*

JAANA PELKONEN Tolkun ihminen

Perhevapaajärjestelmä päivitettävä 2000-luvulle

Tasa-arvo on Suomessa yksi perusarvoista, johon yhteiskuntamme rakentuu ja pidämme Suomea tasa-arvon edelläkävijämaana. Kuitenkin työelämässämme naisten ja äitien työmarkkina-asema on heikompi kuin miesten. Suomessa naiset ovat keskimäärin miehiä koulutetuimpia, mutta silti naisten työllisyys on muita Pohjoismaita heikompi. Tämä johtuu osittain siitä, että Suomessa kotihoidontuella lasta hoitavista 94 % on naisia. Myös kulttuurimme ja aiemmilta sukupolvilta opittu asennoituminen vaikuttavat. Iloisen perhetapahtuman jälkeen naisten päävastuualueeksi tulee usein koti ja miehillä työ.

Myös ajattelutapamme työelämään on vanhentunut. ”Joko olet töissä tai sitten et”-ajattelumalli ei vastaa nykypäivää. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa pienten lasten vanhemmat ovat huomattavasti vähemmän töissä osa-aikaisesti. Pitkään työelämän ulkopuolella olevat äidit ovat vaarassa pudota kokonaan vaativilta työmarkkinoilta. Tämä ei ole vanhempien syytä, vaan järjestelmämme. Työelämään on saatava lisää joustoja sekä osa-aikaisen työn mahdollisuuksia. Eriarvoistava perhevapaajärjestelmä seuraa äitejä heidän uransa lopulle saakka.  Miesten korkeampi palkkataso ja keskiarvoisesti 2 vuotta pidempi työura aiheuttavat myös naisten pienemmän eläkkeen. Kokonaiseläkkeiden ero sukupuolen välillä on noin 384 euroa/kk. Useiden tutkimusten mukaan naisten osuuden kasvattaminen työelämässä lisäisi talouskasvua parhaimmissa tapauksissa jopa useilla prosenteilla. 

Perhevapaajärjestelmämme on siis aikansa elänyt ja jäykkä järjestelmä, joka syrjii erityisesti naisia, mutta myös miehiä. Tiedämme ongelman, mutta mitään konkreettista sen korjaamiseksi ei ole tapahtunut, vaikka aiheesta on puhuttu vuosia. Ideoiden puutteesta uudistus ei ole kiinni, sillä erilaisia perhevapaamalleja on ollut esillä jo vuosikausia. Olen itse kannattanut muun muassa  6+6+6 mallia, joka kannustaisi ja mahdollistaisi isien jäämisen kotiin vanhempainvapaalle. Pohjoismaiset kokemukset osoittavat, että isät käyttävät nimenomaan heille nimettyjä vapaita.

Kokoomus julkaisi hiljattain oman perhevapaamallinsa. Siinä perhevapaat koostuvat äidille maksettavasta odotusrahasta (5 viikkoa), vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainvapaasta, jossa molemmille vanhemmille on kiintiöity kolme kuukautta sekä kuuden kuukauden mittaisesta perhevapaasta, jonka vanhemmat voivat jakaa haluamallaan tavalla. Mallissa vapaasti jaettava 6 kuukauden perhevapaa voidaan siirtää myös muulle lasta hoitavalla aikuiselle. Tämä helpottaisi sateenkaariperheiden, eroperheiden ja uusperheiden vapaajärjestelyjä sekä mahdollistaisi yksinhuoltajaperheissä isovanhempien ottamisen mukaan lapsenhoitoon. 

Kokoomuksen mallissa vanhempainrahan (3kk + 3kk + 6kk) lisäksi maksettava kuuden kuukauden hoitoraha voidaan jakaa vanhempien kesken perheen parhaaksi katsomalla tavalla. Etuuksien käyttämisen järjestystä ei esityksessä ole säännelty. Isä voisi käyttää ansiosidonnaisen vanhempainvapaansa myös vasta sen jälkeen, kun äiti on käyttänyt hoitorahaakin. Edun suuruus on 800 euroa kuukaudessa ja puolitettuna sen kesto riittää vuodeksi. Puolitettuna hoitoraha on 400 euroa kuukaudessa mikä on hieman enemmän kuin perustasoinen kotihoidontuki. 

Tulevaisuudessa yritysten yksi kilpailuvaltti työvoiman houkuttelemisessa on tarjota joustavat työajat, osa-aikaisen työskentelyn-, sekä etätyömahdollisuudet vanhemmille. Erityisen tärkeää on luoda perheystävällisiä työpaikkoja, missä työnantaja mahdollistaa työn ja perheen yhdistämisen. Näillä keinoin järjestelmä tulee mukautumaan ihmisten muuttuviin tarpeisiin. Tällä hetkellä ihmiset joutuvat mukautumaan järjestelmään. On korkea päivittää perhevapaajärjestelmä 2000-luvulle. Vanhempainvapaiden tasaisempi jakaminen edistää sukupuolten tasa-arvoa niin työ- kuin perhe-elämässäkin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Myös KELA voisi päivittää järjestelmänsä 2000-luvulle.

Työnantaja pidättää isyysvapaan palkattoman poissaolon palkasta jouheasti jo ennen kuin vapaata on edes pidetty. KELA taas maksaa kompensaation sitten kun jaksaa. Käsittelyaika on käsittämättömät kolme viikkoa ja KELA:n ruuhkien johdosta ei rahoja taida näkyä vielä silloinkaan.

Tämän kaltainen systeemi ei kannusta miehiä minkäänlaisen palkattoman vapaan pitämiseen, jos seurauksena on taloudellinen ahdinko, olkoonkin vaikka tilapäinen. Joka tapauksessa isän kannattaa laskea tarkkaan kannattaako palkattomia vapaita edes pitää. KELA ei korvaa kuin osan ansionmenetyksistä.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Meidän ei myöskään tule unohtaa sitä lisäarvoa, mitä kossuvissyt tuovat suoraan R-kioskista ostettuina perheeseen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset