*

JAANA PELKONEN Tolkun ihminen

Varusmiespalveluksen saapumiserien lisääminen

Me suomalaiset olemme pitkäjänteisesti kehittäneet yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa maanpuolustustamme. Kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa tämä on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. Maanpuolustuksen suunnittelukunnan viime vuonna teettämän tutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista tukee yleisen asevelvollisuusjärjestelmän säilyttämistä. Jotta kansallinen yksimielisyys säilyisi, on asevelvollisuuden kehityttävä ajassa.  

Nykyisellään palveluksen päättymisajat eivät palvele parhaiten varusmiesten ja -naisten tai yhteiskunnan etuja. Kotiutuminen tapahtuu usein hankalaan aikaan opiskelu- tai kesätyöpaikkaan hakemisen kannalta. Tästä seuraa automaattisesti välivuosi opintojen aloittamisessa.

Jätin viime lokakuussa puolustusministerille kirjallisen kysymyksen koskien asevelvollisten palvelukseen astumisajan siirtoa. Kysyin miten hallitus aikoo kehittää asevelvollisuusjärjestelmää, jotta turhilta välivuosilta opiskelussa vältytään. Ehdotin ministerille, että saapumiseriä voitaisiin siirtää kahdella kuukaudella eteenpäin, jolloin kotiutuminen tapahtuisi helmi- tai elokuun lopussa. Tällöin opinnot olisi mahdollista aloittaa jo syksyllä, ja keväällä jäisi riittävästi aikaa pääsykokeisiin valmistautumiseen.

Ministeri Jussi Niinistö vastasi, että puolustusvoimat pyrkii joustamaan omien velvoitteidensa puitteissa mahdollisimman paljon, jotta nuoret pääsevät jatkamaan opintojaan ja töitään. Kutsunnoissa asevelvollinen voi toivoa palveluksensa alkamisajankohdan- ja paikan. Palveluksen alkamisajankohtaan voi hakea muutosta pyytämällä lykkäystä, tai vastaavasti tuleva varusmies voi hakeutua palveluksen pikaiseen aloittamiseen. Palveluksen aikana varuskunnissa tarjotaan neuvontaa, tietoa työelämästä, sekä rauhallista työskentelytilaa pääsykokeisiin valmistautumiseen. Yksi suurimmista esteistä siirtää palvelukseen astumisaikaa olisi se, että vaativimmat harjoitukset sijoittuisivat joko yleiselle kesä- tai talvilomakaudelle. Tällöin henkilöstön palkkakulut nousisivat juhlapyhien lisien takia.

Tammikuun lopulla puolustusministeri Niinistö kertoi julkisuudessa, että varusmiespalveluksen muuttamista kolmen tai neljän saapumiserän malliin on syytä ryhtyä selvittämään. Saapumiserien lisäyksellä kehitettäisiin ensisijaisesti puolustusvoimien valmiutta vastata yllättäviin tilanteisiin. Samalla uudistus kuitenkin edesauttaisi myös varusmiesten mahdollisuuksia vaikuttaa omien opintojensa etenemiseen. Ministerin avaus useammasta saapumiserästä saattaisi olla toimiva ratkaisu turhien välivuosien estämiseksi.

Puolustusvoimien valmiuden kehittäminen on ensisijaisen tärkeää. Puolustushallinnossa on tehty monia uudistuksia, joilla puolustuskykymme turvataan muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Suomen sisäisen ja  ulkoisen turvallisuuden takaaminen nykypäivänä edellyttää uusia välineitä työkalupakkiin. Esimerkiksi uusi asevelvollisuuslaki, joka astui voimaan viime vuonna, mahdollistaa reserviläisten kutsumisen palvelukseen nopeasti. Tämä on yksi osa pakettia, jota kootaan puolustusvoimien valmiuden parantamiseksi. Lisäksi valmisteilla on uusi sotilastiedustelulaki sekä lakiesitys sotilaallisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta. 

Saapumiserien lisääminen kuuluu tähän valmiuden kehittämisen pakettiin, mutta se vaatii perusteellisen selvityksen ja arvion kouluttajaresurssien riittävyydestä.
Tälläkään hetkellä puolustusvoimien palkatun henkilökunnan henkilömitoitus ei kaikin osin vastaa sitä tehtävämäärää, josta henkilöstön tulisi selvitä. Emme voi olettaa, että samat henkilöt vastaavat useamman saapumiserän ja reserviläisten kouluttamisesta.

Puolustusministerin keskustelunavaus varusmiespalveluksen saapumiserien lisäämisestä on tervetullut. Keskustelua ei kuitenkaan käydä vain puolustushallinnossa, vaan myös oppilaitosten tulee pohtia, miten ne voivat edistää varusmiesten opiskelu- ja työelämään siirtymistä. Meidän poliitikkojen on puolestamme pidettävä huoli siitä, että puolustusvoimilla on sellaiset resurssit, että ne voivat suoriutua niille asetetuista tehtävistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Juuso Hämäläinen

Asia on tärkeä. Varusmiespalvelun voi jakaa 2-3 osaan. Niin vältytään liian pitkiltä poissaoloilta siviiliasioiden kohdalla.

Reserviläiset voivat hyvin kouluttaa toisia reserviläisiä. Koulutukseen ei tarvita yhtään lisää palkollisia kantahenkilöitä. Varusmieskouluttaja tekee homman lähes ilmaiseksi, tulee kerranneeksi itsekin ja oppii uutta.

Ei tämä niin vaikeaa ole loppujen lopuksi.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Ehdotuksesi kuulostaa sveitsiläistyyliseltä miliisijärjestelmältä.

Juuso Hämäläinen

Kannatan Israelin systeemiä. Sveitsin systeemi liian keppoinen tietämättä onko Sveitsillä ydinaseita kuten on pitkään uumoiltu. Puolustus on mustavalkoinen asia ilman harmaasävyjä. Joko se on uskottava tai sitten ei. Välimuodot ovat täydellistä ajanhaaskausta ja partiopoikien puuhastelua.

Kaikkien oltava asevelvollisia, myös naisten. Jokaiselle useampi erikoiskoulutus. Pakolliset palkalliset kertausharjoitukset kerran vuodessa sekä kuntotestit aina 60 vuoden ikään. Aseistus myös kotona. Ydinaseet puolustuskäyttöön.

Tiedän, että perus reservin vänrikki naureskelee. Mutta kuvaamani on uskottava puolustus. Se on testattu Israelissa ja havaittu toimivaksi. Kannatan sitä tai sitten kaikesta nykyisestä puolustuksesta luopumista, koska sillä ei tee mitään tosi paikan tullen, ei yhtään mitään.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Intistä sen verran aikaa, että kenties olis parempi olla kommentoimatta, kun moni asia lienee muuttunut. Tuo jaksotus voi jollekin toimia ja kenties voisi olla mahdollisuus jollekin. Itse en olisi moiseen halunnut, Kerralla lusimalla huumori riitti nipin napin, tauon jälkeen olisi motivaatio voinut olla hukassa.

Tärkeitä kustannusten kannalta sekä myös motivaation osalta on synkronoida varusmieskouluttajien tulo suhteessa uuteen saapumiserään hyvin. Itse aikanaan osuin saapumiserien muutokseen vuonna 1990. Tullessani RUK:sta kouluttamaan pääsinkin lähes kahdeksi kuukaudeksi odottamaan alokkaiden tuloa. Voitte kuvitella sitä ketutuksen määrää, kun 2 kk yhden kouluttajista aina kouluttaessa muut harjoittelivat syöksymisiä ja muita vielä useaan kertaan, jotta ei tulisi luppoaikaa. Lonkan kolahtessa syöksyessä vesakontynkään tuli aika monta kertaa mieleen kannattiko hakeutua upseerikoulutukseen.. ;-)

Sinälläänhän nuo ongelmat liittyen juhlapyhiin yms liittyen saapumiserien siirtämiseen voidaan pohtia laskemalla hyötyjä ja haittoja. Jos oikein ruvetaan laskemaan ottaen huomioon varusmiesten määrä ja koituva haitta, niin kustannusten nousu kantahenkilökunnan osalta saattaa silti olla perusteltua.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Tuliko Kepu,kok,Rkp virhearvio kun varukuntia päätettiin lakkauttaa ja asevelvollisuusaikaa lyhentää -07-11? Kovat oli "säästötalkoot"!

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Jos saapumiseriä olisi useampia kuin kaksi, se johtaisi siihen että olisi useampia ja pienempiä ryhmiä joiden koulutus olisi eri vaiheessa. Eli kyky yllätyshyökkäyksen torjuntaan heikentyisi.

Hyvä ratkaisu voisi olla palveussajan pidentäminen niin että suurimmalla osalla se olisi vähintään 12 kk. Täten olisi enemmän taistelutaitoisia joukkoja kerralla käytettävästi.

Jos Venäjä hyökkää sotilaallisesti, se aloittaisi sen jo maassa olevilla sotilailla aamuyön tunteina, pienet vihreät miehet. Se voitaisiin torjua aseistamalla aamulla aikaisin liikkuvia ihmisiä. He ampuisivat kaikki yksittäiset aseistautuneet miehet tai naiset. Varuskunnissa ehdittäisiin mukaan vielä samana päivänä:)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Mielenkiintoista, että valtiovallalla on valta laittaa nuoret miehet koheltamaan pyssy kädessä pöpelikössä, mutta ei valtaa työllistää heitä mielekkääseen tuottavaan työhön.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Ei valtiolla ole valtaa työllistämiseen. Finanssisektori ja pankit määräävät isoista asioista. Lue Ville Iivarisen kirja: RAHA.

Juuso Hämäläinen

Tätä olen minäkin ihmetellyt. Suuresti. En ymmärrä miksi työkykyisen saamien tukien on oltava ilmaisia. Niiden tulee olla vastikkeellisia tietenkin. Kyllä yhteiskunnalla töitä riittää ihan kaikille.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset