*

JAANA PELKONEN Tolkun ihminen

Mielenterveys on yhteinen asia

Joka viides suomalainen sairastuu elämänsä aikana masennukseen. Erilaiset mielenterveysongelmat aiheuttavat yhteiskunnallemme vuosittain jopa noin viiden miljardin euron laskun, ovat joka neljännen sairauslomapäivän ja joka kolmannen eläkepäätöksen syynä inhimillisistä menetyksistä puhumattakaan.

Erityisesti työkyvyttöminä eläkkeelle siirtyneiden nuorten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Vuonna 2015 työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi jäi 2 256 alle 30-vuotiasta nuorta. Tämä tarkoittaa keskimäärin kuutta nuorta joka päivä.  

Eläketurvakeskuksen vuonna 2013 teettämä tutkimus kertoo, etteivät nuoret jää työkyvyttömyyseläkkeelle kevyin perustein. Ongelmien taustalla on usein pitkä sairaushistoria ja vaikeat lapsuuden elinolosuhteet, kuten vakava kaltoin kohtelu, seksuaalinen hyväksikäyttö, koulukiusaaminen ja vanhempien avioero.

Yksi syy kasvavaan nuorten eläkeläisten määrään on myös puutteellisissa mielenterveyspalveluissa. Mielenterveyshoidot eivät ole riittäviä, niiden saatavuus on heikko ja palvelut ovat yksipuolisia. Lisäksi hoitomuodot ovat usein kovin lääkepainotteisia. 

Nuorilla on oltava mahdollisuus monipuoliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkkeelle passittamisen sijaan. Liian usein kuntoutus alkaa vasta kun nuori on jo siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkyvyn ylläpidosta on huolehdittava jo opiskeluvaiheessa ja työuran alusta loppuun. Kun mielenterveysongelmat tunnistetaan varhaisessa vaiheessa, niihin on helpompi puuttua ja siten ehkäistä mahdollinen kokonainen työkyvyttömyys esimerkiksi osa-aikaisella kuntouttamisella.

Mielenterveysongelmista kärsivien pitää myös saada palata mahdollisimman nopeasti oman jaksamisensa mukaan opiskeluun tai työhön. Ne pitävät toimintakykyä parhaiten yllä. Osalla mielenterveysongelmia kärsivistä tilanne tosin on niin vakava, ettei työllistyminen edes osa-aikaiseen työhön avoimilla markkinoilla onnistu. Heille on tarjottava tukea esimerkiksi sosiaalisen kuntoutuksen muodossa. 
 
Oman haasteensa nuorten työmarkkinoille pääsyyn tuo jo vuosia jatkunut heikko taloustilanne. Nuorisotyöttömyys kääntyi voimakkaaseen kasvuun finanssikriisin jälkeen. Erityisen huolestuttava trendi on nuorten pitkäaikaistyöttömien määrän jatkuva kasvu. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon on löydettävä nopeasti uusia vaikuttavia keinoja. Päämäärätön joutilaisuus kriittisessä vaiheessa elämää lisää syrjäytymisriskiä.

Mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen ehkäiseminen on pitkäjänteistä toimintaa. Se alkaa lapsiperheiden tukemisesta ja jatkuu nuorten tarpeiden ja ongelmien tunnistamisena. Tuen piiriin on päästävä helposti ja eri tahojen palvelut on saatava keskitetysti yhdeltä luukulta. Tätä edistää omalta osaltaan yksi hallituksen kärkihankkeista Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE). Ohjelman tarkoituksena on vahvistaa peruspalveluja, siirtää painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen. Kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut pyritään sovitettamaan yhteen integroiduksi lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelukokonaisuudeksi. Näin voidaan myös vähentää lasten huostaanottoja ja laitoshoitoa sekä hillitä kustannusten nousua.

Mielenterveysongelmista kärsivien laittaminen kuukausiksi ja jopa vuosiksi sairauslomalle, saati työkyvyttömyyseläkkeelle, ilman asianmukaista hoitoa ei paranna ketään. Yhdenkään toimintakykyisen nuoren paikka ei ole työkyvyttömyyseläkkeellä, vaan aktiivisena yhteiskuntamme jäsenenä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Yksi vaihtoehto olisi siirtää rahaa sairausperusteisista tulonsiirroista sairaiden tarvitsemiin palveluihin. Näin resurssit kohdistuisivat niitä oikeasti tarvitseville ja toisaalta sairaiden määrä vähenisi.

Esim Henrikson ja Persson (2004), osoittivat että sairausperusteisten etuuksien muutoksilla on hyvin vahva vaikutus sairauslomien määrään kumpaankin suuntaan mentäessä.

DOI: 10.1086/380404

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/26/mielenterv...

Vaihtoehto on pitää sosiaaliturva riittävällä tasolla ,joka poistaa suuren osan masennuksesta,huolen toimeentulosta.

" Sosiaaliturvan välistäputoavat"!
Kela-tutkimus/köyhyys-10
Eläkeläiset,työttömät,lapsiperheet -92-10

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Rahahuolet eivät ole sairaus eikä lääkäri saa niitä sellaisena pitääkään. Yleisesti henkilön työllisyystilanne selittää terveyttä paljon enemmän kuin tulotaso.

On parempi maksaa vähemmän ja järjestää töitä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
On parempi maksaa vähemmän ja järjestää töitä.

Kun ex-palkansaaja,veronmaksaja sanotaan irti ja säännölliset tulot loppuu perheltä jossa on myös lapsia.

Niin Laskuttaako firmat ,pankit (asuntovelka) vähemmän ? Niin että ne pystyy hoitamaan ?

Työtön on harvassa tapauksessa sinkku . Suurin osa on perheellisiä .

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #4

Jos mitoitan elintasoni vaikka lääkärin palkan tasolle, onko mielestäsi oikeasti muiden velvollisuus ylläpitää sitä?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #6

Sinä et ylläpidä kenenkään työttömän ,työtä vailla olevan työttömyysturvaa.

Kun irtisanotaan ,taloudellisista ,konkurssin tai halpamaihin viemisen kautta työpaikoita.
-Ne irtisanotut on vuosia maksanut joka kk veroa omaan työttömyys- ja sosiaaliturvaansa varten .
- Niistä on muut saaneet kelan etuuksia,mitä nuo ei ole tarvinnut koska on ollut tuloja.
Niistä on maksettu:
Maataloustukia,lapsilisiä,kotihoidontukia ,luopumistukiin,viljelijöiden eläkkeisiin ym.

NE pitäisi kyllä riittää työttömän omaan työttömyysturvaan työttömyyden aikana.Ilman työvelvoitteita.

Vain kourallinen on niitä joilla ei ole työhistoriaa takanaan .

Joka vuosi valmistuu n.100 000 ammatteihin ja opiskelupaikkoja ei ole.Ne työttömät ei ole vielä maksanut veroja sosiaaliturvaansa.Työttömyyden ajaksi.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Mielenterveys on yhteinen asia''

Miksi Suomi tekee kansalaisensa hulluiksi? Mielialalääkkeitä syödään eniten maailmassa.

Eikö Suomea ole rakennettu ihmisille? Miksi ihmiset kokevat olevansa kahlittuja kotimaassaan?

Suomen heikko taloustilanne on Made in Finland.

Mikko Virta

Minua kiinnostaisi kuulla edes jotenkin maalaisjärjellä ymmärrettävä vastaus siihen mitä valinnanvapaus tarkoittaa näiden ihmisten kohdalla.

- Masentunut/uupunut ihminen ei yleensä ole paras tekemään valintoja taikka ottamaan selvää mitä voi edes valita.

- Toimeentulonsa kanssa taistelevan ihmisen kohdalla myös matkustaminen hoidon perässä voi muodostua mahdottomaksi

On hieman kornia tuoda tätä "huolta" esille kun hallituksen toimet ovat vain vaikeuttaneet jo ennestään tiukoilla olevien ihmisten elämään.
Kirjoittaja suorastaan vaatii kohennusta asiaa mutta käytännön tasolle emme tuloksia voi havaita. Tämä on siis taas tätä "koulutuksista ei leikata" -osastoa. Huolissaan ollaan nuorten syrjäytymisestä ja samalla leikataa siitä asiasta mikä sitä parhaiten ehkäisee.

Olisko seuraavana vuorossa koulujen yksityistäminen ? Raha seuraa oppilas. jep jep.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Mielenterveys on tietenkin koko yhteiskunnan yhteinen asia, mutta valitettavasti koko ajan lisääntyy äärimmäisen atomistinen todellisuuskäsitys jossa emme enää olekaan yhteisö vaan kasa tyhjiössä kelluvia yksilöitä. Silloin masennus tai sen seuraukset palautuvat ennen kaikkea yksilöön. Silloin masentuneen itsemurhakin tapahtuu vain tyhjiössä sillä kuolemakin on jokaisen "oma asia", kunhan hän ei vain toteuta itsemurhaansa mitenkään muita vahingoittavalla tavalla. Eutanasiasta käyty julkinen keskustelu on tuonut tämän ajattelutavan hyvin näkyvästi esille. Siitä käyty keskustelu pyörii lähes aina vain valinnan vapauden ympärillä. Todella harva kiinnittää huomiota siihen kuinka yhteisöllä tulisi olla velvollisuus kannustaa itsetuhoisia ajatuksia omaavia ihmisiä jatkamaan elämäänsä. Tapa millä eutanasiasta keskustellaan osoittaa, etät tuo velvollisuus on vähitellen rapautumassa. Häkellyttävän moni kannattaa eutanasiaa sellaisilla kriteereillä, että itsemurhien ennaltaehkäisevä työkin muuttuisi tarpeettomaksi. Mitäpä puuttumaan toisten haluun kuolla kun se on vain jokaisen "oma valinta"? Tällainen kuoleman tabuluonteen purkaminen tulee varmasti vaikuttamaan myös masentuneiden ja heidän läheistensä elämään. Vakavassa masennuksessa halu kuolla kun on yksi oireista. Yhteiskunnassa jossa kuolemasta on tullut tavaranmuotoinen, valinta muiden joukossa, tällä seikalla ei vain nähdä mitään merkitystä. Ainoa mitä nähdään on vain yksilö ja tämän valinnat jotka eivät (muka) vaikuta toisten valintoihin.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Eipä tuosta kirjoituksesta pihviä löytynyt. Yleisiä asioita vain lueteltu. Meno senkun jatkuu samanlaisena.

Eikö edes Kari Tolvaselta (Kok.), joka on MTKL:n hallituksen pj. löydy jotain konkretiaa...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Olisko SOS-hallituksen aika siirtyä oppositioon?

Raportti: Pääministerin painajainen jatkuu – kiky jopa vahingollinen, miljardileikkaukset uhkaavat

-Analyysi: Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin mukaan kilpailukykysopimus uhkaa heikentää julkista taloutta. Arviointineuvosto julkaisi vuosiarvionsa hallituksen politiikasta tiistaina.
KOTIMAA24.1.AL

Koskaan historian aikana ei mikään hallitus ole näin paljoa ryssinyt ,minun äänestysikäni aikana -68-15

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Blogisti kirjoittaa: "Mielenterveysongelmista kärsivien laittaminen kuukausiksi ja jopa vuosiksi sairauslomalle, saati työkyvyttömyyseläkkeelle, ilman asianmukaista hoitoa ei paranna ketään."

"Laittaminen sairauslomalle" on kovin harhaanjohtava ilmaisu. Lääkäri ei laita yhtään ketään sen enempää lomalle kuin töihinkään, vaan hän ottaa asemansa mukaisesti kantaa työkykyyn. Pitkäaikainen työkyvyttömyys todetaan perusteellisella B-lausunnolla, jonka kunnollinen laatiminen vie puolesta tunnista tuntiin. Lausunnon tarkoitukseksi ruksataan "Sairauspäivärahaa varten", ja KELA viime kädessä ratkaisee oikeuden sairauspäivärahaan työkyvyttömyydestä esitetyn näytön pohjalta.

Mikä tässä on sitä "laittamista", jota ei saisi tapahtua?

Pirullinen paperisavotta tästä ainakin on luvassa varsinkin julkisessa terveydenhuollossa toimivalle lääkärille, joka työaikaa menee viikoittain tuntikausia työhön, jonka tarkoitus ei ole varsinaisesti lääketieteellinen, vaan sosiaalinen: toimeentuloa varten vaadittava byrokratia. Joissakin maissa sen hoitavat kokonaan sosiaalityöntekijät ym. virkailijat -- te poliitikot olette säätäneet "laittamisen" Suomessa lääkärien työksi. "Rahahuolet eivät ole sairaus eikä lääkäri saa niitä sellaisena pitääkään", kirjoittaa yllä viestissään # 3. osuvasti Pekka Pylkkönen. Suomessa poliitikot ja juristit ovat kuitenkin onnistuneet tekemään asiasta lääkärienkin ongelman.

Sivistysmaissa lääkärin työaikaa ei vastaavaan byrokratian kanssa painimiseen hukata, vaan he saavat koulutuksensa pohjalta suuntautua varsinaiseen lääkärintyöhön: sairauksien diagnostiikkaan, hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä muun työryhmän kanssa.

Jos kunnian ja omantunnon kautta pitää todistaa, selviytyisikö tutkittava työtehtävistä, jota hänelle voisi odottaa tarjottavan mikäli hän olisi terve, niin valehdellako pitäisi? Jos työkyvyttömyys jatkuu yhtäjaksoisesti vuosia, pitäisitkö silloin valehdella?

Työhön kykenee joko täysin, osittain tai ei käytännössä ollenkaan -- minkäs sille mahtaa, että psyykkiset häiriöt ovat vakavampia ja vaikeahoitoisempia kuin moni maallikko kuvittelee, ja sen seurauksena niistä kärsivä ei suoriudu toiminnoista, jotka työkykyiselle ovat itsestään selviä.

Kuka niin on sanonut, että työkyvyttömyyttä aiheuttavat psyykkiset häiriöt ovat helppohoitoisia?

Ei lääkäri myöskään "kirjoita eläkkeelle" ketään -- ratkaisun tekee aina eläkelaitos, jälleen asiasta lausunnossa esitetyn näytön perusteella. Te poliitikot olette säätäneet eläkelait, joiden mukaan se prosessi etenee.

"IIman asianmukaista hoitoa" jää käytännössä aivan liian moni -- ja valitettavasti osin siksi, että lääkärien ja erikoislääkärien työaika tuhotaan mm. byrokratiaan ja lausuntojen väsäämiseen, sen sijaan, että aikaa jäisi riittävästi potilaalle, hänen tutkimiselleen ja hoidollisille keskusteluille.

Blogissa moititaan hoitomuotoja usein kovin lääkepainotteisiksi -- olisi kuitenkin mieletöntä jättää käyttämättä se hyöty, jota monille esim. masennustiloista toipumisessa on saatavissa onnistuneesti räätälöidystä antidepressanttilääkityksestä. Jos on kyse psykoottisesta häiriöstä, olisi paha virhe palata ajassa taaksepäin yli 60 vuotta ja hoitaa psykoosista kärsiviä pelkästään laitoksiin sulkemalla ja pakkopaitoja käyttämällä ilman, että heidän sairauttaan voidaan lievittää.

Perustietoa psyykenlääkkeistä löytyy esim. täältä: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.k...

Syy siihen, että useimmiten paras mahdollinen hoito psykoterapian ja lääkehoidon yhdistelmällä jää liian usein psykoterapian osalta toteutumatta, on se, että psykoterapiaa ei yksinkertaisesti ole saatavilla riittävästi, ja KELAn tuen saaminen siihen edellyttää Suomessa -- kuinkas muuten -- byrokratiasavottaa lausuntoineen. Lääkepainotteisuuden "vika" ei ole asiallisesti toteutetussa lääkehoidossa, vaan psykoterapian puuttumisesta sen rinnalta resurssien niukkuuden takia.

Poliitikot puhuvat kauniisti aina juhla- ja vaalipuheissaan, mutta todellisuudessa juuri he päättävät laiminlyödä psykiatrisen hoidon riittävän rahoittamisen, koska se ei ole heille tarpeeksi mediaseksikästä eikä sillä saa kalasteltua ääniä. Niinpä psykiatrisen hoidon vastuulla on kohtuuton taakka potilaita ottaen huomioon sen, että juuri tällä erikoisalalla inhimillinen vuorovaikutus on keskeisessä osassa tehokasta hoitoa (sitäkin on, mutta siitä ei yleensä revitä lihavia otsikoita eikä lööppejä).

"Yhdenkään toimintakykyisen nuoren paikka ei ole työkyvyttömyyseläkkeellä, vaan aktiivisena yhteiskuntamme jäsenenä."

Jos toimintakykyiselle on myönnetty työkyvyttömyyseläke, virhe on silloin kyllä kokonaan eläkelaitoksen eikä hoitavien tahojen.

Jos hoitaville tahoille ei järjestetä onnistumisen edellytyksiä työssään riittävinä henkilö- ja osaamisresursseina sekä karsimalla loistoimintoja (byrokratiaa, takkuilevia tietojärjestelmiä), virhe on silloin päättäjien, eli poliitikkojen. Vastuuta he ovat kyllä taitavia kiertämään.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Jaana!
Kaunis pyyntö .Teeppä heidän eteensä jotain .

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701252200059873...
Kiitos. 70v mummi

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Päihdeongelmat ovat usein kytkyssä myös mielenterveysongelmiin sekä syrjäytymiseen.

http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230051...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Juuri näin! Niin alkoholi kuin laittomatkin huumeet huonontavat ennustetta psyykkisissä häiriöissä, vaikeuttavat sen hoitoa ja potilaan kykyä yhteistyöhön hoitavan tahon kanssa. Kannabis itsessään voi laukaista taipumusta skitsofreniaan siinä suhteessa haavoittuville henkilöille, eikä sen käytön yleistyminen lupaa mitään hyvää mielenterveydelle ja työkyvylle koko väestön tasolla, etenkin nuorissa ikäryhmissä, joilla pitäisi olla elämä edessään. Jostain syystä Puheenvuorossa jotkut kampanjoivat innokkaasti kannabiksen propagoimiseksi, ikään kuin vaikeuksissa olevilla ei olisi jo muutenkin entuudestaan riittävästi ongelmia.

"Nuppi sekaisin, maksoi mitä maksoi" on tapa pilata mahdollisuuksiaan ja sotkea asiansa. Vastuu siitä ei varsinaisesti ole viranomaisten, vaan alun pitäen ja viime kädessä asianosaisen itsensä, niin helppoa kuin onkin vierittää syytä muille. Onneksi on sentään AA, jonka tuella moni on päässyt kuiville, niin koukuttava aine kuin onkin kyseessä.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Lainaus "Jostain syystä Puheenvuorossa jotkut kampanjoivat innokkaasti kannabiksen propagoimiseksi, ikään kuin vaikeuksissa olevilla ei olisi jo muutenkin entuudestaan riittävästi ongelmia."

Jos ihmisellä on elämässä kaikki asiat sekaisin, monipäihdeongelma, mielenterveysongelmia ja syrjäytyminen jo alkanut niin kannabiksen terveyshaittavaikutukset ovat siinä vaiheessa yksi pienimmistä ongelmista.

Kannabiksen haittavaikutuksia paljon suurempia ongelmia tuottavat yleensä muut päihteet kuten alkoholi, huumaavat lääkkeet, subutex tai amfetamiini.

Ja yleensä kannabiksen käytttäjien suurimmat ongelmat kannabikseen liittyen johtuvat kannabiksen kriminalisoinnin seuraamuksista ja muiden ihmisten ja erityisesti viranomaisten suhtautumisesta kannabiksen käyttäjiin. Jos viranomaisten, oppilaitosten tai terveydenhuollon henkilöstön tietoon tulee että joku käyttää kannabista tai jää kiinni kannabiksen käytöstä tai kasvatuksesta aiheutuu tästä yleensä vaikeuksia. Pahimmillaan menetetään koulu- tai työpaikka, asevelvollisuus voi siirtyä, lastensuojelu kiinnostuu heti, lääkäreiltä ei saa välttämättä riittävää kipulääkitystä jos onkin oikeasti kipupotilas eikä pelkkä lääkkeiden väärinkäyttäjä, ajokorttiasiat, sairasvakuutusta ei saa jne. Harvasta sakolla sovitettavasta rikollisesta teosta saa niin kovat oheisrangaistukset ja seuraamukset kuin kannabikseen liittyen.

Lisäksi kannabikseen liittyy taloudellinen puoli. 200 euron sakko pienituloiselle voi olla mahdoton maksaa. Kannabiksen kasvatus on monelle syrjäytyneelle nuorelle tai opiskelijalle sivutulojen lähde. Koska nuorille tai syrjäytyneille ei juuri töitä löydy helposti niin itsensä myymisen lisäksi kannabiksen kasvatus lienee harvoja varmoja tulonlähteitä pienituloisille syrjäytyneille.

Kannabis on ensisijaisesti päihde. Kaikilla päihteillä on haittavaikutuksensa, niin myös kannabiksella. Kannabiksen skitsofreniaa lisäävästä vaikutuksesta puhutaan paljon mutta kuinka merkittävää se on todellisuudessa. Myös muut syyt altistavat skitsofrenialle. Yleensä mielisairaalan potilaita yhdistävät väkivalta- ja seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen, koulukiusattuna oleminen ja henkisen/fyysisen kaltoinkohtelun kohteena oleminen eikä pilvenpolttelu.

Kannabis aiheuttaa terveyshaittoja mutta kannabiksen kriminalisointi aiheuttaa kiinnijääneille suuria sosiaalisiahaittoja. Yleensä kannabiksen käyttäjille kiinnijäämisen seuraamukset aiheuttavat enemmän syrjäytymistä ja ongelmia kuin itse kannabiksen terveysvaikutukset. Siksi kannatan kannabiksen dekriminalisointia.

Kannabista käytetään paljon, samoin muitakin huumausaineita. Se kuinka paljon kannabiksen vapauttaminen lisäisi käyttöä ja itse käytön aiheuttamia ongelmia on arvoitus. Dekriminalisointi vähentäisi kannabiksen sosiaalisia haittoja ja yhteiskunnan kuluja mm. oikeuslaitoksen puolelta. Mikä on paras ratkaisu? Toisaalta kannabiksen vapauttaminen useissa maissa tuo muutaman vuoden viiveellä todellista tilastotietoa vaikutuksesta mm. psykoosien ja skitsofrenian sairastavuuteen ja näyttää miten tuo mallit toimii käytännössä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Missä on syy syrjäytymiseen?

Pätiskö vieläkin vanha sanonta:
"Työpaikka estää tehokkaasti ,"vapaa-ajan" ongelmien ehkäisijänä?

Pakko skarpata viikonlopun juomista Maantaina alkavaa työvikkoa varten.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

No lopetetaan sitten sairaslomien ja eläkkeiden kirjoittaminen, jos se arvoisaa kansanedustajaa näin suututtaa. Hamppuköysi on halpaa, ja netissä on kuvalliset ohjeet.

Käyttäjän paiviruippo kuva
Päivi Ruippo

Keskusta ja Kokoomus sekä muut porvarit ovat taas välittävinään ihmisistä, kun kuntavaalit ovat tulossa.

Kun vaalit ovat ohi, niin he vetävät taas kunnolla turpaan kaikkia heikoissa asemissa olevia kansalaisia ja kansanryhmiä - ja jatkavat hyväosaisten suosimispolitiikkaansa joka ikisellä osa-alueella.

Jokaisella ihmisellä tulee olemaan elämänsä aikana mielenterveyden ongelmia Suomessa. Sen voisi jo viimein myöntää.

'Ylivoimaisesti masennuksen suurin syy on kapitalistinen kilpailuyhteiskunta, jossa voittaja niin sanotusti vie kaiken. Ihmisestä on tullut pelkkä pelinappula. Ennen työ oli ihmistä varten, eikä toisinpäin. Kun yhteiskunta on sairas, niin tietenkin ihmiset sairastuvat.'

-------------------------------

Joka vuosi n. 800 itsemurhaa Suomessa.

Suomessa oman käden kautta kuolee 2 kertaa enemmän ihmisiä kuin muissa Pohjoismaissa ja 1,5 kertaa enemmän kuin muissa EU-maissa.

Suomessa tehdään joka vuosi jopa 40 000 itsemurhayritystä (yli 100 itsemurhayritystä/pv), joista vajaat 800 päätyy kuolemaan.

Jokainen itsemurha traumatisoi 4-6 ihmistä.

Traumatisoituneiden määrä kasvaa sitä mukaa, kun itsemurhia ja sen yrityksiä tehdään: jopa kymmenillä tuhansilla vuosittain.

https://sairaanhoitajat.fi/2016/yli-sata-itsemurha...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Ylivoimaisesti masennuksen suurin syy on kapitalistinen kilpailuyhteiskunta, jossa voittaja niin sanotusti vie kaiken. Ihmisestä on tullut pelkkä pelinappula. Ennen työ oli ihmistä varten, eikä toisinpäin. Kun yhteiskunta on sairas, niin tietenkin ihmiset sairastuvat.'

Missä sellainen kapitalistinen kilpailuyhteiskunta nykyään on? Mikä on sille parempi vaihtoehto?

Kyllä maailmanhistorialla on vertailukohdaksi myös kommunistinen järjestelmä - eikä se kyllä masennusta, alkoholismia eikä itsemurhia estänyt. Onko Päivi Ruipolla esittää jokin tietty valtio maapallolla, jonka nyky-yhteiskunta hänen mielestään tukee parhaiten ihmisten mielenterveyttä esimerkiksi kelpaavalla tavalla?

Hannu Priha

Tämähän on erinomainen ja moderni mielenterveyspoliittinen ohjelma. Ja kokoomuksella on hallituksessa erinomainen tilaisuus saada aikaan kehitystä juuri tältä pohjalta valmistellessaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset