*

JAANA PELKONEN Tolkun ihminen

Vihreiden miesten mentävä aukko

Kuvittele tilanne, jossa Suomen alueelle, Helsingin tai jonkun Itä-Suomen kaupungin hallintorakennusten ympärille ilmestyy aseistautuneita joukkoja, jotka eivät kanna minkään maan tunnuksia. He toimivat organisoidusti ja heillä on tavoitteena ottaa haltuunsa osa Suomen alueesta. Vielä joitakin vuosia sitten vastaavanlainen skenaario olisi kuulostanut hyvinkin kaukaahaetulta, mutta juuri näin tapahtui Ukrainaan kuuluvalla Krimin niemimaalla vuonna 2014. 

Krim vallattiin kansainvälisiä sopimuksia rikkoen käyttäen tunnuksettomia, järjestäytyneitä aseellisia toimijoita, joilla oli välineinään kalustoa, jota oli totuttu näkemään vain valtiollisen sotilaiden käytössä. Nämä Venäjän ”pienet vihreät miehet” aiheuttivat sekaannusta Ukrainan sisällä hidastaen jo ennestään lamaantunutta valtion päätöksentekokykyä. Kyseessä oli mittava häirintä- ja valtausoperaatio, josta on sittemmin tullut yksi merkittävä esimerkki hybridisodankäynnistä. Lopulta Venäjän toimet käynnistivät tapahtumaketjun, joka laajeni aseelliseksi selkkaukseksi eurooppalaisen maan rajoilla. Tosiasiassa osa Ukrainaa oli valloitettu laittomasti Venäjän toimesta ja Ukraina kävi sotaa alueensa itärajalla.

On fakta, että turvallisuusympäristömme on muuttunut. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kytkeytyvät yhä vahvemmin toisiinsa, eikä näitä kahta voida juuri enää erottaa toisistaan. Naapurinamme on valtio, joka on käyttänyt sotilaallista voimaa saavuttaakseen omat poliittiset päämääränsä. Tämä on selonteoissakin tunnustettu tosiasia, johon meidän tulee varautua. Samalla tulee muistaa, että hybridisodankäynti ei ole uusi ilmiö, vaan tunnuksettomien joukkojen käyttöä ja vihollisen johtamista harhaan on käytetty vuosisatojen ajan. 

Aluevalvontalaissamme ja puolustuksessamme on ollut ”vihreiden miesten mentävä aukko.” Voimassa oleva aluevalvontalakimme on laadittu aikana, jolloin oletettiin, että vain ulkomaiset valtion asevoimien tunnuksin varustetut sotilaat, sotilasajoneuvot sekä valtionalukset- ja ilma-alukset voivat loukata alueellista koskemattomuuttamme. Toisin sanoen maamme rajojen yli on voinut tulla vain vieraan valtion tunnuksia kantavat asevoimien sotilaat, joita vastaan omat puolustusvoimamme ja turvallisuusorganisaatiomme voivat toimia. Ukrainan tapahtumien jälkeen olemme astuneet uuteen aikaan, jolloin emme valitettavasti voi olettaa, että vastapuoli noudattaa kansainvälisen oikeuden periaatteita.

Suomen aluevalvontaviranomaisten (sotilas-, rajavartio-, poliisi-, tulli-, merenkulku- ja ilmailuviranomaiset) tulee voida puuttua alueloukkauksiin välittömästi myös hybridisodankäynnin kaltaisissa tilanteissa. Tämän johdosta hallitus on antanut esityksen aluevalvontalain ja rikoslain muuttamisesta niin, että lain piiriin kuuluisivat myös sotilaalliset uhat, joiden valtiollista alkuperää, tunnuksia ja kalustoa ei voida heti suoraan tunnistaa. Riittää, että joukot ovat sotilaallisesti järjestäytyneitä ja heillä on kalustoa, jolla voidaan suoraan uhata alueellista koskemattomuuttamme.

Tällaisilla joukoilla olisi ehdoton kielto saapua tai oleskella maassamme ja kiellon rikkominen olisi rikoslaissa kriminalisoitu. Näitä joukkoja vastaan voidaan käyttää voimakeinoja koko Suomen alueella.

Hallituksen esitys on tarpeellinen ja se tekee aluevalvontalaistamme ajantasaisemman. Suomen on kyettävä vastaamaan alueellisiin uhkiin tilanteessa, jossa vastapuoli ei välttämättä noudata kansainvälisen oikeuden periaatteita. Esitys parantaa huomattavasti kykyämme vastata laajemmilla keinoilla hybridivaikuttamisen asettamiin uhkiin. Erityisen tärkeää on, että esitys ei vaadi suuria muutoksia aluevalvontalakiin eikä se muuta aluevalvontaviranomaisten vastuualueita, mutta vaatii parempaa poikkihallinnollista yhteistyötä eri viranomaisten välillä.  Ennen kaikkea lakimuutos parantaa turvallisuuttamme.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (59 kommenttia)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Miksi todellisista ilmiöistä kertovia faktoja pitäisi pelätä?

Me kaikki kuolemme jonakin päivänä – PÖÖ!

Käyttäjän SiniLappalainen kuva
Sini Lappalainen

Kuka Suomea puolustaa kun kansan alkoholisoitumista edistetään nimenomaan blogistin suunnalta.

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

Ei tuo nykyinen alkolain syhrääminen vaikuta juurikaan ihmisten juomatapoihin.

Käyttäjän SiniLappalainen kuva
Sini Lappalainen

No keskioluen vapauttaminen about luhisti suomalaiset.

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen Vastaus kommenttiin #5

Ei nyt ole ihan samasta asiasta kyse.
Kyllä sitä nykyäänkin ittensä saa tarpeeksi pyörryksiin, jos haluaa. ei tuolla muutoksella suuria nousuja käytössä ole luvassa

Käyttäjän JaakkoTuominen kuva
Jaakko Tuominen

Alkoholilain uudistuksessa on kyse marginaalisesta 0,8 prosenttiyksikön muutoksesta ruokakaupoissa - joissa ON JO limun makuisia alkoholijuomia - myytävien alkoholijuomien maksimivahvuuteen.
97 % Euroopan unionin yli 500 miljoonasta kansalaisesta ei tarvitse LAINKAAN valtion alkoholin vähittäismyyntimonopolia alkoholihaittojen ehkäisemiseksi - eivätkä tarvitsisi suomalaisetkaan. :

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

"Lopulta Venäjän toimet käynnistivät tapahtumaketjun, joka laajeni aseelliseksi selkkaukseksi eurooppalaisen maan rajoilla."

Kansanedustaja kirjoittaa poliittista viihdettä. Kyllä Ukrainan sisällissodan sytyttäjä oli 2014 helmikuun vallankaappaus Kiovassa.

Sehän on jo historian faktaa, että kaapparit hajottivat parlamentin ja aloittivat tynkäkokoonpanolla säätämään lakeja, joilla venäjänkielisen vähemmistön kansalaisoikeudet mitätöitiin muutamalla nuijankopautuksella.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

On huvittavaa lukea sitä, että suomalainen "kommunisti" puolustaa putinmielistä korruptiota. Janukovits oli läpikorruptoitunut tyranni, jonka poistaminen vallasta oli palvelus Ukrainalle. Suositellen Lintusen lukemaan 25 tarinaa korruptiosta, jotka löydettiin Janukovitsin huvilasta:

https://www.buzzfeed.com/maxseddon/25-tales-of-cor...

Janukovitsin palkka vuonna 2011 oli hieman yli 94,000 dollaria, joten miten hänellä oli varaa tuohon kaikkeen?

http://world-economic.com/articles_wej-218.html

"Belarus President Alexander Lukashenko’s salary is about $2,800 a month, and Ukrainian President Viktor Yanukovych earned just over $94,000 in 2011 ($7,800 a month)."

Janukovitsin kaltainen tyranni ei olisi koskaan hylännyt hänelle kultamunia munivaa Ukrainan valtiota vapaaehtoisesti. Hänet piti poistaa vallasta kovin ottein, koska vain se tarjosi Ukrainalle mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

En puolusta korruptiota, en Janukovichia, enkä Putinia. Kerroin vain faktan Kiovan tapahtumista.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #10

Kerroit yhden sellaisen yksityiskohdan, yhdestä perspektiivistä nähtynä, jolla on voinut olla vaikutusta Ukrainan kehitykseen ja Venäjän tekoihin. Väite siitä, että tuo yksi tekijä olisi sodan syy on karkeaa liioittelua. Venäjä ei ollut pakotettu toimiinsa, vaikka sitä olisi ärsyttänyt se, että Ukrainassa valta siirtyi Venäjän suosimalta hallinnolta sellaiselle, josta se ei yhtä paljon pitänyt.

Rajojen yli tapahtuvat vihamielisyydet aloitti kai nykyisen tulkinnan mukaan selvästi ja yksin Venäjä. Jaana Pelkosen teksti taisi olla tässä kohdassa aika totuudenmukainen.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #10

Älä puhu läpiä päähäsi. Venäjä ei olisi miehittänyt Krimiä tai lietsonut levottomuuksia itäisessä Ukrainassa, ellei niin olisi päätetty Kremlissä.

Mistä itäisen Ukrainan separatistit saivat T-72B-vaunuja, joita ei ole myyty Venäjältä minnekään ulkomaille? Mistä separatistit saivat it-ohjuksia, joilla he ampuivat alas MH17-matkustajakoneen?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Oletetaan että kuvauksesi Kiovan tapahtumista on tosi. Onko oikea vastaus niihin se, että vieras valtio lähettää Ukrainaan tunnuksettomia joukkoja sotimaan ja lohkomaan siitä alueita itselleen?

Ehtä kun Puolassa on rajoitettu lehdistön vapauksia ja siirrytty politiikassa suuntaan, jota monet maat pitävät väärän suuntaisina. Pitäisikö Saksan aloittaa peiteoperaatiot Puolassa ja liittää Sleesia takaisin itseensä?

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Missä päin Ukrainaa Venäjän on sotinut? Minkä nimisen lehden vapauksia Puolassa on rikottu?

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #9

Krimin tunnuksettomat joukot olivat Venäjän asevoimien erikoisjoukkoja:

http://www.bbc.com/news/world-europe-31796226

"Among them appeared to be regular soldiers without military insignia, who were dubbed the "little green men".

Mr Putin subsequently admitted deploying troops on the peninsula to "stand behind Crimea's self-defence forces"."

Tuolla tempulla Venäjä rikkoi kansainvälistä sitoutumistaan kunnioittaa Ukrainan alueellista koskemattomuutta, jota se oli sitoutunut kunnioittamaan Alma-Atan julistuksessa vuodelta 1991, Budapestin muistiossa vuodelta 1994 ja Mustanmeren laivastosopimuksessa vuodelta 1997. Sen lisäksi alueellisen koskemattomuuden periaate ja valtioiden välisten riitojen ratkaiseminen rauhanomaisesti ovat niin YK:n peruskirjan kuin myös ETYK:n keskeisiä periaatteita.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen Vastaus kommenttiin #11

Krimillä ei sodittu. Ysi 16-vuotis poika sai surmansa tulituksessa, jonka oli itse aiheuttanut.

Tapahtuiko Jugoslavian pilkkominen YK:n peruskirjan ja ETYKin periaatteita noudattaen?

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #16

Toiseen maahan kuuluvan maakunnan miehittäminen ja sen liittäminen sotilaallista voimaa käyttäen oli sotatoimi. Käytännössä sellainen toimi voidaan tulkita sodanjulistukseksi.

Jugoslavian pilkkomisella EI ole MITÄÄN tekemistä tämän asian kanssa ja se ei oikeuta Venäjän toimia Ukrainaa vastaan. Selittelysi kuulostaa suunnilleen siltä, että puolustat vaimonhakkaajaa selittämällä, että hän saa hakata vaimoaan, koska joku toinen on aikaisemmin hakannut omaa vaimoaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #16

Tšekkoslovakian sudeettialueiden liittäminen Natsi-Saksaan ei kai sitten myöskään kuulunut toiseen maailmansotaan, koska ylivoimaisen vihollisen edessä puolustustaisteluista luovuttiin. Joskus sotilaallisissa toimissa kuolee ihmisiä, joskus ei. Se että kukaan tai kovin monia ei kuollut, ei tee sotilaallisista operaatioista tai sodasta epäsotaa.

Jugoslavian tapahtumilla ei voi oikeuttaa vääryyksiä toisaalla.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #9

Ukrainassa Krim päätyi jotenkin Venäjän omistukseen. Tietenkin voi väittää, että vihreät miehet olivat vain mielikuvituksen tuotetta, olivat paikallisia tai tulivat jostain avaruudesta, mutta jotenkin vain kävi niin, että Venäjä lohkaisi itselleen palan naapuristaan. Järjestetty kansanäänestys ei ole riittävä sumuverho, eikä oikeuta alueiden lohkaisuun ilman Ukrainan lupaa.

Itä-Ukrainassakin kapinallisten voi väittää toimivan omin päin ja omin asein, ja että kaikki kaatuneet venäläiset ovat vapaaehtoisia, joiden osallistumista Venäjä ei ole kyennyt yrityksistään huolimatta estämään. Mutta onko tämä uskottavaa?

Puolan tilannetta en tunne lehtien tarkkuudella. Selvää on, että Puolan ja Unkarin kehitystä on lännessä usein pidetty sopimattomana ja haitallisena noiden maiden kansalaisille. Moittiminen ei vai ole lännessä johtanut sotatoimiin eikä alueiden kaappaamisiin.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson Vastaus kommenttiin #9

https://informnapalm.org/en/documents-revealing-pe...

Luotan enemmän yllä olevan linkin takana olevan Ukrainalaisen ryhmän kerättyihin faktoihin kuin Lintusen väitteisiin. Venäläiset sotilaat kuten kaikki muutkin nuoret ihmiset julkaisevat kuvia Instagramissa, Facebookissa ja muissa somekanavissa. malesialaisen koneen pudottanut BUK-laukaisualusta seurattiin monessa paikassa kännykkäkameroilla ja videokameroilla ja on kiistaton tosiasia että sellainen tuotiin alueelle ja vietiin pois. Sivustolta löytyy näitä kuvattuja videoita ja ryhmä on identifioinut paikkakunnat minkä läpi laukaisualusta kuljetettiin rekkakyydillä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Kyllä Ukrainan sisällissodan sytyttäjä oli 2014 helmikuun vallankaappaus Kiovassa"

Totta puhut, eihän ilman sisällissotaa Krimiä olisi liitetty Venäjään ja Itä-Ukraina joutunut Venäjän miehittämäksi.

Ukrainan kansan halu tehdä vapaakauppasopimus EU:n kanssa oli syy, miksi Venäjän oli puututtava asiaan. Ei se käy mitenkään, että Venäjän naapurit saisivat tehdä sopimuksia omin nokkineen.

Mielenkiintoista on nähdä miten Valko-Venäjän käy syksyllä, kun Venäjän armeijan miehitysjoukot saapuvat maahan. Se on reilua kun joukoilla on selvät maatunnukset, toisin kuin Ukrainassa.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Ukrainan parlamentti nimenomaan hylkäsi EU-sopimuksen. Saman se oli tehnyt jo aikaisemmin Nato-sopimukselle.

Jos Suomen eduskunta tekisi päätöksen liittää Suomi Naton, olisiko paikallaan, että kansalaiset hyökkäisivät Helsinkiin, hajottaisivat eduskunnan ja ajaisivat presidentin maanpakoon?

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #18

Nuo kaksi asiaa eivät ole verrattavissa, koska unohdat Janukovitsin Ukrainan korruption. Unohdat myös sen, että Ukrainassa valta tuolloin oli keskitetty presidentille ja hänen lähipiirilleen. Tyranni Janukovits ei olisi lähtenyt vapaaehtoisesti minnekään ja hänen syöksemisensä vallasta antoi Ukrainalle mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen.

Putinin motiivi sekoontua Ukrainan ja EU:n välisiin suhteisiin oli se, että Ukrainan ja EU:n välinen sopimus oli uhka Venäjälle:

http://www.aljazeera.com/news/europe/2013/11/putin...

Luultavasti syy Venäjän käyttäytymiseen oli se, että Putin näki Ukrainan ja länsimaiden lähentymisen heikentävän Venäjän vaikutusvaltaa Ukrainassa, jonka Putin katsoi kuuluvan Venäjän vaikutuspiiriin.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #18

Olisiko sinun mielestäsi sopivaa, että Venäjä aloittaisi pitkäkestoisen sodan Itä-Suomessa ja liittäisi Lapin itseensä, jos Suomi päättäisi liittyä Natoon, kansalaiset pakottaisivat mielenosoituksillaan nykyisen hallituksen eroamaan, ja Sipilä häipyisi muualle?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #18

"Ukrainan parlamentti nimenomaan hylkäsi EU-sopimuksen".

Ei parlamentti vaan Janukovytšin hallinto.

Juuri siksi kansa näytti mieltään Maidanilla. Maidanin kansanliikkeeksi kutsutut - alkoivat protestoida Kiovassa presidentti Janukovytšin päätöstä hylätä assosiaatio- ja vapaakauppasopimus Euroopan unionin kanssa ja hakea sen sijaan tiiviimpää taloudellista suhdetta Venäjän kanssa.

Mielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisimmiksi 18. helmikuuta 2014 ja vaativat kymmeniä kuolonuhreja poliisin erikoisjoukkojen puututtua niihin kovin ottein.

Janukovytšin hallinto oli antanut sisäministeriön ja turvallisuuspalvelun tarkka-ampujille käskyn ampua mielenosoittajia.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #18

Vaikka niin tapahtuisikin, Venäjällä ei olisi mitään oikeutta liittää Ahvenanmaata Venäjään sillä verukkeella että Nato voisi perustaa sinne tukikohdan eikä miehittää osaa Suomea sekä tukea separatisteja?

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Komppaan siinä mielessä Lintusta, että EU löi molemmat kätösensä sontaan, kun alkoivat Ukrainan kanssa lyömään hynttyitä yhteen. Ei ollut EU:ssa viisautta miettiä, mitä siitä seuraa Venäjän taholta. Nyt sen tiedämme ja lirissä ollaan, ellei sonnassa.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Minusta Ukraina olisi saanut jäädä Putinin alaisuuteen. Meille niistä on vain harmia. Mutta onpa siitä Putinillekin harmia, elättää laiskat krimiläiset ja sotia vuosikausia itä-Ukrainassa. Sitten vielä pakotteet päälle.

Mutta on se hyvä että Länsi ei anna sotakiihkoilijalle tällä kertaa periksi kuten aikoinaan antoi Hitlerille.

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

Jos unohdetaan Venäjä, niin vihreähän on islamin symboli...?

Tutkija kuitenkin on sitä mieltä, että meidän on sopeuduttava?

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3466153/Tutkijan+...

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Onko Mollilla ja Lintusella jotain sitä vastaan, että Suomen lainsäädäntöä ajanmukaistetaan tunnustuksettomien joukkojen varalta? Onko siitä jotain haittaa heidän mielestään? Olisi mielenkiintoista kuulla tästä. Jos lainsäädäntöä ei heidän mielestään tältä osin saa ajanmukaistaa, niin onko heidän toiveissaan se, että mahdolliset tunnuksettomat joukot saisivat toimia täällä vapaasti?

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#20
Oli puhe pelottelusta, ei muusta.

------

Kun nyt ensin saataisiin sotilas- ja siviilipuolustus kuntoon siten että ne kykenisivät kertomaan kansalle että rajoille on tulossa kymmeniä tuhansia avuntarvitsijoita, niinkuin äskettäin kävi.

Kuka tilanteen hoiti? Kuntien ja maan sosialityöntekijät! Kunniamerkki heille siitä.

Pahimmillaan Torniosta lähti kovassa pakkasessa täysiä bussilastillisia turvapaikanhakijoita kohti etelä- Suomea, eikä lähdön hetkellä tiedetty mihin heidät pitää viedä.

Olivatko sotilas- ja siviilitiedusteijat tuolloin pubissa heittämässä tikkaa?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Mikä Jaana Pelkosen blogissa oli "pelottelua"?

Mielestäni hän kuvasi hyvin asiallisesti, miksi lainsäädäntöämme tarvitsee korjata vastaamaan todellisuudessa koettuja muutoksia sellaisten valtioiden sotilaallisessa voimankäytössä, jotka eivät piittaa kansainvälisen oikeuden säännöistä. Mikä tämän kertomisessa on Sinun mielestäsi pelottavaa?

Mitä tarkoitat "sotilas- ja siviilipuolustuksella", joka olisi saatava kuntoon?

Valtionrajan ylittämisen lainmukaisuudesta vastaa sisäministeriön alainen Rajavartiolaitos. Ongelma ei varsinaisesti ollut tiedustelutiedon puute, kun sisäministerinä syksyllä 2015 toiminut Kokoomuksen Petteri Orpo jätti soveltamatta Dublinin sopimusta, jonka nojalla turvallisesta Ruotsista ei olisi tarvinnut ottaa Suomeen ensimmäistäkään bussilastillista turvapaikanhakijoiksi ilmoittautuvia – saatikka 30 000 henkilöä. Tämä avokätisyys on tähän mennessä maksanut Suomen veronmaksajille ylimääräiset noin miljardi euroa, ja Dublinin sopimuksen tarkoituksen mukaan myönteisen päätöksen saaneiden kulut olisivat kuuluneet ensimmäiselle turvalliselle EU-maalle – sen sijaan, että ne lankeavat nyt Sipilän hallituksen tekemän ratkaisun takia suomalaisille veronmaksajille vuosikymmeniksi eteenpäin.

Sosiaaliturvan tavoittelijat ovat kuitenkin täysin eri asia kuin aseistetut sotajoukot, joten heidän sotkemisensa tähän keskusteluun on puheenaiheen kääntämistä sivuraiteelle.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #38

Meitä on viitisen miljoonaa kansalaista Suomessa. Mitä ihmiset (lapset ja vanhukset mukaan lukien) ajattelevat, jos lukevat esim nämä blogin lauseet;

”Kuvittele tilanne, jossa Suomen alueelle, Helsingin tai jonkun Itä-Suomen kaupungin hallintorakennusten ympärille ilmestyy aseistautuneita joukkoja, jotka eivät kanna minkään maan tunnuksia.  …..”

Kansanedustaja voi puhua vihreistä miehistä Onko oikein puhua _oletetuista_ vihreistä miehistä.

- - - -
Politiikassa ja mainonnassa hyvä tulos saavutetaan mm pelottelemalla ( esim, lääketeollisuus), mutta niin että asia puetaan hyvää tarkoittavaan muotoon,
On olemassa vaara jos ei käytä mielikuvitusta ja jää vain järjen varaan,,

Sotilastiedustelua harjoittavat ainakin sotilaat ja rajavartioviranomaiset; siviilitiedustelua poliisi, diplomaatit ulkomailla, lähetystöt,
Jokaisen Suomen lähetystön ulkomailla on tarkoitus huolehtia Suomen edusta.

lll

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #43

No, eikö sitten se ole rauhoittava tieto, että vihreiden miesten mentävä aukko tukitaan?

Kyllä sotilaallisiin uhkiin varautumisessa (mm. lainsäädännöllä) on välttämätöntä käyttää esimerkkejä ja vertailukohtia, jotka ovat mahdollisimman realistisia. Toinen esimerkki: me kaikki Etelä-Suomessa ja Baltiassa asumme Iskander-ohjusten kantaman sisällä – mutta eihän tämän tietämisen takia kannata yöuniaan menettää.

Tiedustelulainsäädännön uusimisen tuloksena niin sotilas- kuin poliisiviranomaiset voinevat jatkossa lähettää ulkomaille myös agentteja varta vasten tiedustelemaan, kuten useimmat maat ovat tehneet jo ties kuinka kauan. Suomen edun valvonnan heikoin lenkki syksyllä 2015 tulikin jo mainituksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onko Venäjällä laivastotukikohta Suomessa? Porkkalan tukikohta palautettiin aika päiviä sitten.
Eikö siinä ole minkäänlaista hybriidisodan riskiä antaa venäläisten osallistua atomivoimalan rakentamiseen ja omistamiseen?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

En nyt aivan ymmärrä tätä aukkoa. Eiköhän nykylaillakin ole jotain hammasta, jos toreille hurauttaa tyyppejä taisteluajoneuvoilla rynnäkkökiväärit käsissä. Vai saako Suomessa oikeasti vapaasti kävellä aseiden kanssa julkisella paikalla?

No ei tietenkään saa. Ampuma-aselaki pätee kyllä (aseistettuihin) vihreisiin miehiinkin:

    «Ampuma-asetta saa yleisellä paikalla sekä tiloissa, joihin yleisöllä on pääsy, kuljettaa vain lataamattomana suojuksessa sekä kantaa ja kuljettaa vain silloin, kun siihen on hyväksyttävä syy.»

Jos ne rynnäkkökiväärit ovat käsissä yleisellä paikalla, on jo rikottu lakia. "Hyväksyttävää syytä" varmasti voidaan poliisipartion toimesta käydä kysäisemässä. Siten, että armeijalta virka-apupyyntönä kutsutut joukot odottelevat siinä ympärillä tuliasemissa.

Pykälä jatkuu:

    «Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ampuma-asetta saa kuljettaa vain lataamattomana suojuksessa tai sijoitettuna suojattuun tilaan sekä kantaa vain silloin, kun siihen on hyväksyttävä syy.»
    «Kulkuneuvossa ampuma-asetta saa säilyttää vain väliaikaisesti aseen käyttö- tai kuljetustapahtumaan liittyen. Ampuma-aseen tulee tällöin olla lukitussa paikassa tai muuten lukittuna ja säilytettynä siten, että ase ei ole havaittavissa kulkuneuvon ulkopuolelta.»

Jos siinä panssaroidun taisteluajoneuvon katolla on konekivääri tai tykkitorni, voidaan toki ajatella, että se on lain edellyttämällä tavalla "sijoitettuna suojattuun tilaan", mikäli ajoneuvon ovissa on lukot. Tavallisesti ainakin tykit kuitenkin on havaittavissa panssarivaunun ulkopuolelta. Hyväksyttävää syytä voidaan tässä tapauksessa käydä kyselemässä vaikkapa raottaen Leopardin miehistöluukkua varovasti.

Jos sitten taas puhutaan aseistamattomista vihreistä miehistä, ei taitaisi olla ulkovallan päättäjillä kaikki kotona, jos sellaisia lähettäisivät esiintymään uhkaavasti toreille.

Vai etsitäänkö tässä nyt lakia, jonka mukaan peruspetteri ei saa käydä ostamassa 'Lekasta maastopukua ja kävellä sen kanssa julkisesti?

Sellaiset erikoisuudet kyllä tulevat mieleen, että tällä hetkellä mikään lainsäädäntö ei myöskään taida estää ulkomaista 5 000 hengen urheilujoukkuetta käymästä ostamassa kirjavanvihreät ulkoiluvaatteet ja sen jälkeen vaikkapa tekemästä melontaretkeä täältä Turusta Ahvenanmaalle. Ihan vain sotaharjoitusta muistuttavassa virkistystarkoituksessa. Jos siis eivät kanna asetta.

En aivan tiedä, miten sellaisen estävä laki oikeastaan pitäisi muotoillakaan. Ehkä tämän vuoksi ahvenanmaalaiset ovat halunneet kieltää Suomen perustuslaissa määritettyihin jokamiehenoikeuksiin perustuvan leiriytymisen Ahvenanmaan alueella?

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Laki nykyään oikeasti estää puolustusvoimia toimimasta kyseisessä tilanteessa johtavana tahona, vaan se joutuu toimimaan poliisin alaisuudessa, vaikka torilla olisi kymmenentuhatta aseistettua vihreätä miestä. Suomessa ei ole edes sitä vertaa poliiseja ihan huomiona. Eli nykylailla ei ole minkäänlaista hammasta, vaan se on tehty ainoastaan tilanteisiin, joissa sota on julistettu vierasta valtaa vastaan. Eikä tuota sotaakaan varmaan kukaan halua julistaa ennen, kuin vastapuolen motiivit ovat täysin selvillä.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Jospa perustaisimme rajavartiolaitoksen.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Meillä on jo – mutta tarvitsemme sitä johtamaan täyspäisen sisäministerin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Onko tässä poiminnassa jotain muuta uutista kuin että Jaana Pelkonen kertoo?
Vastustaako jotkut tahot tätä oppositiossa voimakkaasti?
Vai onko tämä täysin "no brainer", siitä vaan läpi. Kerrankin lakiesitys, jossa ei tuntuisi olevan ketunhäntä kainalossa..

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Hallituksen sotilasasioihin liittyvissä uusissa ehdotuksissa on minun näkökulmastani se melkoinen riski, että uudistusten myötä Suomi voidaan viedä pian mukaan erilaisiin sotiin. Suomi on mielestäni kunniakkaasti keskittynyt tähän asti puhtaasti oman maan puolustamiseen ja rauhanturvaamiseen. Poliittiset sodat rauhan aikana olisivat melkoinen muutos siihen mielikuvaan, joka minulla Suomen puolustus(!)voimista on.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Lakiuudistuksissa käsittääkseni Suomen täysivaltaisuus säilyy edelleen ennallaan, eli jos otamme vastaan ulkomailta tai annamme sinne sotilasapua, siitä voi lainmuutostenkin jälkeen päättää yksinomaan Suomen laillinen hallitus ja eduskunta.

Huonontaako mielestäsi Suomen turvallisuutta se, että valtiovallalla on lakiin kirjattu oikeus tehdä niin?

Mitä ovat "Poliittiset sodat rauhan aikana"? Tarkoitatko kenties rauhanturvaoperaatioita?

Kuinka niihin "voidaan viedä"? Jokaiseen niistä eduskunta on tähänkin asti päättänyt osallistumisesta. Minunkin mielikuvissani esim. Afganistanin ISAF-operaatio tai meneillään oleva kurdijoukkojen tukeminen Syyriassa ovat muutos verrattuna aiempiin YK-rauhanturvaoperaatiohin Suezilla, Kyproksella tai Libanonissa. Toki niihin osallistuvat pelkästään vapaaehtoiset.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #40

> Huonontaako mielestäsi Suomen turvallisuutta se, että valtiovallalla on lakiin kirjattu oikeus tehdä niin?

Pelkkä oikeus ei vielä huononna, mutta jo oikeus sotiin nostaa konflikteihin osallistumisen todennäköisyyttä, ja tämä yhdistettynä Suomen poliitikkojen haluun tehdä muita maita miellyttäviä päätöksiä lisää riskiä jo paljon.

Yksi tapa johtaa Suomi sotiin voisi olla vaikka sellainen, jossa Yhdysvalloissa tapahtuu uusi terrori-isku, joka johtaa haluun tehdä vastaisku johonkin maahan, EU-maiden mukaantuloon koalition laajuuden takaamiseksi, ja Suomen mukaanmenoon siksi, että Suomi ei halua olla "vapaamatkustaja", ja koska tätä tilannetta varten on laitkin jo säädetty. Näin Suomi voi lähteä mukaan vaikkapa Irakin viimeisimmän sodan kaltaisiin konflikteihin, joiden oikeutusta pohditaan tarkemmin vasta jälkikäteen. TIlanteen ollessa päällä Suomen poliitikot eivät todennäköisesti kieltäytyisi, vaan lähtisivät mukaan kohtuulliseksi katsomallaan panoksella.

Sotiin osallistuminen huonontaa Suomen turvallisuutta myös niin, että vastapuolella on tietenkin oikeus iskeä myös Suomeen eri tavoin, ei vain Suomen ja kumppanien valitsemalla sotatantereella. Lisäksi Suomen kansalaisten turvallisuus heikkenisi heidän liikkuessaan maailmalla, jos Suomi miellettäisiin jonkin konfliktin aktiiviseksi osapuoleksi.

> Mitä ovat "Poliittiset sodat rauhan aikana"?

Tarkoitan sotia, joista päätetään normaalin poliittisen prosessin mukaan, yleensä enemmistöpäätöksin. En viitannut rauhanturvaoperaatioihin, vaan vain operaatioihin, joihin liittyy tarkoitus surmata vastustajia.

Perinteisesti Suomen puolustusvoimien on ajateltu ryhtyvän sotaan vain, jos joku hyökkää Suomeen, ja koko valtion turvallisuus tai olemassaolo on uhattuna. "Poliittisia sotia" voisi käydä milloin vain, missä vain, enemmistöpäätöksin, kulloisenkin hallituksen mieltymysten mukaan, ja usein siksi että Suomi ei halua jättäytyä joukosta pois.

Julkisuudessa sodan perustelut voisivat olla kauniita (hyvikset vastaan pahikset), mutta usein taustalla olisi myös muita vaikuttimia (kaupallisia, poliitikkojen kunnianhimoon liittyviä, huomion viemistä pois jostain muusta poliitikoille ikävästä asiasta, tarve osoittaa joku syntipukiksi, ehkä jopa tarve ylläpitää armeijan taitoja). Sota ei olisi enää äärimmäinen keino, jota ei toivottavasti tarvitse koskaan käyttää, vaan yksi milloin tahansa käytettävissä oleva työkalu poliitikkojen työkalupakissa.

> Kuinka niihin "voidaan viedä"?

En pelkää sitä, että muut veisivät Suomen poliitikot ja Suomen mukaan sotiin poliitikkojen vastustuksesta huolimatta, vaan sitä, että Suomen poliitikot olisivat valmiita kuin partiolaiset heti ensimmäisen tilaisuuden osuessa kohdalle. Vähän kuin teatterissa. Jos ase esitellään näytelmässä, sitä tullaan myös käyttämään näytelmän aikana.

> Afganistanin ISAF-operaatio tai meneillään oleva kurdijoukkojen tukeminen Syyriassa ovat muutos verrattuna aiempiin YK-rauhanturvaoperaatiohin

Olen Afganistaniin menon tarkoituksellisena liukumisena kohti aktiivisempaa sodankäyntiä. On haluttu eroon termistä rauhanturvaaminen, ja puhuttu esimerkiksi rauhaan pakottamisesta. En edes tiedä tarkkaan kuinka lähelle aktiivista sodankäyntiä suomalaisia joukkoja on jo ajettu. Toivottavasti keskittyvät yhä rauhan turvaamiseen ja käyttävät asetta tiukasti vain puolustautumiseen pakon edessä. Kurdien kohdalla kyse on kouluttamisesta. Aktiivisen sodan aikana tuo on tietenkin poikkeuksellista, ja mahdollistaa sen, että sodan muut osapuolet tulkitsevat Suomen vihollisekseen.

Yksi perushuoli minulla on se, että sodankäynnin kynnys on laskenut kaikenlaisten epäkonventionaalisten sotien ja sodankäyntitapojen myötä. Minusta oikea tyyli olisi yrittää palauttaa sodat harvinaisuuksiksi, korkeiden kynnysten taa, ei madaltaa sodankäynniin kynnystä menemällä itse ja kutsumalla näin kaikki muutkin valtiot peliin mukaan.

Joissain tapauksissa sotia tulee kuitenkin käydä. Mieluiten YK:n hyväksyminä väliintuloina julmuuksien lopettamiseksi, mutta joskus myös ilman YK:n hyväksyntää (esim. Kosovo). Suomen osallistumiselle ei mielestäni ole tarvetta, sillä vapaaehtoisia ja joka tapauksessa aktiivista sotakuntoa ylläpitäviäkin maita on riittävästi. Harvinaisissa välttämättömisssä sodissa noiden maiden panos on riittävä. Suomelle ja useimmille maailman maille riittää antaa operaatioille tukensa YK:ssa (tai joskus ymmärryksensä sen ulkopuolella).

Sotaan jatkuvasti valmiiden maiden lukumäärää ei ole hyvä lisätä. Siitä voi seurata lisää sotia, ja niiden kynnys voi madaltua. Kaikissa tuntemissani tapauksissa ilmaylivoiman käyttö olisi todennäköisesti riittänyt (ensimmäisestä Persianlahden sodasta en ole aivan varma).

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #45

"... jo oikeus sotiin nostaa konflikteihin osallistumisen todennäköisyyttä, ja tämä yhdistettynä Suomen poliitikkojen haluun tehdä muita maita miellyttäviä päätöksiä lisää riskiä jo paljon."

Tämähän vain lisää meidän äänestäjien vastuuta: demokratia on siitä julma yhteiskuntajärjestelmä, että kansa saa siinä aina sellaiset päättäjät, jotka se on ansainnut! Siis meidän on otettava ehdokkaat niin tarkkaan syyniin, että uskallamme luottaa heidän vastuullisuuteensa päätöksenteossa, mukaan lukien sodan ja rauhan kysymyksissä. Ketkä ovat valmiita mihin tahansa kuin partiolaiset, ketkä käyttävät kriittistä harkintaa ja tarkastelevat vaikuttimia perin pohjin... se meidän äänestäjien tulisi kyetä arvioimaan osuvasti ennen vaaliuurnille menoa.

En oikeasti usko, että nykyinen istuva eduskuntakaan tekisi kevytmielisesti päätöksiä, jotka voivat johtaa ihmishenkien menetyksiin. Kyllä lakimuutosten jälkeenkin Suomen puolustusvoimien ajatellaan ryhtyvän sotaan vain, jos joku hyökkää Suomeen ja koko valtion turvallisuus tai olemassaolo on uhattuna. Mutta vapaaehtoisten lähettäminen voi toki tulla kysymykseen muissakin tilanteissa, poliittisen harkinnan pohjalta.

Vastavuoroisuus pätee: jos autat muita, sinulla on oikeus odottaa muiden apua itsellesi. Inhorealistit tosin katsovat, että niin tapahtuu vain silloin, jos liittolaisilla on yhtenevät edut. Joka tapauksessa: Viro on ottanut hoitaakseen vaarallisia tehtäviä Afganistanin ISAF-operaatiossa, Ruotsi lähetti Gripeneitään tiedustelulennoille Libyan operaatioon – siksi, että ne odottavat pahoina päivinä saavansa itselleenkin tukea vastavuoroisesti.

Jos Suomi jättäytyy aina pois voimakeinojen käytöstä, kynnys voi olla korkeampi auttaa Suomeakaan lisävoimalla pahoina päivinä. Tästä tekee vielä vaikeamman kysymyksen se, että Suomi on valinnut politiikan pysytellä puolustusliiton ulkopuolella – voiko se jatkua, jos oikeasti joudumme hyökkäyksen kohteeksi?

Tuossa yllä esitit kyllä monta niin visaista näkökohtaa, että niiden pohtimisesta pitäisi meille alkaa maksaa kansanedustajan palkkaa... ; )

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #47

> En oikeasti usko, että nykyinen istuva eduskuntakaan tekisi kevytmielisesti päätöksiä, jotka voivat johtaa ihmishenkien menetyksiin.

Uskon siihen, että selvä enemmistö kansanedustajista yrittää tehdä vastuuntuntoisia päätöksiä. Valitettavasti tämä voi toimia myös niin, että mukaanmenopäätöksen tullessa eteen, poliitikot keksivät hankkeelle jonkin vastuuntuntoisen (tai ainakin siltä kuulostavan) selityksen. Yleensä konflikteihin liittyy joitain ikäviä asioita, joita on velvollisuus vastustaa, ja poliitikot voivat tulkita vastustamatta jättämisen vastuun pakoiluksi tai vapaamatkustajuudeksi. Itse asiassa minusta näyttää todennäköiseltä, että suomalaiset poliitikot ilmoittautuisivat vapaaehtoisiksi (eli ilmoittaisivat suomalaiset sotilaat vapaaehtoisiksi) heti ensimmäisessä kriisissä, johon muutama muu EU-maa aikoisi osallistua sotilaallisesti.

Uskon siis, että vastuuntuntoisinakin pidetyt ihmiset ovat taipuvaisia menemään ryhmän mukana ja ympäristön painostaessa aidan yli sen matalimmasta kohdasta. Taloudessa tämä voisi tarkoittaa vastuutonta velkaantumista ikävien kiristysten sijaan. Sotilasoperaatioissa tämä voisi tarkoittaa (normaalin EU-toiminnan tapaan) myöntyväisyyslinjaa suhteessa kaikkeen, mitä suuret EU-maat meille ehdottavat.

> Kyllä lakimuutosten jälkeenkin Suomen puolustusvoimien ajatellaan ryhtyvän sotaan vain, jos joku hyökkää Suomeen ja koko valtion turvallisuus tai olemassaolo on uhattuna.

Jaana Pelkonen käsittelemä vihreiden miesten skenaario tähtää tuohon, mutta hankkeeseen liittyy paljon muutakin. Käytetään paljon kiertoilmauksia, kuten avunanto, nopean toiminnan joukkojen aktiivisempi käyttö jne. ilman että toimintaa rajattaisiin mitenkään. Yksi riskiraja, poliittisten sotien ja sodankäynnin eskaloitumisen kynnys kulkee siinä, missä sotilaallista yhteistyötä harjoittavat valtiot siirtyvät taistelemaan kolmansien maiden alueella oman maaperän puolustamisen sijaan.

> Mutta vapaaehtoisten lähettäminen voi toki tulla kysymykseen muissakin tilanteissa, poliittisen harkinnan pohjalta.

Nythän puhutaan jo kantahenkilökunnan velvollisuudesta lähteä mukaan (ja suurista korvauksista heille, ilmeisesti tilanteiden ennakoidun vaarallisuuden ja suunniteltujen sinkkiarkkupaluiden vuoksi). Poliitikot voivat järjestellä mieleisiään poliittisia sotia vain, jos heillä on oikeus komentaa tietty joukko matkaan milloin vain, minne vain, mistä syystä vain. Myös ennakolta vapaaehtoisuutensa (mihin vain) ilmoittaneet joukot voivat riittää.

> Vastavuoroisuus pätee: jos autat muita, sinulla on oikeus odottaa muiden apua itsellesi.

Tuo viittaa sotilaalliseen liittoutumiseen tai vapaaehtoiseen avunantoon. Teen selvän eron puolustamisen ja hyökkäämisen välillä. Jos jokin maa hyökkäisi Ruotsin maaperälle, olisi ihan ok lähettää Suomestakin joukkoja Ruotsia puolustamaan. Jos taas Suomi päättäisi hyökätä Islantiin, Ruotsin kannattaisi miettiä kahdesti lähteekö mukaan. Tilanteet joissa kolmansiin maihin hyökkääminen on suositeltavaa ovat harvinaisia.

Kun viittasin poliittisiin sotiin, viittasin myös tilanteisiin, joissa poliitikkojen on helppo maalailla pahiksia jonnekin sopiviin valtioihin ja sitten kurittaa heitä. Vastavuoroinen puolustussota (vapaaehtoinen tai sopimuksiin perustuva) on siis vielä ok, mutta jos poliitikoille annetaan oikeus käydä sotia kolmansissa maissa, väärinkäytösten ja tilanteisiin ajautumisien riski kasvaa huikeasti. Siksi mielellään YK:n kautta, ja vain harvojen maiden toimesta, ei niin, että kaikkien maailman maiden poliitikot ryhtyisivät tuollaisia operaatioita (kukin vuorollaan) harrastamaan.

> Viro on ottanut hoitaakseen vaarallisia tehtäviä Afganistanin ISAF-operaatiossa

Viron toiminnan ymmärrän hyvin siksi, että heille vahvan (Natoon perustuvan) puolustuksen rakentamista on voinut pitää elintärkeänä hankkeena. Ruotsin kohdalla kyse on lähinnä samasta kuin Suomenkin, eli vähittäisestä hivuttautumisesta kohti sodankäyntiä, joka voi hyvin lisätä riskejä (kaikille osapuolille) niiden alentamisen sijaan.

> Jos Suomi jättäytyy aina pois voimakeinojen käytöstä, kynnys voi olla korkeampi auttaa Suomeakaan lisävoimalla pahoina päivinä. Tästä tekee vielä vaikeamman kysymyksen se, että Suomi on valinnut politiikan pysytellä puolustusliiton ulkopuolella – voiko se jatkua, jos oikeasti joudumme hyökkäyksen kohteeksi?

Jos olisin Suomen diktaattori, voisin tehdä sopimuksia siitä, että autamme ystävämaita niiden maaperälle hyökkääviä voimia vastaan. Hyökkäykset kolmansiin maihin rajaisin (sopimusten pykälissä konkreettisesti) sopimusten ulkopuolelle. Tällaiset sopimukset voisivat laskea sotien todennäköisyytä. Vapaat valtakirjat poliittisiin sotiin toimivat helposti päinvastoin. Mutta koska en ole diktaattori, ja kansanedustajien pidättyväisyyteen ei voi luottaa, en mielelläni anna heille hyökkäyssotien valtakirjaa. Kuten jo totesin, luotan enemmän siihen, että kansanedustajamme vievät meidät sotiin joihinkin kolmansiin maihin, jos heille siihen valtakirja annetaan.

Nykyisessä tilanteessa harjoittelu muiden maiden kanssa on ihan ok (paitsi poliittisena valmisteluna aktiivisiin sotatoimiin ryhtymiselle). Suomi voisi hyvin luvata jopa yksipuolisesti apua muille hätään joutuneille, niiden omalla maaperällä. Tämä riittäisi luomaan moraalisen vastavuoroisuuden velvoitteita muillekin. Takuita Suomen maaperän puolustamiseen tarjoaa tänään vain Nato (viides artikla). Muut kuviot, kuten EU, ovat vain kauniita aikeita. Natoonkin liityttäessä ongelmat Suomen poliitikkojen kanssa olisiva samat, eli se, että sopimuksen katsottaisiin käytännössä velvoittavan Suomea osallistumaan sotiin kolmansia maita vastaan (ainakin joka toiseen johon useampi Nato-maa osallistuu, jotta poliitikot säilyttäisivät kasvonsa).

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #48

Sen verran totean väärinkäsitysten välttämiseksi, että kommenttini no braineristä koski blogistin esittämää skenaariota ja siihen liittyvää osuutta koko laista. Lakikokonaisuus on sitten kinkkisempi juttu.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #48

Miten suhtaudut tilanteisiin kolmansissa maissa, joissa uhkaa kansanmurha ilman ulkomaailman sotilaallista interventiota?

Monet syyttävät länsimaita siitä, että ne aikoinaan antoivat Ugandassa hutujen ja tutsien teurastaa toisiaan esteettä panematta tikkua ristiin.

Jugoslavian hajoamissodissa länsimaat estivät joukkotuhonnan aseellisella väliintulollaan, mutta ovat saaneet siitä kovaa kritiikkiä.

Libyan Gaddafin kukistuttua hänelle uskolliset joukot olivat piirittäneet kapinallisten hallussa olleita kaupunkeja, jotka asukkaineen olisivar olleet puolustuskyvyttömiä hyökkäykseen ryhmitettyjen raskaiden aseiden ja ammattisotilaiden joukkojen edessä. Siihen tilanteeseen länsimaat puuttuivat asevoimin, ja mm. Ruotsi lähetti Gripeneitään mutta vain lentotiedustelua tekemään. Tanska muistaakseni teki F-16:lla joitakin ilmaiskuja. Suomi pidättyi osallistumasta mihinkään.

Afganistaniin länsimaat menivät YK:n mandaatilla Taleban-järjestön terrorisoidessa maan omia kansalaisia sekä kouluttaessa terroristeja länsimaissa toimintaa varten.

Hyväksytkö terrorismin aseellisen ennaltaehkäisyn sen syntysijoilla?

Ovatko kaikki YK:n ulkopuoliset "maailmanpoliisi"-operaatiot mielestäsi Suomelle osallistumisesta pidättymisen paikka?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #50

> Miten suhtaudut tilanteisiin kolmansissa maissa, joissa uhkaa kansanmurha ilman ulkomaailman sotilaallista interventiota?

Silloin ollaan tuolla YK-polulla, tai vaihtoehtoisesti YK:n läheltä ohittavalla polulla. Kaikkien havaitsema kansanmurha on mielestäni riittävä syy interventioon. Mutta tällöinkin siis mielellään lyhytaikaisena ilmaylivoimana, ja vain muutamien maiden toimesta.

Ruandan joukkoteurastukset olivat varsin vaikea tapaus, sillä toiminta tapahtui hyvin perustasolla tavallisten ihmisten toimesta. Maajoukkojen tehokas käyttö olisi siksi saattanut olla mahdotonta. Toisaalta aseina olivat paljolti viidakkoveitset, joten tehokkaasti aseistautuneilla joukoilla olisi voinut vaikutta ainakin pistemäisesti jossain. Ilmaylivoimaa olisi voinut tässäkin käyttää. Tilanteen vakavuuden käytyä ilmeiseksi, muutamat pommi päämajaan olisi voinut havahduttaa myös syrjäseutujen toimijoita. Muistelen että kansaa kiihotettiin radiolla, joten joukkotiedotusvälineiden haltuunotto ja vastapropaganda olisi voinut myös auttaa.

Ruandassa olisi siis pitänyt toimia aktiivisemmin, mutta on vaikea sanoa jälkikäteen, mikä olisi ollut toimivin tapa. Suomen joukkoja paikalla ei olisi tarvittu, mutta Suomen aktiivisempi panos YK:n mandaatin saamiseksi olisi voinut olla paikallaan.

Kosovossa estettiin ansiokkaasti ainakin etninen puhdistus. Srebrenicassa epäonnistuttiin surkesti. Tarjottiin muka turvapaikka ja riisuttiin aseista, mutta lopputulos oli vain osoitus siitä, että poliitikot pelaavat omaa peliään liian kaukana ihmisistä, jotka ovat todellisessa vaarassa. (Monissa konflikteissa, kuten entisessä Jugoslaviassakin, taloudellinen painostus olisi keino, jota tulisi käyttää enemmän, mutta länsimaat eivät ole yleensä innostuneita sitä käyttämään omien taloudellisten inressiensä vuoksi.)

Ainakin Libyassa, Afganistanissa, Irakissa ja Somaliassa länsimaat ovat osoittaneet hölmöytensä moneen kertaan siinä mielessä, että kuvittelevat, että maat ottaisivat automaattisesti vastaan läntisen demokratian heti sinä päivänä, kun pahiksiksi julistetut johtajat on pommiettu pois päiviltä. Esimerkiksi Libyassa länsimailla ei tuntunut olevan hajuakaan Libyan perinteisestä heimovaltaisesta ajattelusta ja muista yhtyeiskunnan paineista. Näissä tilanteissa pitäisi nojata paljon enemmän paikalliseen tapaan parannella asioita kuin aseisiin (ja luottamukseen siihen, että tuhkasta nousee kauniita kukkasia).

Afganistanin saattoi katsoa olevan sietämättömässä tilassa. Mutta sielläkin länsimaat kai olettivat rauhan laskeutuvan heti savun hälvettyä. Ehkä jotain olisi ollut tehtävissä, jos kasarmeista sotimisen sijaan olisi laitettu enemmän panoksia paikallisten ratkaisujen löytämiseen.

"Terrorosmin aseellinen ehkäisy sen syntysijoilla" on mielestäni vaarallinen ajatus, sillä ongelman juuret ovat jossain aivan muualla kuin muutaman johtomiehen päiviltä pois saattamisessa. Esimerkiksi nykyisten islamististen radikaalien liikkeiden torjunta tuota kautta voi olla hyvinkin tehotonta, mm. siksi, että liike itse pyrkii nimenomaan lietsomaan vastakkainasettelua ja pyhää sotaa itsenä ja länsimaiden välille. En kommentoi tässä enempää, koska aihe on niin laaja.

Terrorismia vastaan tulee taistella, mutta sotilaalliset operaatiot joissain kolmansissa maissa ovat usein aika turhia, ja liian usein vain kotimaata palvelevia ongelmien ja ratkaisujen helppoa (mutta toimimatonta) kanavointia kostoiskuihin. En keksi ainakaan heti yhtään tapausta, jossa tuollainen toiminta olisi selvästi auttanut ongelman ratkaisussa.

> Ovatko kaikki YK:n ulkopuoliset "maailmanpoliisi"-operaatiot mielestäsi Suomelle osallistumisesta pidättymisen paikka?

Pääsääntöisesti Suomen kannattaisi pidättyä sekä YK:n hyväksymistä että sen ohi tapahtuvista kurinpalautusoperaatioista. Näin siksi, että se tilanne, jossa kaikki maailman maat ylläpitävät jatkuvassa iskuvalmiudessa olevia joukkoja ei ole hyvä tilanne. Parempi että vain poliisit käyttävät aseita, ja tässä tilanteessa siis muutama maailmanpoliisiksi jo asettautunut ja aseistautunut valtio.

Suomi voisi osallistua sotaan, jos se olisi selvästi hätäapua jonkin ystävällismielisen syyttömän maan omalle maaperälle tehtyyn hyökkäykseen.

P.S. Ilmaiskujen lisäksi voisin suhtautua monissa tapauksissa ymmärtäväisesti puolustuksellisten aseiden toimittamiseen alakynnessä oleville. Tällaisia olisivat esimerkiksi olalta ammuttavat ohjukset (lentolaitteita ja panssareita vastaan).

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #54

"Kaikkien havaitsema kansanmurha on mielestäni riittävä syy interventioon. Mutta tällöinkin siis mielellään lyhytaikaisena ilmaylivoimana, ja vain muutamien maiden toimesta."

Ilmaherruudella yksinään ei ole koskaan otettu mitään aluetta hallintaan – siihen tarvitaan aina sotilassaappaita maan pinnalla, eli maavoimien joukkojen läsnäoloa tarpeelliseksi ajaksi.

Ilmaiskujen yhteydessä tuttu ja paheksuttu ilmiö on collateral damage, erehdyksessä tapahtuva tappioiden tuottaminen sivullisille – sitä ei voida välttää esim. Ruandan tyyppisissä machetea heiluttavien verisissä kahakoissa.

Jalkaväkisotilas ja kiikarikivääri pystyvät tarkempaan toivottuun lopputulokseen kuin viidakossa jysäytetty lentopommi. Ilmaiskut ovat kaikkea muuta kuin patenttiratkaisu, jopa hitaasti ja matalalla lentävästä helikopterista näköetäisyydeltä tulittaen, kuten monista julkisuuteen vuodetuista Lähi-Idän videoista on nähty, puhumattakaan UAV:lla tehdyistä iskuista.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #55

> Ilmaherruudella yksinään ei ole koskaan otettu mitään aluetta hallintaan

Useimmiten kurinpalautuksissa alueen haltuunottoa ei onneksi tarvita. Siisti esimerkki on Kosovo. Siellä pommit Belgradiin riittävät pakottamaan Sebian hankkeen peruuttamiseen. Persianlahden sodassa Irak taisi lähteä vetäytymään Kuwaitista heti pommitusten alettua. Silloin kun länsimaat ovat valloittaneet alueita, siitä on usein seurannut ongelmia myöhemmin, joten olisi niidenkin kannalta hyvä, jos operaatiot hoituisivat "etätyönä", ja tilanteen stabilointi jäisi paremmin paikallisia oloja ymmärtäville paikallisille.

> Ilmaiskujen yhteydessä tuttu ja paheksuttu ilmiö on collateral damage

Näin on, mutta panen toivoni siihen, että ilmaiskuilla kyetään kohdistamaan voimankäyttö pistemäisesti erityisesti päättäjiin ja sotilaallisiin ydinkohteisiin (ilmatorjunta, viestintä, lentokoneet, panssarit), ja mahdollisimman vähän kansaan. Vaikka noissa iskuissa tulisi joitain siviiliuhreja, ne olisivat kuitenkin paikallisia pistemäisiä iskuja, ja siksi vahingot suhteellisen vähäisiä lajempiin operaatioihin verrattuna. Rivisotilaiden ja kaupunkien tuhoaminen ja valloittaminen ei ole välttämättä nopein tapa lopettaa kriisi. Uhka johtajia ja heille tärkeitä kohteita kohtaan on tehokas painostuskeino.

> Jalkaväkisotilas ja kiikarikivääri pystyvät tarkempaan toivottuun lopputulokseen kuin viidakossa jysäytetty lentopommi.

Toivon että tuo työ jäisi useimmissa kriiseissä paikallisille. He hallitsevat viidakot ja aavikot paremmin kuin länsimaiset hotellisotilaat. On tyypillistä, että kansainvälisissä kurinpalautusoperaatioissa alueen hallinta pyritään joka tapauksessa palauttamaan paikallisille ihmisille ja paikallisille joukoille.

Markku Tikkanen

Jos yksittäinen sotilasaseistuksella varustettu henkilö hiippailee väärässä paikassa ja käyttäytyy uhkaavasti, tulkinta henkilöstä on ainakin isossa maailmassa terroristi. Sellaisen joko sininen tai jossain mahdollisesti jopa vihreä virkavalta rauhoittaa nopeasti, mahdollisesti lisätyllä kehon tuuletuksella jos ei muu auta.

Ihan yksinkertainen kysymys - miksi tilanteen tulkinnan (ja siitä seuraavan toiminnan) pitäisi olla yhtään erilaista, jos tällaisia hiippareita on enemmän ja heillä sattuisi olemaan yhdenmukainen vaikka sitten vihreä vaatetus?

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Sinänsä yllättävää jos nykylainsäädäntö ei salli jo sinällään sitä, että jos paikalle ilmestyy häiriköimään raskaasti aseistettua porukkaa. Ensin poliisi nätisti pyytää että menkääs pois, ja jos ei onnistu, haetaan puolustusvoimilta virka-apua?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Jos kovin byrokraattisesti sählätään lakipykälien parissa siitä, onko varmasti kaikki muodollisuudet huolehdittu nätisti pyytelemisessä ja lainmukaisen virka-apupyynnön jättämisessä, häiriköt ovat jo siinä voittaneet aikaa, joka saattaa olla kriittistä heidän häätämiselleen. Virtaviivaisempi käytäntö on sotilaallisesti tehokkaampi, eikä toisaalta Puolustusvoimien "väärä hälytys" aikaansaa kenellekään vahinkoa.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Vihreät miehet ottavat aamuyön tunteina Suomen strategiset kohteet haltuunsa, esim. ostokeskukset.
Olen ehdottanut että eläkeläisille jaettaisiin aseita, koska monet heistä liikkuvat aamulla aikaisin. He voisivat uimahalliin mennessään ampua huseeraavat vihreät miehet. Näin jäisi varuskunnille aikaa lähteä liikkeelle.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Tuo lakimuutos on ehdottoman tärkeä, koska nykyinen laki estää puolustusvoimia toimimasta kyseisessä tilanteessa. Poliisien resurssit ovat hyvinkin rajallisia, eikä heitä ole koulutettu taistelemaan vieraan vallan erikoisjoukkoja vastaan, joten ainoat riittävän kapasiteetin omaavat voimat löytyvät juuri puolustusvoimien taholta. Tuota asiaa on turha kenenkään kyseenalaistaa ja tuo muutos tulee saattaa voimaan nopealla aikataululla.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Jossakin on menty pahasti pieleen jos Suomeen ilmaantuu 10000 parhaimmassa sotilasiässä olevaa miestä ja niille saadaan vielä järjestettyä military grade tason aseet ja vielä ne pystyvät toimimaan organisoituna sotilasjoukkona. Väitän että Krimin tilanne oli sikäli erilainen että Ukraina sekä sen myötä Krimi oli muutenkin sekasorron vallassa kun Putin ja Venäjä huomasi tilaisuuden tulleen ja päätti ottaa valloittaa Krimin.

Jos valtionjohto ei ole hereillä tuolloin ja julista maahan poikkeustilaa joka mahdollista myös puolustusvoimien käyttöä kriisin syttyessä niin voidaan kysyä miksi me ollaan veroja maksettu.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Demokratia on kriisissä länsimaissa lähinnä siksi, että valtapuolueilla ei ole mitään hyviä "lupauksia" jäljellä. Siksi täällä Suomessa kannattaisi pitää järki kädessä ja jonkin tason puolueettomuus ja itsenäisyys. Myös medialukutaitokursseja suosittelisin ainakin äänestäjille. Ei ole mitään järkeä alistua kritiikittömästi erilaisiin pelkostiloihin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset