JAANA PELKONEN Oman tien kulkija

Lisää liikettä

Suomalaisten liikkumisessa on havaittavissa tammikuussa selkeä tilastollinen piikki. Moni aloittaa elämäntapakuurin, mitä mielikuvituksellisimmat dieetit menevät kaupaksi ja kuntosalit pursuavat ihmisiä. Hiihtolomaan mennessä tarmo on kuitenkin usein hiipunut. Samanlainen ilmiö näkyy ihmisten viikkorytmissä eli eniten urheillaan maanantaisin ja tiistaisin, hiljaisinta on perjantaisin. Arki ja säännöllinen elämänrytmi siis tukevat liikkumista – ja toisinpäin.

Siinä, missä liikunnalliset vaihtoehdot ja harrastusmahdollisuudet kasvavat, kasvaa myös ero hyvä- ja huonokuntoisten välillä. Osa liikkuu paljon ja säännöllisesti, osa passivoituu täysin. Yksi suosituimmista netin liikuntapäiväkirjoista on kotimainen Heiaheia. Yli 94% sen käyttäjistä sanoo liikkuvansa enemmän sovelluksen avulla. Siihen voi kirjata omat tulokset ja vertailla niitä toisten tuloksiin. Sovellus on oivaltanut ison viisauden: Yhdessä tekeminen, jossa kannustetaan, patistetaan ja kiritetään, tuottaa mielihyvää ja onnistumisen kokemuksia. Tämän tietää myös jokainen henkilökohtaisen valmentajan palkannut – ja tähän pt-palveluiden kasvava suosio perustuukin. Liikunta motivoi entistä enemmän, kun tulokset alkavat näkyä ja tuntua. Syntyy terveellinen mielihyväriippuvuus.

Kun Helsingin Sanomat tutki suomalaisten liikkumista pari vuotta sitten, kävi ilmi, että suomalainen ei liiku lomalla, vaan työn ja koulun ohella eli arkena. Siksi arkiliikunta on hyvä ottaa haltuun jo lapsena. Siihen vastaa hyvin hallituksen yksi kärkihankkeista eli jokaiseen Suomen peruskouluun laajeneva Liikkuva Koulu -ohjelma. Tarvetta peruskoululaisten liikuttamiseen on, sillä viidesluokkalaisista vain 30% ja yhdeksäsluokkalaisista vain joka kymmenes liikkuu riittävästi. Liikkuminen tukee kehon ja elämän rytmiä, vaikuttaa hyvään unen laatuun ja kannustaa syömään säännöllisesti. Näin ollen sekä oppimistulokset että yleinen hyvinvointi paranevat. Kun arkiliikunta muodostuu rutiiniksi, ihmisten peruskunto paranee ja sosiaali- ja terveysmenoihin muodostuu huomattavia säästöjä.

Liikkuva Koulu -ohjelma aloitettiin 45 koulun pilottivaiheella vuonna 2010. Opettajat ja oppilaat ovat osoittaneet luovuutta kehittäessään asennetta liikuntaa kohtaan leikkisäksi, iloiseksi ja hyödylliseksi. Jotkut koulut ovat hankkineet pyöriä ja aloittaneet yhteiset pyöräretket, toiset rakentaneet tanssipelipaikkoja. Pakollisen suorittamisen sijaan liikuntatunti onkin nähtävissä yhä useammin pitkin päivää liikkumisena ja kekseliäisyyteen kannustavana yhdessä tekemisenä. Tämä on  ymmärretty myös turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa. Paikalliset urheiluseurat ovat kutsuneet tulijat toimintaansa. Yhdessä pelaamalla tutustuminen ja sopeutuminen helpottuvat puolin ja toisin. Jokaiselle on tärkeää saada kuulua porukkaan – ja yhdessä liikkuminen ehkäisee syrjäytymistä tehokkaasti.

Oikeaa suuntausta iloisen liikunnan lisäämiseen edustaa Helsingin Kaapelitehtaalle valmistuva Tanssintalo. Pitkään valmisteltu hanke mahdollistuu muun muassa Jane ja Aatos Erkon säätiön sekä valtion myöntämillä avustuksilla. Liikkuminen voi olla iloista ja ihanaa, joillekin jopa ammatti. Jokaisen tulee vain löytää oma rytmi ja sävel, jonka tahtiin liikkua ja voida hyvin. Mitä nuorempana askeleet löytää, sitä varmemmin jalat kantavat myöhemminkin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset