immeisen elämänvaiheet läpi aina siihen asti, kun multa ropisee arkulle.

Siinä rinnalla olisi kehitetty vielä uusi kansalaisturvavakuutus, niin ehkä se lintukotokin alkaisi kaukaisuudessa häämöttää.

Toimituksen poiminnat