JAANA PELKONEN Oman tien kulkija

Asevelvollisuuslain päivittäminen tarpeen

Eduskunnassa oli tänään lähetekeskustelussa hallituksen esitys asevelvollisuuslain muuttamisesta. Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kertausharjoitukseen voidaan määrätä ilman kolmen kuukauden aikarajaa ja tarvittaessa vaikka välittömästi. Ehtona on, että kyse on sotilaallisen valmiuden joustavan kohottamisen tarkoituksessa järjestetystä harjoituksesta, ja Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä tarve edellyttää tällaisen kertausharjoituksen järjestämistä. 
 
Lakimuutos tulee tarpeeseen. Maailma ympärillämme on muuttunut viime vuosina nopeasti ja uhat ovat monimuotoistuneet, mikä näkyy myös Suomen turvallisuusympäristön heikentymisenä. Aseellisen voiman käyttöä sisältäneet kriisit ovat kehittyneet usein vain muutamien päivien tai viikkojen aikana. Lisäksi kriisit ovat sisältäneet hyvin monenlaista hybrivaikuttamista.
 
Asevelvollisuuslain mukaan kertausharjoitusten yksi tarkoitus on sotilaallisen valmiuden joustava kohottaminen. Voimassa olevan lain mukaan kertausharjoituskutsun on kuitenkin tultava vähintään kolme kuukautta aiemmin. Tämä on nykymaailmassa ja olosuhteissa aivan liian pitkä aika. 
 
Ehdotuksessa yksittäinen asevelvollinen voitaisiin määrätä ko. harjoitukseen korkeintaan 30 päiväksi kerrallaan. Harjoitus olisi peruttava heti, kun tilanne sen sallii. Muutoksella ei olisi vaikutuksia tavallisiin kertausharjoituksiin, joihin määrättäisiin jatkossakin kolmen kuukauden aikarajaa noudattaen. Valmiudellisista syistä käsketystä kertausharjoituksesta saisi hakea vapautusta samoin kuin muistakin kertausharjoituksista. Edellytykset vapautuksen saamiselle olisivat kuitenkin tiukemmat. Vapautushakemus ei itsessään vaikuttaisi kertausharjoitusmääräyksen täytäntöönpanoon eli pelkän jätetyn hakemuksen perusteella ei ole oikeutta jäädä pois harjoituksesta. Sama sääntö koskee jo tällä hetkellä kaikkia kertausharjoituksia.
 
Alun perin ehdotus oli, että puolustusvoimain komentaja voisi kutsua kertausharjoituksiin välittömästi 25 000 reserviläistä. Lausuntokierroksella ehdotettua päätöksentekomenettelyä kuitenkin muutettiin siten, että päätöksen harjoituksen järjestämisestä tekee aina tasavallan presidentti puolustusvoimien komentajan esittelystä. Puolustusministerin tulee olla päätöksenteossa läsnä ja lausua asiasta käsityksensä. Lisäksi pääministerillä olisi oikeus olla läsnä ja lausua asiasta käsityksensä.
 
On hyvä ymmärtää, että nopeutetussa menettelyssä järjestetyt harjoitukset olisi tarkoitettu vain erittäin poikkeukselliseksi menettelyksi, eikä niillä olisi tarkoitus korvata tavallisia kertausharjoituksia. Kyse on siis reserviläisten käytön tehostamisesta. Puolustusvoimat tarvitsee entistä joustavampia keinoja kyetäkseen vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen. Ehdotettu muutos on yksi keino turvata puolustuksemme uskottavuus myös tulevaisuudessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Kivaa että Presidenttikin saa taas jotain tekemistä.

Käyttäjän MiikaVakkilainen kuva
Miika Vakkilainen

Asevelvollisuuslain päivittäminen tasa-arvoiseksi olisi enemmän kuin tarpeen. Maailma on muuttunut, kuten sanoit. Suomessa ei voi olla epätasa-arvoisuutta millään tasolla 2010-luvulla.

Käyttäjän VeijoOrava kuva
Veijo Orava

Monet näkevät tässä päivässä yhtymäkohtia talvisotaa edeltävään aikaan. Nytkin on tehty isoja virheitä ja laiminlyöntejä puolustusvoimien johdon että poliitikkojen toimesta. Maavoimat on ollut ja on jatkuvasti "kolmantena" materiaali hankintojen tärkeysjärjestyksessä. Nytkin on suunnitelmissa ilmavoimille ja merivoimille miljardi-hankintoja, joiden järkevyydestä ei olla edes kovin vakuuttuneita. Kuitenkin maavoimat kantaa mahdollisessa sotilaallisessa konfliktissa suurimman ja verisimmän taakan. Vaikka tämä pikaisesti kutsuttavien lukumäärä olisi 50000, oletteko varmoja että nämä haluavat lähteä traktorin kyydissä taistelupanssareita vastaan ilman kunnollisen ilmatorjunnan suojaa.

Lasse Tamminen

Asevelvollisuuslain muutos raunioittaa korkeakouluopiskelijoiden opiskelun ja rahoituksen. Esityksen mukaan uudistus kohdistuu 20-25 -vuotiaisiin ja vapautusperusteissa ei ole huomioitu millään tavalla opiskelulle mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Mitään arviota tästä ei ole tehty eikä miltään opiskelijajärjestöltä - tarkoituksellisesti? - ole kysytty kantaa. Kahden tai neljän viikon yllätyspalvelu tekee opiskelun kurssimuotoisessa opiskelussa mahdottomaksi ja opiskelu keskeytyy tai tulee joka tapauksessa viivästymään, mitä ei ole lainkaan huomioitu esim. opintolainojen takaisinmaksuehdoissa. Haloo - kuka puolustaa vähävaraisia opiskelijoita. Taas opiskelijat laitetaan kärsimään. Eikö jo riitä?

Vapautus harjoituksista näyttäisi esityksen mukaan muodostuvan opiskelijoille mahdottomaksi - ei siihen ole esityksessä edes haluttu ottaa kantaa, vaan jätetty se luettavaksi rivien välistä!

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Sotareservistähän voi erota, ainakin nykyisen lainsäädännön mukaan vielä kutsun saatuaan.

Käyttäjän valtakunnan kuva
Kimmo Liimatainen

Eikös tässä samalla voisi ottaa Norjan mallin käyttöön Suomessa; koko ikäluokalle asevelvollisuus eli naisetkin armeijaan.

Olennaista ei ole aseiden käytön opettelu vaan vaikeissa tai vielä vaikeammissa olosuhteissa selviytyminen sekä itsestä (ja tovereista) huolehtiminen. Ainakin minulle armeija opetti sen, että pidä poika huoli itsestäsi ja auta kavereitasi jos jaksat ja pystyt.

Toimituksen poiminnat