*

JAANA PELKONEN Tolkun ihminen

Koska Suomi ymmärtää ainutlaatuisuutensa?

Suomi on ainutlaatuinen, siisti ja turvallinen matkailukohde. Tätä todistavat erityisen vilkkaasti kaupaksi käyvät Pohjois-Suomen lennot. Viime vuonna Rovaniemen lentomatkustajamäärät rikkoivat oman ennätyksensä lähes puolella miljoonalla matkustajallaan. Lapin ja Kuusamon lentokenttien kautta kulki yli miljoona matkustajaa. Finavian mukaan Lapin koneisiin Aasian reiteiltä vaihtaneiden matkaajien määrä kasvoi yli 9 prosenttia. Viime talven lomakausi oli hyvä ja kevään pohjoisen lennot olivat myös loppuunmyytyjä. Lapin lumo on osittain ymmärretty kaupallistaa ja se näkyy myös matkustajamäärissä.

Suomi ei ole kuitenkaan pysynyt mukana kansainvälisessä matkailun kasvuvauhdissa. Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain (30.6) Suomen olevan Pohjoismaiden heikoin matkailumaa. Kyydistä tippumista ei selitä pelkästään venäläisten matkailijoiden vähentyminen. Suomi on matkustajalle hintatasoltaan huomattavan kallis ja byrokraattinen maa. Matkailun markkinointiin pitäisi kiinnittää meillä erityistä huomiota. Myös eri toimijoiden yhteistyössä, matkailupalvelujen laadussa ja helpossa löydettävyydessä on kehittämisen varaa. Suomen matkailua ei ole koottu helposti löydettävään digitaaliseen muotoon. Netti on nopein ja tehokkain markkinointikanava ja sen suomat mahdollisuudet ovat rajattomat. 

Oman haasteensa matkailuun tuo koulujemme kesälomien ajankohta. Keski-Euroopan lomasesongin ollessa parhaimmillaan, lukuisat kesälomakohteet sulkevat Suomessa ovensa. Matkailusesonki jää meillä valitettavan lyhyeksi, sillä koulujen alkaessa kesätyöntekijät palaavat opiskelemaan. Kyseessä on merkittävä kansantaloudellinen tappio. Kesälomat tulisi siirtää nykyistä myöhemmäksi. Keskuskauppakamarin mukaan kesälomien siirtäminen eteenpäin kahdella viikolla lisäisi merkittävästi Suomen matkailun vetovoimaisuutta ja matkailualan liiketoimintaedellytyksiä. On selvää, että ulkomaalaiset matkaajat suuntaavat lomallaan sinne, missä on valmius vastaanottaa turisteja. 

Matkailun kehittämisen ehtona on luonnollisesti omalta osaltaan alaa tukeva lainsäädäntö. Myös oikeanlainen veropolitiikka tukee matkailun kehittämistä. Matkailu- ja ravintola-alamme verotus lukeutuu tällä hetkellä Euroopan korkeimpiin. Verotusta ei tule kiristää yhtään, päinvastoin. Varsinaisten verojen lisäksi alan kustannuksia nostavat työn sivukulut. Matkailu- ja tavintolapalvelut MaRa ry:n mukaan ravintola-aterian hinnasta jää vain noin 2 % voittoa. Korkeat työvoimakustannukset haittaavat etenkin pienten yritysten toimintaa ja kasvua.

Yritysten ja yrittäjien toimintaa haittaavaa turhaa sääntelyä on kuluvalla hallituskaudella onneksi ryhdytty purkamaan. Yhtenä loistavana esimerkkinä tästä on vuoden vaihteessa toteutunut kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen. Kauppiaat voivat nykyisin itse päättää liikkeensä aukioloajoista ja palvella näin entistä paremmin niin kotimaisia asiakkaita kuin turistejakin.

Matkailuala on globaali nopeasti kasvava tulevaisuudenala. Suomen matkailutulo on ollut jo useamman vuoden yli 13 miljardia euroa. Alalla arvioidaan olevan mahdollisuuksia kasvaa jopa 20 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Matkailuklusterin toivotaan kasvavien verotulojen ohella työllistävän kymmenen vuoden kuluttua nykyisen 140 000 ihmisen sijaan noin 180 000 henkilöä. Kerrannaisvaikutukset kuljetus-, rakennus- ja kaupan alalle ovat merkittävät. Suomen uniikki luonto, puhtaus, turvallisuus ja nähtävyydet ovat asioita, jotka löytyvät vain Suomesta. Matkailussa on valtavasti potentiaalia, mikäli vain osaamme ja haluamme tämän hyödyntää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän taistolainen kuva
taisto vanhapelto

Suomen sosialismiin juurtunut ja tottunut kansa, jonka enemmistö äänestää ns. porvarillisia puolueita, on kouliintunut odottamaan, mitä valtiolta ja kunnalta annetaan. Helsinkiläisten, rohkeiden saunanrakentajien kaltaisia on harvassa.

Olen kymmenisen vuotta elänyt, opiskellut ja tehnyt töitä maailmalla, joskus sellaisissa yhteisöissä, joissa on ollut muita suomalaisia. Ihmettelin aina, miksi suomalaiset selvästi poikkeavat useimpien muiden maiden ihmisistä ennen muuta siinä, etteivät kokouksissa puhu mitään, mutta kokousten jälkeen innostuvat arvostelemaan niitä, jotka osallistuivat yhteiseen suunnitteluun. Kielitaidon puute ei tainne olla selittävin tekijä.

Uskon kuitenkin että olemme muuttumassa, monenlaisia rohkaisevia merkkejä on. Nuoret kiekkoleijonat ovat aivan mainio esimerkki meille vanhemmalle väelle. Mitä kertonee meistä suomalaisista vaikkapa "Mielensäpahoittajan" valtava suosio? Olisiko päähenkilö jonkinlainen keski-ikäisen tai vanhahkon suomalaisen prototyyppi, johon on helppo samaistua?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Jaana on aivan oikeassa, mutta sääntely ja joidenkin tuotteiden kohtuuton verotus ajaa turistit muualle. Valitettavasti myös suomalaiset itsensä.

Viro on matkailun pikkujättiläinen ja he ovat oivaltaneet, mitä lomalaiset haluavat.

Lomakokemus on kokonaisuus ja se ei toimi, jos kaikki palaset ei loksahda paikalleen.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Harva matkailuyritys niin kannattava on että vain koululaisten lomilla eläisi.
Periaatteessa pidentää sesonkia kun europpalaiset puuttuvat alkukesästä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Koska Suomi ymmärtää ainutlaatuisuutensa?"

- Nyt.

Käyttäjän kaapro1 kuva
Kaapro Manner

Hotellikartelli on suurin ongelma. S-ryhmä, Scandic ja Restel taitavat pyörittää kaikkien ketjujen hotelleja, jolloin pohtivat keskimääräistä täyttöastetta, eikä heillä ole mitään motivaatiota myydä kaikkia hotellihuoneita täyteen. Niinpä hinnat eivät jousta. Kun kohtuuhintaisia huoneita ei ole saatavilla, eivät ihmiset viitsi tulla tänne viikonlopun kaupunkilomalle. Pitäisi olla enemmän yksityisten ihmisten omistamia ja pyörittämiä hotelleja tai sitten kilpailuviraston pitää puuttua nykykäytäntöön.

Käyttäjän PerttiVaulasvirta kuva
Pertti Vaulasvirta

Hyvä Jaana ja muut kansanedustajat. Muuttakaa lakeja siihen suuntaan että ihmiset voisivat päättää enemmän itse mikä istuu kenellekin parhaiten. Vähemmän ylhäältä tulevaa ohjausta ja lisää ruohonjuuritason päättämistä. Kuten koulujen alkaminen. Vapauttakaa alueellisiin päätöksiin. Niin johan muuttuu koulujen alku syyskuun alkuun. Varsinkin kun huomataan kuinka lomalaisia on toisella alueella(jossa koulut alkavat syyskuun alussa) Suomessa ja toisella ei. Kateus ohjaa tällöin kansantalouden hyväksi.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kannattaa lukea 11 vuoden takainen opetusministeriön selvitys koulun työajoista. Sen jälkeisenä aikana ei ole tullut ilmi mitään perustetta, jonka perusteella selvityksen johtopäätöksiä pitäisi muuttaa.

Käyttäjän heikki1k2auvinen kuva
Heikki K. Auvinen

Jaana,

Annetaan niiden kesälomien olla niin kuin ovat. Mitä enemmän elämme luonnon valon ehdoilla, sitä luonnonmukaisempaa suomalainen elämäntapa on.

Matkailun kannattavuus paranee kun pystymme jakamaan toiminnan kulut pitemmälle ajanjaksolle palveluja monipuolistamalla esimerkiksi koululaismatkailun avulla.

Lapin kesäsesonkia voitaisiin pidentää ja monipuolistaa kesäsesonki-
palvelujen laajentamisella sekä keväällä että syksyllä, jolloin sen sisältä palvelisi ns. eurooppalaisia extra-curricular opetus-/oppilasvaihto-ohjelmia, jotka heräävän luonnon (kevään) lisäksi käsittäisivät myös ruskan ja luonnon pimeän ajan hautajaiset.

Katuvalojen alla kasvavat lapset eivät sisäistä ekologisia tavoitteita, elleivät he koe omassa elämässään näitä asioita sellaisina kuin ne ovat luonnossa ja kaukana katuvalojen loisteesta.

Matkailussa on vähän samalla lailla kuin alkoholipolitiikassa. Ratkaisut löytyvät kun arvioi niitä laajemmassa yhteydessä. Hintojen korottaminen, aukioloaikojen rajoittamisella ja "munalukkojen asettamisella" alkoholin saatavuuteen, suomalaiset eivät opi oikeaa suhdetta maailman vanhimpaan ulkoiseen relaksanttiin.

Pitkää tietä pääsee perille varmemmin ja joskus jopa nopeammin.

Jussi Säntti

Sama toisin sanoin: Suomessa on ainutlaatuista se, että koko maassa on infraa ja asutusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset