*

JAANA PELKONEN Tolkun ihminen

Koululaisten kesälomat vaativat päivitystä

Koululaisten kesälomat ovat nykymuodossaan agraariajan jäänne, josta olisi jo korkea aika siirtyä eurooppalaiseen aikaan. Emme ole vuosiin päivittäneet koulujen työaikoja huolimatta siitä, että 2010-luvun yhteiskuntamme edellytykset ovat tyystin toisaalla kuin ennen. Väistämättä herää ajatus, miksemme jo elä alati kasvavien ja merkityksellisempien matkailu- ja palvelualamme vaatimusten mukaisesti.

Kesäkuun alussa  alkavat kesälomat aiheuttavat erityisesti pienten koululaisten perheille ylimääräistä pohdittavaa, koska vanhempien lomat ajoittuvat  yleensä myöhemmäksi. Lomat täytyy sovittaa niin, ettei lasten tarvitse olla kohtuuttoman kauan  päivisin yksin kotona ja kun näin kuitenkin käy, täytyy perheen pienille keksiä ohjelmaa.

Viimeksi teimme merkittäviä muutoksia koulujen työaikoihin neljäkymmentä vuotta sitten, kun kouluissa siirryttiin kuusipäiväisestä työviikosta viisipäiväiseen ja kesäloma lyheni nykyiselleen. Aiemmin koulujen lomakaudet noudattivat viljely- ja niittotöiden sanelemaa pakkoa. Oli luonnollista, että kun peltotöitä tehtiin, niin jokainen kykenevä käsipari tarvittiin töihin, ei koulunpenkille. Enää tällaisen kulttuurin sanelemaa pakkoa ei ole.

Sen sijaan on sanomattakin selvää, että nykyinen kesälomakautemme pakottaa matkailu- ja palvelualaamme niille epäsopivaan muottiin. Suomessa useiden perheiden kesälomat loppuvat elokuun alkupuoliskolla koulujen syyslukukauden käynnistyessä. Lukuisat matkailukohteet laittavat silloin lapun luukulle kesätyöntekijöiden palatessa opiskelemaan ja kotimaan matkailun hiljentyessä. Keski-Euroopassa lomasesonki on kuitenkin tuolloin vasta parhaimmillaan ja innokkaita lomailijoita saapuu meille saakka – usein pettymään, kun paikat ovatkin jo kiinni. 

Matkailuala on globaali ja nopeasti kasvava tulevaisuudenala. Suomen matkailutulot ovat olleet jo useamman vuoden yli 13 miljardia euroa. Summa sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa.  Alalla arvioidaan olevan mahdollisuuksia kasvaa jopa 20 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Matkailuklusterin toivotaan kasvavien verotulojen ohella työllistävän kymmenen vuoden kuluttua nykyisen 140 000 ihmisen sijaan noin 180 000 henkilöä. Kerrannaisvaikutukset kuljetus-, rakennus- ja kaupan alalle ovat merkittävät.  Matkailutoimialat edustavat 3,8 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin maa- ja metsätalous ja puolitoista kertaa enemmän kuin elintarviketeollisuus.

Tässä olisi jo perustetta päivittää kesälomakaudet vastaamaan muuta maailmaa ja palvelemaan sieltä tulevaa kysyntää. On selvää, että ulkomaalaiset matkaajat suuntaavat lomallaan sinne, missä on valmius ottaa turisteja vastaan. Matkailusesonki jää meillä valitettavan lyhyeksi, mikä on merkittävä kansantaloudellinen tappio. Kesälomien alkamisen siirtämistä kahdella viikolla myöhemmäksi ovat ehdottaneet muun muassa Suomen yrittäjät, Keskuskauppakamari ja Elinkeinoelämän keskusliitto.

Tietenkin rytmityksen muutos tulisi vaikuttamaan moniin asioihin, esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten ja yhteishaun aikatauluun. Tämä tarkoittaa vain sitä, että asia täytyy suunnitella mahdollisimman tarkasti. Tällä hetkellä olemme jumiutuneet juupas-eipäs-väittelyyn, jonka sijasta ehdotan, että kesälomien siirtoa aletaan nyt selvittää laajasti ja kiihkottomasti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Samaan hengenvetoon pitää siirtää myös vuodenaikoja kalenteriin. Ilmastonmuutos on muuttanut sääolosuhteita sen verran, että kesäkausi alkaa vasta heinäkuussa ja talvikausi tammikuussa.

Vitsi vitsinä

Keskusteluun koululaisten lomista tulee lisätä myös tarve keskustella lomien pituudesta. Onko koululaisten lomien oltava kesäkuun alusta elokuun puoliväliin? Käsittääkseni näin pitkiä yhtenäisiä lomia ei ole missään muualla maailmassa.

Käyttäjän TumppiVaronen kuva
Tuomo Valokainen

Me stadilaiset olimme kesäsiirtolassa (minä henk koht)1960-1965 kesinä, eli olimme nappuloita tuolloin.
Vanhemmat painoivat duunia, pitääkseen tän maan pystyssä, ja rakentaakseen hyvinvointia meille tenaville.
Töitä tehtiin kesälläkin ( jolloin eduskunta lepäsi). Palaan hetkeksi kesäsiirtolaan, jossa opittiin kimppahenkeä ja luontoa, sekä kätten taitoja. Kuorimme perunoita, porkkanoita ym vihanneksia. Opittiin arvostamaan vähää ja opittiin ruokailemaan yhdessä pöydän ääressä. Teimme retkiä ja yhteisiä iltoja. Pelailimme ja uimme ja jopa saunottiin kimpassa. Se kasvatti, sillä skidit eivät voineet olla työpaikoilla. Myöhemmin me varhaisnuoret olimme omillamme kaupunginssa. Opimme pärjäämään ilman nettejä. Näin on meno muuttunut, se on totta. Turismi, voitto, hyöty...Ajattelet siis taloudellista hyötyä, jota kokoomus ajaa. Toki olen samaa mieltä kanssasi, että loma-aika maassamme on lyhyt ja kahden viikon siirto ei kai heiluttelisi siniristiä. Mutta muutos maksaisi ja haittaisi ja sitä ei rahalla korvata. Koululaisten kesätyöt? Hmmm haluatko että he tekisivät muutaman kuukauden kesätöitä turismin hyväksi?
Muistuttaisin kuitenkin että työttömät työnhakijat voitaisiin valjastaa erilaisiin töihin, jossa olisi järkeä, ja joka auttaisi seutujamme, puhtaan matkailun merkeissä. Näin koululaiset ja opettajat voisivat nauttia lomistaan lyhyen kesä-ajan. Perheet voisivat järjestellä asioitaan niin, ettei lomista ja skideistä koituisi ylimääräistä "säätämistä" Uskon että pieni järjestely sukulaisien ja ystävien kanssa lujittaisi myös muita sosiaalisia siteitä. Nykyaika mahdollistaa pikkulasten, vauvojen läsnäolon jopa luottamustehtävissä. Hyvä niin, jos asiat hoituvat. Olisiko mitään tärkeämpää? Miettikääpä, miten talviaikakin maaseudulla saataisiin kiinnostavammaksi, noin turistin näkökulmasta.
Elämä on kuitenkin lyhyt -kesä lyhyempi, ilman voiton tavoittelua.

Käyttäjän JussiTanhuanp kuva
Jussi Tanhuanpää

Espanjassa esim. on kolmen kuukauden kesäloma alkaen noin 20.6. ja päättyen noin 19.9.

Pelkonen on siinä täysin väärässä, että koululaisia tai opiskelijoita tarvittaisiin työvoimaksi. Työttömiä on 290 000, joista voi hyvin valita. Harmi vaan, että monet heistä tulisivat paljon kalliimmiksi käyttää noin lyhytaikaisessa työssä.

Loma-ajat ja kansalliset lomapäivät voi tarkastaa täältä http://schoolholidayseurope.eu ja samalla hämmästyä kuinka paljon ulkomailla olikaan lomia.

Osmo Isokuortti

Ei tästä agraariaikaa voi syyttää, koska vielä maatalousvaltaiselle 60-luvulle asti koululaisten kesäloma kesti elokuun loppuun asti. Kun yhteiskunta sitten alkoi kaupungistua, kesälomaa alettiin lyhentää - mutta valitettavasti väärästä päästä.

Anre Nikolai

Ihmettelen Jaana, että miksi et julkaise videoblogia/tubeta kun kameran kautta olet julkisuuteen noussutkin. Edustat kameran edessä parhaiten.

Olisi huomattavasti enemmän volyymiä ja kannattajia, kuin että kirjoitellaan tänne blogimassaan.

T: Fani

Käyttäjän JohannaPyhl kuva
Johanna Pyhälä

Aina on hyvä kyseenalaistaa vallitsevia käytäntöjä. Toisaalta toisin tähän asiaan muutaman pointin:

1) Nyt jo on valtava ongelma, kun keskisen ja eteläisemmän Euroopan asukkaat suuntaavat melko samaan aikaan kesälomalle. Varsinkin tiettyinä piikkiviikonloppuina moottoritiet ovat järkyttävän tukossa. Autot tupruttelevat tyhjäkäynnillä ja ryömimisvauhdilla, jolloin päästöt ovat tapissa. Joukkoliikennekin on kestokyvyn äärirajoilla, matkailukohteet tupaten täynnä. Kannattaako siihen soppaan vielä tunkea meidänkin väkemme? Mitä leveämmällä haarukalla lomaillaan, sen parempi kaikille.

2) Matkailualan työvoima ei koostu yksinomaan koulua käyvien lasten vanhemmista, vaan aika paljon myös sinkuista, parisuhteessa olevista lapsettomista henkilöistä, lapsensa jo maailmalle lähettäneistä aikuisista sekä osa-aikatyössä/kesätyössä olevista opiskelijoista, joilla kesäloma päättyy muutenkin huomattavasti myöhemmin kuin koululaisilla. Näin ollen koululaisten loman ajoitus ei välttämättä ole niin ratkaiseva tekijä matkailualan toiminnan kannalta kuin yksi tai useampi muu alan käytäntöihin vaikuttava asia. Kuinka tarkasti tätä on oikeasti tutkittu? Entä jos alalla onkin vain totuttu pistämään lappu luukulle tiettyyn aikaan, mutta asian muuttaminen ei kuitenkaan edellyttäisi koululomien siirtämistä?

3) Pitkän ja pimeän talven jälkeen kesäkuun alussa koittava loma ei tule koululaisille mitenkään liian aikaisin. Valtaosa opettajista - jotka vanhempien ohella parhaiten pystyvät seuraamaan koululaisten työvirettä ja jaksamista - ovat ymmärtääkseni olleet vahvasti sitä mieltä, että lukuvuotta ei tulisi venyttää tippaakaan nykyisestä pidemmälle kesäkuuhun, tai sitten alkaa jo aika monen oppilaan omaksumis- ja keskittymiskyky kärsiä. Jotainhan tässäkin maassa on koulujärjestelmässä tähän asti sentään tehty oikein, kun niin loistavia Pisa-tuloksiakin on saatu. Ei kannata keikuttaa venettä ihan heppoisin perustein...

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Oli hienoa lukea Johanna Pyhälän tasapainoinen ja holistisesta ajattelukyvystä kertova kommentti.

Muutamia muitakin heikkoja perusteita lomien siirtämiselle syksyyn on. Peruskoululaiset eivät nimittäin kesätöissä liiemmin ole. Esimerkiksi Helsingin kaupunki edellyttää 16-vuoden ikää, mutta kausityöntekijät ovat silti pääsääntöisesti vanhempia.

Blogin matematiikkaa voi tarkastella. Vanhempien lomat eivät nimittäin pitene kesäkeskeytysajan mittaiseksi vaikka sitä siirrettäisiin minne.

Loman lyhentäminen taas johtaisi merkittävään uupumukseen.

Elinkeinoelämän työvoimapulaa voisi pyrkiä helpottamaan 279 000:lla työttömällä. Se, jos joku laittaa lapun luukulle syksyllä, johtuu kuitenkin siitä, että se luukku on auki kesäkuussa kotimaan matkailun vuoksi. Yöpymisten perusteella suurimmat matkailijaryhmät Suomessa ovat osapuilleen saman rytmin väki eli venäläiset, ruotsalaiset, saksalaiset ja britit. Suurin nousu on kiinalaisilla, joiden käynnit suuntautuvat paljolti talviseen Lappiin.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Olisiko aika päivittää myös kansanedustajen kesälomat ? Enää ei tarvitse kiertää puhujamatkoilla maakunnissa ,tapaamassa äänestäjiä. Nyt on textarit,netti ja blogit jossa ajatuksia voi vaihtaa. On naurettavaa kun pienet eskarilaiset aloittaa koulun käyntinsä kk ennen kuin lomailevat päättäjät.
Tulisi huitiloiden sorvatut lakialoituksetkin kunnolla tehtyä.
JK.Huom:Kaikki ei ole palvelualoilla töissä. Suurimmalla osalla lomat alkaa yhä juhannuksesta kuten aina on alkanut.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Onko se nyt kovin suotavaa näin "ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen" (lue helppojen fossiilisten polttoaineiden hiipuessa) ja netin aikaan lisätä ihmisten turhaa matkustelua?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Työssäkäyvien ihmisten normaali pituinen loma on yhestä viikosta noin kahteen viikkoon kun taas lapsilla kesäloma on tuskalliset kaksi kuukautta pitkät. Työssäkäyvät vanhemmat voivat olla koko tämän ajan vain sen viikon verran lastensa kanssa ja lopun lomasta lapset joutuvat olemaan yksikseen. Monille lapsille pitkät kesälomat aiheuttavat myös epärealistisen kuvan työelämästä. Miksi siis samantien ei lyhennetä koululaisten kesälomia viikonmittaiseksi, näin peruskoulusta myös valmistauduttaisiin jopa pari vuotta aiemmin työelämään. Toisaalta voidaan myös miettiä, pystyttäisiinkö työssä käyvien ihmisten lomia pidentämään vaikka edes viikolla ja työvuoroja lyhentämään kahdeksasta tunnista siihen kuuteen tuntiin, näin työtä jäisi tulevaisuudessakin niille jotka muuten jäisivät työttömiksi. Mutta tämä oli nyt vain tämmöinen heitto, enkä itse ole varma tuenko itsekkään tätä omaa ajatustani.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset