JAANA PELKONEN Oman tien kulkija

Turvallisuuttamme puolustetaan kaukanakin rajoistamme

Kulunut vuosi on ollut raskas ja haastava vuosi Euroopassa. Epävakaus ja turvattomuus ovat lisääntyneet kiihtyvällä vauhdilla. Kun naapurissa palaa, savu saavuttaa myös meidät. Syyrian sisällissota ja sen lainehtiminen lähialueille tappaa jatkuvasti lisää ihmisiä, tuhoaa ihmiskohtaloita ja yhteiskuntia aiheuttaen toivottomuutta ja radikalisoitumista. Euroopassa tämä näkyy historiallisen suurena pakolaismääränä sekä tuhoisina terrori-iskuina. Alueella jo pari vuotta vahvistunut ISIL on aikamme suurimpia turvallisuusuhkia.
 
Vuoden aikana ISIL:in terroristit iskivät kahdesti Pariisiin. Iskut osuivat Euroopan sydämeen ja voima tuntuu meissä kaikissa eurooppalaisissa. Ranska teki marraskuussa historiallisen päätöksen ja esitti EU:n jäsenvaltioille avunpyynnön Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lausekkeen (SEU 42 (7) artikla) mukaisesti. Puolustusministerit hyväksyivät avunpyynnön yksimielisesti ja turvatakuuartikla heräsi paperilta eloon.
 
Suomella on globaali ja eurooppalainen vastuu. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta linjasivat nopeasti, että Suomi vastaa Ranskan avunpyyntöön poliittisesti ja konkreettisin toimin. Lainsäädäntömme estää toistaiseksi sotilaallisen avunannon ulkomaille, ja siksi sotilaallinen kriisinhallinta on nyt valikoitumassa Suomen vastaukseksi. Suomi on syyskuusta 2015 alkaen osallistunut Irakin turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Pohjois-Irakin Erbilissä. Tätä operaatiota on nyt tarkoitus pidentää ja vahvistaa. Samalla vastaamme Yhdysvaltojen joulukuussa esittämään pyyntöön lisätuesta ISIL:in vastaisen yhteenliittymän toimintaan.
 
Monikansallisen Operation Inherent Resolve -operaation jatkaminen on erittäin perusteltuna. Eduskunnan saamassa selonteossa todetaan, että ISIL:in etenemisen pysäyttäminen ja järjestön hajottaminen vaatii pitkäjänteistä toimintaa ja laajaa keinovalikoimaa. Yhteenliittymän ansiosta ISIL onkin menettänyt alueita Irakissa ja sen suorituskyky on heikentynyt. Nyt, jos koskaan, on työtä jatkettava.
 
Suomen maine Irakissa on hyvä ja suomalaisten antama koulutus ja koulutustapa ovat saaneet hyvää palautetta Kurdistanin peshmerga-joukoilta. Selonteon mukaan kouluttajaresursseja ei tarvitse lisätä, mutta Suomen olisi hyvä osallistua lisäksi operaation neuvonantotoimintaan. Siten voitaisiin kerätä tietoa koulutustarpeista ja arvioida annetun koulutuksen vaikuttavuutta. Osallistuminen tarjoaa selonteon mukaan myös kansallisen suorituskykymme kannalta arvokkaita kokemuksia operoinnista vaativassa neuvonantotehtävässä. Meidän on tunnettava uhat ja uskallettava toimia
 
Turvatakuiden aktivoiminen oli tärkeä ennakkotapaus ja iso askel EU:n yhteiselle turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle. Suomelle sotilasliittoon kuulumatomana maana on äärimmäisen tärkeää, ettei artikla ole vain kuollut kirjain paperilla. Jos Suomi olisi hyökkäyksen kohteena, sotilaallisen tai muun, toivoisimme mekin vahvaa tuenilmausta muilta mailta. Tulee kuitenkin muistaa, että keskinäisen avunannon lauseke ei tarjoa samaa suojaa kuin Naton 5. artikla. EU:n tuoma turva on lähinnä symbolista ja poliittista – Naton kovaa ja konkreettista.
 
Erbilin operaatiolla on myös muuttoliikeulottuvuus. Suomen intressinä on vakauttaa turvallisuustilanne maassa, josta Suomeen saapuu enemmän turvapaikanhakijoita kuin mistään muualta. Peshmerga-joukkojen koulutus on Suomelle sopiva tapa osallistua ISIL:in heikentämiseen ja sitä kautta alueen vakauttamiseen. Suomi myös tukee Irakia kehitysyhteistyön kautta ja suuntaa alueelle huomattavan määrän humanitaarista apua. Ensisijaisen tavoitteen on oltava, ettei kenenkään tarvitse lähteä kotoaan. Suomi ja Eurooppa eivät ole velvollisia ja kykeneviä ottamaan kaikkia vastaan. Vapaaehtoisten palautukset toimivat, mutta Suomen on saatava Irakin kanssa sopimus, joka kattaa myös nk. pakkopalautukset. Me autamme ja tuemme Irakia kykymme mukaan, mutta myös Irakin on kannettava vastuunsa. 
 
Kriisinhallinta ei ole ilmaista – operaatioon tarvitaan lisää rahaa. Kyse on kuitenkin merkittävästä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta valinnasta, jolla osoitamme vastuunkantoa ja edistämme myös omaa turvallisuuttamme. Nykymaailmassa vastuu on yhteinen ja Suomen turvallisuutta puolustetaan välillä kaukanakin maantieteellisistä rajoistamme.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Kalervo Kyyrönen

Luuleko Pelkonen,että suomalaiset pelastavat maailman sillä jotta jokaisessa valtioitenriisissä ollaan mukan.

Toimituksen poiminnat