JAANA PELKONEN Tolkun ihminen

Kiusaus kiusata

On taas se aika vuodesta, kun kiusaamisesta puhutaan paljon. Ja hyvä, että puhutaan. Miksi emme kuitenkaan pysty kitkemään kiusaamista koulu- ja työyhteisöistämme lukuisista kampanjoista ja palopuheista huolimatta? Suomessa on toistuvasti työpaikkakiusaamisoikeudenkäyntejä. Surullista - mutta tärkeää, että on. Ne ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu ja muutaman sitkeän ihmisarvonsa puolesta taistelevan alaisen tai kollegan ponnistus palauttaa järjestys. Valitettavan usein oman työpaikan tai mielenterveyden menetyksen hinnalla.

Tove Janssonin Muumilaakson Mörkö on suomalaisille satumaailman pelätyin hahmo. Mörköä kuvataan ”hyytävän kylmäksi olennoksi, joka jäädyttää kaiken, mihin koskee”. Se on hyvä kuvaus, sillä niin toimii aikuinen kiusaaja työpaikalla. Aikuinen Mörkö uhkailee, pelottelee, vähättelee, arvostelee ja eriarvottaa ihmiset sitä mukaa, onko heistä sillä hetkellä hänelle hyötyä vai ei. Mörölle muut ihmiset ovat itsen jatkeita ja hänen tuulenpuuskiensa heiluteltavissa. Mörön alaisuudessa tai työkaverina ei voi olla luova. Voi vain olla varpaillaan ja viluissaan. Aikuiseksi Möröksi ei tulla yhdessä yössä. Aikuinen kiusaaja on terrorisoinut ympäristöään lapsesta ja nuoresta saakka. Häneltä on jäänyt ymmärtämättä, että valtaan kuuluu kuitenkin aina olennaisena vastuu.

Valitettavasti mikään työyhteisö ei ole vapaa Möröistä. Ei edes politiikka, jossa luottamustehtävässä toimivan kuuluisi näyttää roolimallia. Kuinka olisikaan, sillä valta ja varsinkin vallan väärinkäyttö houkuttaa Mörköä yhtä varmasti kuin hopeahaarukka harakkaa. Viisas väistyy Mörön simputuksen alta, mutta aina ei pääse karkuun ilman kovan hinnan maksua.

Mikä on Mörön – ja jokaisen kiusaajan – suurin tragedia ja pelko? Yksinjääminen. Ajatellaanpa toista tuttua satua; Gösta Knutssonin Pekka Töpöhäntää. Kiusaaja-Monni ei olisi mitään ilman Pilliä ja Pullaa. Monni ei itsessään riitä – hänen on luotava jengi ja kuviteltava Pekasta vastustaja. Pekka pärjäisi elämässään oikein hyvin ilman Monnia, mutta pärjäisikö Monni ilman Pekkaa? Usein kiusaaja tarvitsee uhria enemmän kuin uhri kiusaajaa. Kiusaajan maailma on täynnä uhkia, vastustajia ja alistettavia. Pelokas maailma siis.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto määrittelee kiusaamisen ”ryhmäilmiöksi, johon liittyy vääristynyt vallan tavoittelu. Kiusaaminen koskettaa muitakin kuin vain kiusaajaa ja kiusattua, uhria. Kiusaajalla voi olla apuri, joka ei aloita kiusaamista, mutta menee helposti mukaan tilanteeseen. Vahvistaja puolestaan voi nauraa ja kannustaa kiusaajaa.” MLL muistuttaa, että yksi kiusaamisen muodoista on puuttumattomuus eli hiljainen hyväksyntä.

Kauppatieteiden tohtori Samil Aledin on tutkinut nuorten brändikiusaamista, jossa kiusataan nuorta, jonka vaatteet, kännykkä, lenkkarit tai esimerkiksi koululaukku eivät ole ”oikeaa” brändiä. Samankaltaista viestiä on tullut äideiltä, jotka ovat kertoneet, etteivät hyväkuntoiset lasten vaatteet kelpaa edes edullisesti kirpputoreilla, elleivät ne ole ”oikeaa” merkkiä. Kukaan ei ansaitse joutua ulkopuoliseksi ja kiusatuksi. Me kaikki haluamme kuulua laumaan ja tulla hyväksytyksi – ja sen arvon tulisi kuulua kaikille. Brändeistä tai vaatteista välittämättä.

Syrjäytymisen suurin estämistyö tehdään lapsuudessa luomalla pitkäaikaisia ja arvokkaita ihmissuhteita. Suurin osa löytää lapsuudenystävät koulusta ja harrastuksista. On ensisijaisen tärkeää, että aikuisilta löytyy pelisilmää ja uskallusta puuttua tilanteisiin, jotka sotivat arvokasta vuorovaikutusta vastaan. Tärkeintä on näyttää itse esimerkkiä arvokkaasta ihmisyydestä
ja luoda lapselle mahdollisuudet hyvään omanarvontuntoon.

Lapsena jaettu uhrin – tai vallan väärinkäyttäjän – rooli istuu tiukassa läpi elämän, ellei siihen puututa. Parasta olisi, jos ihminen itse huomaisi oman käytöksensä ja puuttuisi siihen. Harvemmin kuitenkaan näemme omaa käytöstämme, siksi vanhemman tai ympäristön puuttumista tarvitaan. Entä jos Mörön sielunelämään nähtäisiin syvemmälle? Ymmärtäisimme, että Mörön on pullisteltava, koska hän on epävarma omasta riittävyydestään. Jo tämän tiedon opettaminen lapselle saattaa pelastaa lapsen kiusaajilta. Lapsi ei näe Mörköä kiusaajana, vaan yksinäisyyttä pelkäävänä toisena lapsena. Siitä saattaa syntyä elämänpituinen ystävyys – ja Mörön varhainen sulaminen arvokkaaseen ihmisyyteen.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Aww, kiusaaminen, tuo satumaisen ihq asia... :-/

Tiedoksi käsikirjoittajallesi: Vakavasti puhuen kyse on ihan oikeasta väkivallasta ja sen vähätteleminen kiusaamiseksi kutsumalla pitäisi lopettaa.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Kiusaajan maailma on täynnä uhkia, vastustajia ja alistettavia. Pelokas maailma siis.»

En nyt sanoisi näinkään. Ajatus kiusaajan pelokkuudesta vaikuttaa vähän samanlaiselta myytiltä, mitä Tommi O. Päive tuossa listasi.

Toki kiusaaminen on usein kiusaajan reagoimista uhkiin, mutta kiusaajat eivät reagoi pelokkaasti, vaan uhmaten uhkia ja ryhtymällä toimeen – kiusaamalla. Sillä he laittavat muut pelkäämään.

    «Kauppatieteiden tohtori Samil Aledin on tutkinut nuorten brändikiusaamista, jossa kiusataan nuorta, jonka vaatteet, kännykkä, lenkkarit tai esimerkiksi koululaukku eivät ole ”oikeaa” brändiä.»

Brändikiusaaminen liittynee aika keskeisesti ryhmäkoheesion rakentamiseen, ryhmän pakottaman assimilaation myötä, jonka avulla ryhmät pyrkivät erottumaan toisista. Tämä lienee ihmiselle aika lajityypillistä käyttäytymistä ja näkyy esimerkiksi monissa muinaisissa kulttuureissa, joissa kuninkaan partatyyli määritti kaikkien muidenkin miesten tyylin, joka erotti kansan naapureista. Täsmälleen samaa, mitä nykyaikana on nähty esimerkiksi Pohjois-Korean miesten hiustyylissä.

Tässä ilmiössä ei ole aivan selvää, kuka on kiusaaja, vaikka kiusaaminen epäilemättä aina henkilöityy joihinkin ryhmän tahdon toimeenpanijoihin, jotka saavat kurinpidosta arvostusta.

Hankaluutena ilmiössä on, että siinä ovat vastakkain laajan bränditeollisuuden kirkkaimmat mainossepot (usein varmasti kauppatieteen tohtoreita!) ja vastapuolella kaikenlaiset pullakahvia lipittävät KiVa-työryhmät, joiden ymmärrys siitä mikä on nuorille tärkeintä, on ehkä usein hieman vajaata.

Se, että vaikkapa venäläisten kansallishenki saataisiin tuhottua kovilla pakotteilla ja uhkauksilla, on harhaista. Ryhmän kohtaama uhka ei heikennä ryhmää vaan vahvistaa.

Siinä onkin haastetta, miten brändit voitaisiin saastuttaa sellaisiksi, etteivät ne kelpaisi minkään ryhmän identiteetin perustaksi. Tai, miten koululaisryhmät voisivat löytää identiteettinsä helpommin jostain muusta. Tähän voisi sisältyä ihan suoranaista ohjausta, joka auttaisi luokkia rakentamaan identiteettinsä harmittomasti. Koulupuvut?

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Kuinkahan paljon satutädillä on kokemusta suomen kolukiusaamisesta tai ylipäätään mitään tajua edes nykyisestä koulumaailmasta,ihan siellä ns.tavallisten ihmisten maailmassa,johon ei hän eikä muutkaan julkkisfrendinsä kuulu.Kuka on ylipäätään kehdannut ede skirjoittaa vakavasta asiast atällaista soopaa?Muunilaakso pekkatöpöhäntä ja mörkökin vielä...Huh,huh kyllä oli nyt sellaine pohjanoteeraus että pois alta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tuskin hän on tekstiä itse kirjoittanut. Hän vain tarjoaa kauniit kasvot ja "tv'stä tuttu" -taustan kansanedustajuudelleen. Hänen bloginsa varmastikin kirjoittaa Kokoomuksen palkkaama mainostoimisto.

Näin meillä toimii demokratia.

Käyttäjän tepimast kuva
TEUVO MAST

Suurin kiusaaja ryhmä on kansaedustajat eivätkä edes yritä sitä lopettaa terv tepivaari

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kuulemma Kokoomuksessa ainakin Vapaavuori suosii etenemistä reittä pitkin. Voitko kommentoida asiaa?

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Johan on harvinaisen paskaa puhetta!!

Jos koulukiusaaja pelkää jäädä yksin, niin arvaappa mitä meidän kannattaisi sitten kiusaajalle tehdä? Niimpä! Heittää hänet toiseen kouluun ja hän jää yksin! Hän jää yksin kun hän kiusaa.. Tämän tajutakseen hän huomaa että ei kannata kiusta.. Siis tämä toimii jos sinun tekstisi toimisi!!

Ainut vaan ettei kiusaajaa kiinnosta paskaakaa se että jääkö hän yksin vai ei! nimittäin aika usein kiusaaja saa kavereita samanlaisista ihmisistä!

Tämä on vähän sama kuin että vilkas saa vilkkaasta oppilaasta helpommin ystävän/Kaverin, kuin hiljainen, hiljaisesta! Sen takia hiljaiset juurikin jäävät yksin, ja vilkkaat/sosiaaliset saavat kavereita, ja menevät porukoihin mukaan!

PS. Koulukiusaamisen saisi vähennettyä aivan älyttömästi muutamilla pienillä keinoin, mutta jostain ihmeen syystä (EN tiedä oikeasti mikä se syy on) tätä ei tehdä!

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Mielestäni on hyvin irvokasta, että kansanedustaja on täällä puhumassa kiusaamisesta. Kiusaaminenhan on kiusattujen asettamista eri asemaan kuin kiusaajien ja kansanedustajien säätämä aktiivimalli täyttää näin kaikki kiusaamisen tunnusmerkit, koska aktiivimalli ei tule koskaan koskemaan kansanedustajia itseään.

Eli asia on joko niin, ettei kansanedustaja-blogisti ymmärrä mitä kiusaaminen oikeasti on, tai sitten hän on tekemässä vain politiikkaa kiusaamisella, mikä on hyvin halveksuttavaa.

Valtiohan meillä on tällä hetkellä pahin kiusaaja ja siihen tulisi kansanedustajien puuttua.

Olen muuten itse lähettänyt kirjoittamani kirjani myös kansanedustaja-blogistille luettavaksi ja tässä kirjassa kerron oman tarinani valtion kiusaamisesta ja siitä miten valtio suojelee murhayrityksen tekijää Joten voisiko edes törkeät rikokset tutkia kunnolla, vai onko kansanedustaja-blogistin mielestä oikein, että valtio suojelee rikoksentekijää ja vainoaa uhria?

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Tiedoksi...
Kyselyyni: https://fi.surveymonkey.com/r/MKTMKRS
vastanneista 2/3 ilmoittaa olleensa koulukiusaaja!

Petri Hämäläinen

Mitä akuiset edellä, sitä lapset perässä

Totta kai lapset kiusaa kun aikuisten julkinen poliittinen maailma on nykyään täynnä kiusaamista.

Systemaattinen kiusaamisen, eristämisen ja nöyryyttämisen kohteena ovat:

Trump
PerusS
KD
SD
Brexit/UK
Unkari
Puola
Venäjä
Turkki

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset