*

JAANA PELKONEN Tolkun ihminen

Kaupungistumisen vastustamisessa ei järkeä

Maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikainen sanoi lauantaina Helsingin Sanomissa, ettei hän halua olla vauhdittamassa kaupungistumista. Ihmettelen suuresti ministerin lausuntoja, sillä kaupungistumisen tietoinen jarruttaminen tarkoittaa käytännössä ihmisten vapaan valinnan ja vaurastumisen vastustamista.
 
Taloustieteessä vallitsee laaja konsensus siitä, että väestötiheyden kasvu lisää tuottavuutta ja vauhdittaa siten talouskasvua. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka johtuu siitä, että ihmiset haluavat muuttaa sinne, missä työpaikat ja palvelut ovat. Sen vastustamisessa ei yksi kertaisesti ole järkeä.
 
Erityisen huolestuttavaksi Tiilikaisen lausunnon tekee se, että hän on asuntoasioista vastaava ministeri. Pääkaupunkiseudun kasvun suurin pullonkaula on asuntopula, johon lainsäädännöllä ja muilla kasvutoimenpiteillä on merkittävä vaikutus.
 
Pääkaupunkiseudun osuus Suomen maapinta-alasta on 0,2 prosenttia. Silti pääkaupunkiseudulla asuu viidennes väestöstä ja se tuottaa noin kolmanneksen bruttokansantuotteesta. Pääkaupunkiseudulla bruttokansantuote asukasta kohti on jopa kaksinkertainen maaseutualueisiin verrattuna. On vastuutonta jarruttaa pääkaupunkiseudun kasvua tässä taloustilanteessa.

Laaja asiantuntijanäkemys on kaupungistumiskehityksessä Tiilikaisen näkemystä vastaan. Ministerin olisikin syytä kuunnella tarkalla korvalla tieteellistä tutkimusta – myös aluepoliittisissa kysymyksissä. Ideologisuus ei saa johtaa siihen, että se rajoittaa suomalaisten mahdollisuuksia.
 
Kaupungistumisen lisääminen voisi olla osaratkaisu Suomen talouden ongelmien ratkaisemiseen. Kun ihmiset asuvat tiheässä, syntyy tuottavuutta ja ideoita. Moderni tietoyhteiskunta vaatii ajatusten törmäyttämistä yhteen, jotta menestystarinoita voi syntyä.
 
Kaupungistuminen ja taloudellinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Pitkän aikavälin kehityksen kannalta kaupungistumisen edistäminen on yksi ratkaisevia kysymyksiä maamme tulevaisuuden osalta. Kaupungistumiselle tulee luoda mahdollisuuksia, eikä vähentää niitä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän AnneMikkola kuva
Anne Mikkola

Mihinköhän tieteellisiin tutkimuksiin viittaat?
Tällaista tiedetään alan tieteellisistä tutkimuksista hiukan eri vinkkelistä, mutta herää kysymys mistä on kysymys. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/31/myytti-tii...
Nykyään tiede on politiikkaa, ikävä kyllä.
Mitä muuten olisi Helsinki ilman kansalaisten verovaroin ylläpidettyjä yliopistoja, valtion virastoja jne jne.?

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Hyvä kirjoitus arvoisa kansanedustaja. En ole lukenut Helsingin Sanomien artikkelia, johon blogikirjoituksessa viitataan. Kuitenkin eduskunnalla on koko maan alue hallinnoinninsa kohteena. Itse ajattelen, että ihmisen tulee tuottaa ruokansa työn avulla luonnosta. Ruoka ei itsestään pöytään hyppää, vaan tarvitaan edelleen maataloustoimintaa ja työtä ruuan tuottamiseksi. Kirjoitin senkin vuoksi hyvinvointiyhteiskunnan kehityksen puolesta blogikirjoituksen Puheenvuoro-palstalle, jossa käsittelen yhteiskunnan rahaohjaavuutta. Ajatus ei sinänsä ole uusi, mutta ehkä taustalla oleva ajatus siitä, että rahalla ohjataan yhteiskuntaa ja jopa elämäntapaa on esille tuotuna ajatteluna jotakin uutta. Olemme rahan suhteen oikeastaan enemmän tottuneet siihen, että raha tulee meille jostakin kuin että itse juurikaan vaikuttaisimme siihen, että mistä se raha tulee. Suomen ja yleensä länsimainen talous perustuu patruunayhteiskuntakehitykseen. Patruuna yrityksen tai teollisuuslaitoksen johtajana on ollut itsestään selvä johtaja, johon kaikki kulminoituu. Nyt olemme pitkään tottuneet ajattelemaan, että kaikki raha yhteiskunnassa olisi verorahaa. Onko? Olen blogikirjoituksissani jo useamman vuoden ajan kehitellyt teoriaa mm. institutionaalisesta rahasta, joka voisi olla tämän uuden uljaan 2000-luvun hyvinvointiyhteiskunnan pelastusstrategiaa. Blogikirjoituksiani ole koonnut Tyhjäpaperi-verkkosivustolleni.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Kaupungistuminen toimii, kun sitä pakoteta. Tämä on totta myös toiseen suuntaan. Eli päätöksillä ei pitäisi myöskään jarruttaa kaupungistumista. Yleensä parhaimmat tulokset saadaan ylipäätänsä, kun pidetään hallinnollinen ohjaus minimissä ja annetaan ihmisten itse päättää mitä he haluavat tehdä.

Uusimaa tekee toki bruttona eniten, mutta oikeasti jos katsotaan esim. vientiä ja tuontia, niin uusimaa on yksi harvoista maakunnista, joka vuotaa rahaa ulkomaille.

http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/ulkomaankauppati...

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Ehkä ihmiset muuttavat sinne missä palvelut ovat, kun palvelut siiretään poliittisilla teoilla kaupunkeihin.. Vaikket sinä sitä tajua, niin on miljoonia ihmisiä Suomessa jotka eivät halua asua supertiheästi miljoona kaupungissa!! No kokkareet tuntien, tulos/nopeus/Raha ratkaisee. Viis ihmisenmielen tilasta taikka muiden mielipiteestä!

Käyttäjän danielantti kuva
Daniel Leppäjärvi

Montako miljoonaa eivät halua supertiheästi? Löysin tuon hieman hauskasti sanotuksi, kun meitä tumpeloita ei ole kuin viisi miljoonaa.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Laitankin tähän linkin kirjoitukseeni, koska kannatan ajatusta koko Suomi asuttuna. Ehkä siihenkin löytyy keinot, kun viisaat päät laitetaan yhteen: http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223...

Käyttäjän AnneMikkola kuva
Anne Mikkola

Jos omaisuus on kaupunkiasunnoissa, on tietysti katastrofi, jos kaupungeihin ei saataisikaan lisää ihmisiä, vaapaaehtoisesti tai pakolla.

Yksi pakko on tietysti esimerkiksi maaseudun tappaminen lopettamalla liikenneyhteydet, terveyspalvelut, koulut - ja maatalous. Kun elämä tehdään mahdottomaksi oikein tarkoituksella, niin silloin se alkaa olla mahdotonta monelle.

Helsinki haluaisi epätoivoisesti tietysti perheitä, mutta tosiasiassa muuttajat ovat sinkkuja, joiden on pakko tulla opiskelemaan tai muita yksinäisiä. Perheet haluavat käsittääkseni muualle. Näkökulman voi valita ja argumentin monesta suunnasta.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Kaupungistumisen vastustamisen vastustamisesa ei ole sitäkään vähää järkeä kuin kaupungistumisen vastustamisessa.

Käyttäjän JaliKarjalainen kuva
Jali Karjalainen

Niin , kyllä siellä missä on menestyviä yrityksiä, niin sinne tulee sitten muitakin yrityksia ja se luo talouskasvua. Maaseudulla on liian hajallaan monet asiat ja siellä on parasta harjoittaa maataloutta ja metsätaloutta sekä kaivostoimintaa tai jotain etätyötoimintaakin, mutta hajallaan olevat yritykset eivät houkuttele kovin paljon sinne uusia yrityksiä ja kulut ovat isoja ja ostajat voivat olla kaukana ja tuotantotarvikkeet maksavat matkojen ja rahtien suhteen. Jossain alueessa jossa on pajon yrityksiä, sinne tulee uusiakin ja tämä liittyy talouskasvuun

Jussi Säntti

Teollisuus on silmiinpistävästi hajallaan. Sitä on paljon pienillä pakkakunnilla. Kuluttajapalvelut ovat sitten tietysti eri asia,

Käyttäjän JaliKarjalainen kuva
Jali Karjalainen

Talouskasvu tutkimuksien mukaan jo alueella olevat yritykset houkuttelevat uusi yrityksiä ja sillai luovat talouskasvua. Maaseutu voi olla jatkuvasti maatalousyrityksien aluetta jota yhteiskunta tukee. Omavarainen elintarvike on myös luomassa talouskasvuakin.

Käyttäjän MikaVenlinen kuva
Mika Venäläinen

Suomalainen nainen toivoisi keskimäärin 2,44 lasta. Lisäksi suomalainen arvostaa asumisessaan tilaa, väljyyttä ja turvallisuutta. Nämä uutiset julkaistiin pari viikoa sitten.

Nyt kaikki haluavat samalle niemennokalle ahtaaseen yksiöön ja lapsia syntyy alle 1,7.

Hassu maa...

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Jos kaupungistumisen ihanuus tarkoittaa sitä, mitä Helsingissä nyt suunnitellaan niin voi vain iloita että asuu Espoossa edes.
Ymmärrän mitä Tiilikainen tarkoittaa . Mulla on fiilis, että Pelkosen Suomi loppuu Vantaan lentokentälle.
On se jotenkin kummallista että täällä täytetään merta tonteiksi samaan aikaan kuin maa tyhjenee jo lähialueiltakin. Ei tätä nyt yhteiskuntapolitiikan kukkaseksi voi sanoa.

Sao Paolossa, Tokiossa, Los Angelesissa, Johannesburgissa, Lontoossa, Shanghaissa, Bangokissa ja Pariisissa näkee mitä se hauska sitten on. En ole käynyt Intian tai Pakistanin megapoleissa mutta hölkkääminen ja iltakävelyt eivät kuulema ole kovin yleisiä vapaa-ajan vieton muotoja.

En mä sitäkään tajua että Minnesotan kokoiseen valtioon paalutettiin 18 maakuntaa joten kisassa pelkonen-Tiilikainen 1-1.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jos viittaat elämisen turvallisuuteen tuolla ounastelullasi koskien Intian tai Pakistanin metropoleja, niin muista mainitsemistasi kaupungeista ainakin Tokiossa, Shanghaissa ja jopa Bangkokissa voi katujen kävelijä tuntea olonsa turvallisemmaksi kuin Helsingissä. Ja muutenkin olen viihtynyt niistä jokaisessa. Asunut Tokiossa viisi vuotta ja Shanghaissa miltei kymmenen. Mikä niissä on se suuri ongelma?

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Lähinnä nyt ruuhkat ja bangokissa yleinen härdelli. Turvallista kyllä on. Sen sijaan samaa ei voi sanoa Johannesburgista ja Sao Paolosta joissa osissa kaupunkia vallitsee anarkia. Ajoin Johannesburgista Gautengiin ja matkalla on yhä Kyltti: Dont stop. Hijackin HotSpot! Sao Paolossa otti poliisit ja konnat yhteen raskailla konetuliaseiilla muutama vuosi sitten. Soitin lähellä olevan Sorocaban yksikkömme vetäjälle ja kysyin mikä tilanne? No problem. Only some police died; kuului iloinen vastaus. Rosvoista ei siellä niin nuukaa.

Helsingistä en kyllä löydä paikkaa mihin en uskaltaisi mennä mihin aikaan vaan päivästä.
Semmosia ounasteluja.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Kaupungistuminen ei ole varsinaisesti mikään positiivinen taloustieteellinen ilmiö, vaan seuraus tulonjaosta. Siellä missä päätetään tulonjaosta on aina jostain syystä (sarkasmivaroitus) enemmän likviditeettiä. Kääntäen tämä tarkoittaa sitä että keskuksien ulkopuolella on heikkenevä likviditeetti, joka pakottaa ihmisiä siirtymään sinne missä likviditeetti mahdollistaa työn löytymisen ja yrittämisen mahdollistavan kysynnän.

Muuttamisessa ei ole välttämättä ollenkaan kyse halusta vaan pakosta.

Se on totta että tiede edistyy parhaiten suurissa yksiköissä, joissa on paljon näkökulmia tarjolla. Tuotanto sen sijaan voidaan sijoittaa vaikka miten tehokkuutta menettämättä.

Väestön siirrot ymmärtämättömän politiikan takia ovat vain resurssien tuhlausta. Aluepolitiikalla on merkitys....jota nykyiset poliitikot eivät tunnu hyväksyvän ideologisista syistä.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kaupungistumista vastaan taistelu maksaa miljardeja vuodessa, ja vain hidastaa vääjäämätöntä - trendi ei ole käännettävissä:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194619-k...

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

"...Kaupungistumista vastaan taistelu maksaa miljardeja vuodessa..."

Money is no importance....vain ykkösiä ja nollia, joista ei ole koskaan oikeasti pulaa.

Toisaalta voidaan sanoa kaupungistumisen luovan taloudellista aktiviteettia siten että muuttajille on rakennettava infra. Toki muuttotappio alueiden infran vajaakäytön ja rapistumisen kuluja ei lasketa mukaan.

Kaupungistuminen ei ole mikään luonnonlaki vaan tulojakoon liittyvä ilmiö. Kaupungistuminen on sitä voimakkaampaa mitä epätasaisempaa tulonjako on. Toki maaseudun väestökatoon vaikuttaa teknologinen kehitys, mutta maakuntalähiöiden näivettyminen on seurausta likviditeetin heikkenemisestä. Sikäli kun valtio on vetäytynyt aluepolitiikasta on kaupungistuminen, etenkin muutamaan keskukseen, kiihtynyt.

Kyse on harjoitetusta politiikasta, joka valitettavasti näyttää siltä ettei sillä ole harkittua suuntaa....vain ideologinen
kannustin.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Jos olisi näyttää yksikin maa, jossa kehitys on päinvastainen, voisi väittää että kyse on päätöksestä/ideologiasta.

Koska tälläistä esimerkkiä ei ole, ei ole väärin puhua luonnonlaista.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #18

Hallinnollisiin järjestelmiin kuten talous ei liity luonnonlakeja. Ne ovat pelejä joissa on säännöt(lait ja niiden tulkinta, instituutiot). Näistä säännöistä tai niiden puutteesta seuraa kaikenlaista.....esim. se että tulonjako muuttuu huomattavan epätasaiseksi jos verrataan vaihdantatalouteen.

Ihmisen "ahneus" sen sijaan on "luonnonlaki" tai pikemminkin kaikkiin luontokappaleisiin liittyvä ominaisuus taistelussa resursseista. Tämä ahneus on kuitenkin negatiivinen ominaisuus organisoituneessa yhteisössä,koska se epävakauttaa yhteisöä. Sitä kontrolloidaan, mutta koskaan siitä ei päästä eroon...eikä ole syytäkään.

Meidän on ymmärrettävä ettei taloudessa ole luonnonlakeja. Siellä on mekanismeja, jotka vaikuttavat tulonjakoon, ja nämä mekanismit on muutettavissa poliittisella päätöksellä.... jos katsotaan yhteisön kehittämisen sitä vaativan.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #18

.....toki tyhmyys on yksi "luonnonlaki", jota hyväksikäyttämällä ahne voi hyötyä muista, lähes missä tahansa järjestelmässä :-)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #25

Vastakkaista esimerkkiä odotellessa.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #30

"...Vastakkaista esimerkkiä odotellessa..."

Öööö...

Vastakkainen esimerkki sille että kaupungistumisen vastustaminen on kallista?

vai

että kaupungistuminen on luonnonlaki?

Kaupungistumisen vastustaminen on kallista" -väite on absurdi, koska mitään yhteiskunnallista kehitystä ei voi arvostaa rahalla. Kyse on suunnasta johon halutaan yhteisöä kehittää...Lisäksi raha on ykkösiä ja nollia tietokoneen muistissa, eli ei mitään. Kyse on siitä mihin resursseja (työ, koulutus ja teknologia, raaka-aineet ja energia) käytetään, elämälle hyödylliseen vai hyödyttömään vai jopa haitalliseen. Rakennetaanko energia omavaraisuutta vai aseita. Rakennetaanko päiväkoteja vai pestäänkö graffiteja.

Se että kaupungistuminen olisi luonnonlaki on myös absurdi. Hallinnolliset järjestelmät eivät ole koskaan luonnonlain kaltaisia, ei ole parasta yhteiskuntamallia. Se ettei ihmiset muuta hallinnollisista keskuksista kohti maaseutua, kertoo vain siitä ettei köyhillä ja maalaisilla ole koskaan ollut valtaa eli sitä "nopeimman käden" oikeutta tulonjaossa.

Toki historia tuntee tapauksia jolloin ihmiset ovat muuttaneet "maalle". Nämä tapaukset kertovat juuri tästä samasta asiasta eli mahdollisuudesta rikastua tai tulla edes toimeen. Amerikan kultakuume ajoi ihmisiä kohti kultaesiintymiä hyvinkin ankeisiin olosuhteisiin. Tuolloin kaupunki ei kyennyt tarjoamaan vastaavia mahdollisuuksia selviytyä tai tulla toimeen kuin kultaesiintymät. Toki käytännössä ainoat, jotka kultaesiintymistä hyötyivät olivat kauppiaat ja saluunan pitäjät. Eivät kaikki lähteneet tietenkään kultaesiintymille, vaan osalle riitti maanviljeleminen Intiaaneilta vallatuilla alueilla. Samanlaista levittäytymistä nähtiin myös muissa osissa maapalloa, niin öljyn, kaasun, kullan, muiden mineraalien ja myös hedelmällisen maan takia.

Kyse on siitä missä ihmiset kykenevät selviytymään. Kaupungeissa on harvoin elämälle välttämätöntä tuotantoa, joten kaupungin houkuttelevuus johtuu muusta kuin mitä siellä tuotetaan tai minkälaisia resursseja siellä on tarjolla. Selitys on raha eli likviditeetti. Hallinnollisissa keskuksissa ja siellä missä on yrityksien pääkonttorit, jaetaan pääosa kansantuotteesta. Tämä likviditeetin alueellinen nousu säteilee ympärilleen ostovoimaa eli yrittämis- ja työmahdollisuuksia.

Voin luvata että jos esimerkiksi maanviljelijät päästetään päättämään tulonjaosta, alkaa muuttovirta suuntautua kohti maaseutua.

Ihmiset menevät sinne missä valta on, koska valta haalii likviditeetin.

:)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #31

Vastakkainen esimerkki = maa jossa muuttoliike on kaupungeista maalle.

Käyttäjän JeremiRoivas kuva
Jeremi Roivas

Kaupungistuminen johtuu työpaikkojen saatavuudesta. Jokainen kaupunki järjestäen on syntynyt jonkin suuren työllistäjän alueelle. Kun saadaan työtä, katsotaan missä on lähiössä hyvät palvelut ja edullista asua. Jos maaseutu kykenisi työllistämään, hidastaisi se olennaisesti kaupungistumista. Eli todellisia työllistämiseen tähtääviä investointeja maaseudulle tarvittaisiin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kaupunkeja on aiemmin perustettu myös hallitsijoiden mahtikäskyillä aivan "green field" -pohjalta. Helsinki on hyvä esimerkki siitä. Kustaa Vaasa halusi tehdä Tallinnalle haastajan Itämeren kauppapaikkana. Helsinki ei siinä tosin ensimmäisten kolmensadan vuoden aikana mitenkään onnistunut, vaan jäi aika merkityksettömäksi pääkaupungiksi.

Myös Pietari on perustettu väen väkisin Nevan suistoalueen suoperäiselle maastolle. Oli siinä kohden jo aiemminkin inkeriläisten pieni Nevanlinnan kaupunki, mutta se oli pikemminkin hidaste Pietarin rakentamisen kannalta.
Pietari suuri halusi saada Venäjälle sataman Itämerelle ja pakkosiirsi sinne sitten venäläisiä. Sellaisena venäläisenä saarekkeena Pietari/Leningrad säilyikin aina toiseen maailmansotaan asti keskellä inkeriläistä asujaimistoa.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Siis Helsinkihän ei ollut Ruotsin vallan aikana mikään pääkaupunki vaan merkityksetön pikkukaupunki, nykymittapuun mukaan jonkinlainen rannikolla sijainnut maalaistaajama. Aluksi sen keskusta sijaitsi Vanhankaupunginselän pohjukassa Vantaanjoen suistossa, sittemmin edelleen pienikokoisena Vironniemen kärjessä nykyisen keskustan paikalla.

Suurkaupungiksi Helsinki alkoi kehittyä myös hallitsijan, sillä kertaa Venäjän tsaari Aleksanteri I:n mahtikäskyllä, jolloin nykyisenkaltaista keskustaa alettiin 1800-luvun mittaan rakentaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #27

Juuri näin, joskin tuota "pääkaupunki" -sanaa käytetään Suomen historiassa aika usein. Sillä tarkoitetaan Österlandin läänin hallintokaupunkia.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Pelitiltti Jaana Pelkonen, minä tykkään maalla asumista PUUTALOSSA. Tykkään huseerata mailla ilman jatkuvia pyyntöjä lupiin kaikkiin tekemisiin.

Kivitaloissa nukkuminen on ongelma, sillä pisimmillään olen ollut nukkumatta lähes 3 vuorokautta. Puutaloissa nukahdan tunnissa ja herään paljon myöhemmin. Kivitaloissa nukun pari tuntia ja en saa nukuttua jälkeenpäin.

Olet aika tyhmä, jos kuvittelet väestönpaljouden liittyvän kaupunkeihin.

Toisille kivitalot sopivat, toisille ei.

Käyttäjän TimoNyman kuva
Timo Nyman

Pelkosen kommentti siis tarkoittaa että puolet Kokoomuksen asiasta äänestäneistä aktiiveista olisi järjettömiä. Samoin liki 50000 muutakin ihmistä on siis saman määritelmän mukaan ainakin pikkusen pöllähtäneitä.Ihmiset jotka siihen asuntoja halajavat eivät välttämättä ole itse sinne muuttamassa. Syitä voi olla moninaisia, raha, halu saada päteä jossain, himo nähdä kentän tuhoutuminen, kiusa, usko asuntojen halpenemiseen, kiinnostus nähdä vajoavatko ne suohon, syvä viha lentoliikennettä kohtaan, Mathias Rustin lennon hävittäminen muistikuvista, vanhan kentän historia ym seikat. Kenttä jääköön ilmailukäyttöön!

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Monet suomalaiset ovat halunneet muuttaa (tai joutuneet) muuttamaan kaupunkialueille, koska siellä on mm. työpaikkoja, opiskelupaikkoja, palveluja tai muuten vain samanikäistä seuraa.

Ymmärsin Jaanan tarkoittaneen, että edellä mainittujen suomalaisten elämää ei ole syytä valtiovallan toimesta vaikeuttaa (sen enempää kuin niidenkään, jotka haluavat tai joutuvat jäämään maaseuduille). Valtiovaltahan on yleensä pyrkinyt auttamaan suomalaisia heidän erilaisissa elämäntilanteissaan, ja niin tulisi jatkossakin olla.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

"Pääkaupunkiseudulla bruttokansantuote asukasta kohti on jopa kaksinkertainen maaseutualueisiin verrattuna."

Tätä väitettä on syytä purkaa, kaduntallaaja Pelkosenkin.

Syitä miksi bkt keskittyy pääkaupunkiseudulle on useita ja tässä muutama merkittävä. Useiden yritysten pääkonttori sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja niiden tuottavuus syntyy juuri pääkaupunkialueen ulkopuolella.

Suoraan jo TES:stä tulee kalleusluokkien kautta enemmän bkt:tta pääkaupunkiseudulle.

Pääkaupunkiseudulla asutaan enemmän vuokralla ja vuokrat ovat korkeammat. Tämäkin kohottaa pääkaupunkiseudun bkt:tta.

Syitä on paljon muitakin. Siis ei voi vetää noin yksioikoista väitettä, että talous kohenisi pyrkimällä kaupungistumiseen, varsinkaan vain Pelkosen ainoaan kaupunkialueeseen, Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen.

Terho Nikulainen

"Kaupungistumisen vastustaminen" ei ole sama asia kuin että ei "halua vauhdittaa kaupungistumista". Blogitekstissäkin otsikon on vastattava sisältöä, vaikka sensaatiojournalismissa näin ei tehdäkään.

Helsinki-Vantaan lentoaseman uuden matkustajaterminaalin suunnittelussa ja toteutuksessa 1967 - 1972 toiminut australialaisarkkitehti Tony Robinson totesi: "Älkää tuhotko Helsingin Keskuspuistoa, se on korvaamaton."

Jos Helsingin puistot myydään tai käytetään tonttimaaksi, tulevat sukupolvet eivät anna anteeksi. Arkkitehti Robinson on kotoisin miljoonakaupungista, joten hän tiesi mitä puhui.

Helsingissä on karmeita esimerkkejä luonnonympäristöjen tuhoamisesta. Lauttasaaren Mutterikioskin viereinen rantakallio myytiin vanhustentalon tontiksi, ja samoin tehtiin kallioiselle puistomaiselle kulmaukselle Munkkiniemen puistotien ja Laajalahdentien risteyksessä.

Terho Nikulainen

http://thoulne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208947-kau...

Blogissani totean, miksi puistoja ei pidä kaupungissa pienentää eikä täydennysrakentamista toteuttaa siellä missä se tuhoaa esteettis-merkittäviä luonnonarvoja, jotka kaupunkilaisille ovat välttämättömiä:

Jokainen hurmaantuu joskus kivikaupungin luomuksista ja miljöistä. Niiden lumovaikutus ei kuitenkaan ole täydellinen ilman kaupungin luontosaarekkeita, koska vain kontrastit luovat merkityksiä.

Miksi luonto niin usein unohdetaan kaupunkia kaavoitettaessa ja uusia kaupunginosia suunniteltaessa ja täydennysrakentamisen yhteydessä? Syitä on monia. Ehkä kaksi, jotka tulevat ensimmäisiksi mieleen, ovat nämä: halutaan tiivistää kaupunkirakennetta muka ekologisista syistä ja toisaalta kaupungin rakennuskelpoisen maan arvo saa sivuuttamaan kaupunkimiljöön arvon ja ”toinen todellisuus” jätetään suunnittelussa kokonaan tai osittain pois laskelmista ja kaavoituksesta.

Töölönlahden alue on esimerkki virheellisestä kaupunkisuunnittelusta

Helsingin Töölönlahden alueesta olisi vähällä vaivalla saanut loistavan saarekkeen kivikaupungin keskelle, jos sitä ei olisi tuhottu liike- ja asuinrakennuksilla, jotka työntyvät lähes Töölönlahteen saakka pohjoisessa. Kaupunkirakenteen tiivistämistä ei pitäisi harjoittaa alueella, jonka arvo on mittaamaton toisen todellisuuden ja siten urbaanin miljöön tasapainottamisen kannalta. Alueesta on jäljellä rakenteilla oleva tynkäpuisto vierellään tyylittömiä uudisrakennuksia. Alueen arvo on pudonnut nollaan urbaanin ympäristön osana.

Vesa Sarja

Kun puhutaan kaupungistumisesta niin tuntuu että ihmiset helposti yhdistää sen ainoastaan pääkaupunkiseutuun ja sen kehittymiseen positiivisen muuttovirran kautta.
Unohdetaan helposti että onhan se on myös sitä, kun väkeä muuttaa syrjäkyliltä lähimpiin kaunpunkikeskustoihin.
Minusta maakuntakaupungistuminen on ihan suotavaa, niissä riittää tilaa rakentaa kerros/rivi/omakotitaloja ja lapsille harrastuspaikkoja, kaikki kohtuu hinnalla verrattuna isoimpiin keskuksiin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Poliitikot haluavat että suomalaiset ottaisivat lainaa uutta kaupunkiasuntoaan vasten ja jättäisivät vanhat asuntonsa homehtumaan maalle tai "liian" pieniin taajamiin. Uusilla lainoilla saadaan tekohengitettyä kaatuvaa talouttamme hetken aikaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset