*

JAANA PELKONEN Tolkun ihminen

Normitalkoot - Ei päätä puskaan alkoholipolitiikassakaan

Pitkään odotettu ja paljon puhuttu alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus käynnistyi viimein lokakuussa ja uudistuksessa on tarkoitus edetä nyt alkuvuodesta. Alkoholilain uudistamisen suuntaviivoja pohdittiin syksyn aikana kahdessa "työpaja"-tapaamisessa, joissa oli paikalla Sosiaali- ja terveysministeriön koolle kutsumia sidosryhmiä. Asialistalla on julkisuuteen kantautuneiden tietojen mukaan ollut muun muassa alkoholimainonta, anniskelualueiden rajaukseen liittyvät kysymykset sekä julkisilla paikoilla tapahtuva juominen.

Alkoholipolitiikkaa on tehty Suomessa kuluneet vuosikymmenet "terveys edellä" jopa siinä määrin, että koko muu ympäröivä todellisuus on unohtunut. Jollakin tiukennuksella tai olemassa olevan älyttömän normin säilyttämisellä saattaa olla terveyspoliittiset perustelut taustallaan. Aivan eri asia on, edistääkö tiukennus tai normi terveyttä sillä tavalla kuin on ajateltu. Ei-aiotut vaikutukset unohdetaan, jätetään huomiotta tai ainakin niitä vähätellään. Ei ole oikeasti toimittu terveys edellä vaan todellisuudesta irrallaan oleva kansanterveysteoreettinen yksinkertaistus edellä. Mutta ihmisiä ei enää kiinnosta totella ankeuttajasetiä ja -tätejä. Aika on ajanut holhousmentaliteetista ohi.  

Pitää ymmärtää, että kielto- ja kontrollilinja on jo ajat sitten tullut tiensä päähän. Siitä on jo maksettu kohtuuton hinta suomalaisina työpaikkoina ja menetettyinä verotuloina. Älyttömällä verotuksella ja sääntelyllä kotimaan juomavalmistuksen, kaupan ja etenkin ravintoloiden kustannukset on ajettu korkeiksi ja toimintaympäristö mahdottomaksi. Aikaansaatu taloudellinen kannustin ohjaa ihmiset juomaan ulkomailta tuotua halpaa alkoholia kotisohvalla. Myös laiton anniskelu rehottaa. Matkustajatuonti on jo lähes kaksinkertaista ravintolamyyntiin verrattuna. Haitat hoidetaan ja maksetaan Suomessa.

Yksi Sipilän hallituksen ohjelman keskeisistä tavoitteista on turhan sääntelyn purkaminen. Elinkeinotoimintaa ja arkielämää rajoittavia turhia normeja on luvattu karsia. Kunnon perkaamista kaipaava lakien, asetusten, kieltojen ja määräaikaisten lupien suojamuuri löytyy juuri alkoholipolitiikan sektorilta. Meillä lainsäätäjillä on nyt  ainutlaatuinen mahdollisuus olla avarakatseisia ja tehdä fiksuja päätöksiä. On tarpeen muistuttaa, että hallitusohjelmassa normien purkaminen on johtava periaate, joka koskee kaikkia toimialoja. Millään politiikanlohkolla ei ole erikoislupaa venkoilla irti normien purkamisen linjasta. Tämä koskee myös alkoholipolitiikkaa. Myös sen osalta normitaakan on tuntuvasti kevennyttävä, ja tarvittaessa asiaa täytyy paimentaa oikeaan suuntaan tiukalla poliittisella johtajuudella. Alkoholipolitiikassakaan päätä ei voi laittaa puskaan, vaan pitää tulla senkin osalta kielto- ja kontrolliyhteiskunnan maailmasta reilusti ja rohkeasti nykyaikaan.

On ollut ilo seurata hallituskumppaneiden riveistä kantautuneita raikkaita näkemyksiä, kuten elinkeinoministeri Rehnin vapaamielinen kanta viinien myynnin sallimiseksi ruokakaupoissa. Viinien salliminen ruokakauppoihin toisi pienet kaupat tasavertaiseen kilpailuasetelmaan suurten myymälöiden kanssa, koska Alkot ovat tällä hetkellä suurten markettien yhteydessä. Myös ministeri Hanna Mäntylä on kirjoittanut ja puhunut viisaita alkohopolitiikkaan liittyen. Nämä näkemykset ovat nykyaikaisia ja edustavat myös hallitusohjelman henkeä. Itse tuen ja kannatan kaikkia hallituskumppaneiden fiksuja avauksia turhien normien purkamisen saralla.

Vähittäiskauppa sekä ravintola- ja pienpanimoalat odottavat nyt hallitukselta konkreettisia tekoja vaalipuheiden katteeksi. Sääntelyn keventäminen on helppo ja nopea tapa saada aikaan vaikuttavia muutoksia ja piristystä talouteen. Normien purkaminen ei vaadi budjettipanostuksia eikä kasvata byrokratiaa. Toivon, että alkoholiasioista vastaava ministeri Rehula laittaa nopeasti liikkeelle alkoholimyyntiä vapauttavia esityksiä. 

Lentävänä lähtönä uusien työpaikkojen synnylle pitäisi toteuttaa pikaisesti ainakin seuraavat muutokset:

- Siirrytään anniskeluluvissa anniskelupaikkakohtaisuudesta toiminnanharjoittajakohtaisuuteen
- Luovutaan määräaikaisista anniskeluluvista, mikäli hakijalla on toistaiseksi voimassaoleva anniskelulupa
- Vapautetaan asteittain ravintoloiden aukioloajat. Ensimmäisenä toimenpiteenä luovutaan jatkoaikalupien vaatimisesta
- Uudistetaan annostelumääräykset - tuplakielto ja ns. kahden lasin sääntö  poistetaan
- Poistetaan vaatimus anniskelualueen yksinomaisesta hallinnasta (estää ravintoloiden yhteiset anniskelualueet)
- Perutaan alkoholimainonnan viimeisimmät rajoitukset. Sallitaan kotimaisten juomavalmistajien (esimerkiksi tislaamoiden) kertoa tuotteistaan omilla nettisivuillaan
- Sallitaan pienpanimoille kaikkien (myös yli 4,7-prosenttisten) tuotteidensa vähittäismyynti
- Sallitaan ravintoloille alkoholijuomien ulosmyynti
- Poistetaan valmistustapaan liittyvä rajoitus ('vain käymisteitse') päivittäistavarakaupassa myytäviltä alkoholijuomilta.
- Nostetaan päivittäistavarakaupassa myytävän alkoholin prosenttirajaa 4,7:stä 15:een ja sallitaan näin myös viinien myynti ruokakaupoissa, missä muutkin elintarvikkeet myydään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (52 kommenttia)

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Siitä on jo maksettu kohtuuton hinta suomalaisina työpaikkoina ja menetettyinä verotuloina.»

Ehkäpä nämä ovat sellaisia verotuloja, joita emme kaipaa. Eivätköhän suomalaiset osaa käyttää rahansa johonkin järkevämpään, jos eivät saa tuhlattua rahojaan ravintoloissa.

Juottolapalveluiden tukeminen on aika puhdasta turhatyöllistämistä. Siitä ei ole minkään sortin tuottavuusetua tai kansantaloudellista hyötyä, että tuetaan nautintopalveluita, varsinkin jos kyseessä ovat kansanterveydellisesti ongelmalliset nautinnot.

Muita "loistavia" kansantaloudellisia vetoja olisivat verohelpotukset kampaajille, meikkitaiteilijoille, astrologeille, homeopaateille, enkeliterapeuteille, peräsuolihuuhtelijoille ja puhelinhygieenikoille. Työpaikkoja saataisiin lisää!1!

No ei, parempi ratkaisu olisi rahdata kaikki turhatyöntekijät jollekin harmittomalle planeetalle.

Suomessa on jo nyt aika poikkeuksellisen vapaat aukioloajat. Esimerkkiä voisi katsoa vaikka oluen suurtuottajamaa Saksasta, jossa alkoholin myynti ravintoloissa on monessa paikassa sallittua vain ilta 10:en saakka, tai Britanniassa 11 saakka illalla. Kenenkään elämänlaatu ei parane siitä, että nuokutaan raitilla aamuneljään, käydään laatoittamassa puistot ja tapellaan nakkikioskilla.

Pienpanimoiden toiminnan helpottaminen saattaa olla järkevää oluen kotimaisuusasteen ja panimoiden välisen kilpailun kannalta.

Vaikka viinin ruokakauppamyynti ehkä helpottaisi elämää, se tuskin mitenkään auttaisi suomalaista taloutta, koska Suomessa ei tehdä käytännössä lainkaan viinejä.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

On muuten aika erikoinen näkemys, että ilo ja sosiaalinen elämä kuitataan turhuutena. Eikö elämän tarkoitus ole tehdä asioita, joista nauttii? Joko yksin tai ystävien seurassa.

Jos näet valtiovallan, Jumalan, kärsimyksen tai raadannan palvonnan elämän tarkoituksena, voit harjoittaa niitä aivan vapaasti itse yrittämättä kahlita muita näiden luterilaisten ilojen vangeiksi.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Eikö elämän tarkoitus ole tehdä asioita, joista nauttii?»

Ei.

    «Jos näet valtiovallan, Jumalan, kärsimyksen tai raadannan palvonnan elämän tarkoituksena, voit harjoittaa niitä aivan vapaasti itse yrittämättä kahlita muita näiden luterilaisten ilojen vangeiksi.»

En myöskään näe mitään luettelemistasi mielekkäänä elämän tarkoituksena.

Käyttäjän TeppoAnnala kuva
Teppo Annala Vastaus kommenttiin #14

Jos elämällä on jokin tarkoitus, mikä se sitten on?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #15

#15
Jatkaa sukua. Muuta tarkoitusta ei elämällä ole. Kaikki muu on vain siihen liittyvää.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #15

Tämä on ehkä hyvä kysymys, mutta ensin voisi pohtia, mihin tarvitaan elämän tarkoitusta?

Nykyihminen on elänyt parisataa tuhatta vuotta aivan onnellisena pohtimatta koko kysymystä, ennen kuin Platon, Aristoteles ja sittemmin erityisesti Tuomas Akvinolainen arvelivat, että se on jotenkin kamalan tärkeää. Kristitytkin siis selvisivät elämästä, siis elivät ja kuolivat, tuhatkunta vuotta tietämättä, että elämän tarkoitus oli heille tärkeä asia. Sittemmin elämän tarkoituksesta on tullut lähinnä kirkkojen myyntipuhetta – markkinoinnin oppien mukaisesti uskotellaan että kaikki tarvitsevat jotain, minkä vain me voimme myydä juuri Sinulle.

Meillä on siis kaksi kysymystä: mikä on elämän tarkoitus ja toiseksi, tarvitsemmeko sitä ylipäätään?

Kysymykset vaikuttavat kuitenkin sen verran tärkeiltä elämän kannalta, että ehkä niiden pohtiminen kannattaa ottaa tärkeäksi tavoitteeksi elämässä. Ehkei sentään elämän tarkoitukseksi.

Onnellisuuden voi unohtaa saman tien, koska se on tyystin naturalistinen ominaisuus, eikä oikeastaan edes kovin tärkeä. Onnellisuus on vain väline biologisen teleonomian toteuttamiseen, joka on suurin piirtein lisääntyminen. Ihminen tulee pääsääntöisesti onnelliseksi tämän teleonomian toteuttamiseksi meihin ohjelmoiduista käyttäytymistoimista – energiapitoisen ravinnon saamisesta, sosiaalisesta yhteistyöstä ja asemasta ja siihen lisääntymiseen tähtäävistä seksistä ja parisuhteista. Teleonomia on näennäisteleologiaa.

Jos haluamme paremman vastauksen, ehkä voisimme lähteä siitä, mitä erityistä meidän on mahdollista tehdä. Kaikki elämä kykenee elämään ja kuolemaan, ja lisääntymään sitä ennen, joten siinä mielessä voisimme jättää elämän tarkoituksen täyttämisen toisten elämänmuotojen huoleksi ja keskittyä johonkin tärkeämpään, johonkin sellaiseen, mihin vain me kykenemme. Mieleeni on tullut pari sellaista asiaa. Ensinnäkin, todellisuuden ymmärtämisessä olemme varmasti pidemmällä kuin mikään muu elämänmuoto. No, jotkut meistä enemmän kuin toiset, mutta kuitenkin. Tämä kyky on maailmankaikkeuden mittakaavassa varsin merkittävä, koska se merkitsee myös eräänlaista maailmankaikkeuden itseymmärrystä. Passiivisen ymmärtämisen rinnalle on ehkä mielekästä ottaa aktiivisempi innovointi tai luovuus, jonka mahdollistamaa teknologiaa myös tarvitaan ymmärryksen tavoittelussa. Lopulta kaikki tarkoitukset ehkä ovat toivottomia, jos kaikki häviää maailmankaikkeuden lämpökuolemassa. Ehkä siltä pakeneminen jollain keinolla voisi siksi myös olla tärkeä päämäärä, vaikkei ehkä itsessään elämän tarkoitus. Se saattaa kuitenkin olla. Universumien evoluutio on mielenkiintoinen selitys sille, miksi meidän universumillamme on erityisen otolliset parametrit elämän synnylle. Hypoteesin mukaan jotkin fysikaaliset prosessit synnyttävät universumeita taivuttamalla aika-avaruutta voimakkaasti, kuten mustien aukkojen kohdalla on ajateltu tapahtuvan. Menestyksekäs universumi on siis sellainen, joka tuottaa paljon tähtiä, joista tulee mustia aukkoja. Älykäs elämä voisi myös toteuttaa tätä, sikäli että mustien aukkojen keinotekoinen luominen saattaisi tuottaa niitä paljon enemmän kuin tähtien elinkaaren myötä. Siten universumi saattaisi olla sellainen kuin se on tuottaakseen elämänmuotoja, jotka tuottavat lisää universumeita – olisiko tämä meidän tarkoituksemme?

Luulen, että ylenmääräinen juopottelu vain pahentaa levottomia ajatuksiani. Ymmärrätkö nyt, miksi en varauksetta kannata alkoholipolitiikan höllentämistä?

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #18

Politiikkasuositusten kaivaminen metafysiikan (tai yhtä lailla uskonnon) tasolta on ihmisvihamielistä. Ikäänkuin joku profeetta / filosofi osaisi kertoa jonkun universaalin elämän tarkoituksen, jota kaikkien pitäisi tavoitella. Äärimmäistä elitismiä ja humpuukia, sanon minä!

Mikäli toisten ihmisten juopottelu / alkoholin nauttiminen pahentaa levottomia ajatuksia, älä mene paikkaan, jossa alkoholia nautitaan.

(Pidin silti kommentistasi, vaikka en olekaan samaa mieltä, koska siinä oli pohdintaa.)

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #23
    «Politiikkasuositusten kaivaminen metafysiikan (tai yhtä lailla uskonnon) tasolta on ihmisvihamielistä.»

Kuinka se voisi olla ihmisvihamielistä, jos tavoitteena on saavuttaa ihmiselämän tärkein asia? Eikö sen tavoittelu ole suurinta rakkautta ja kunnioitusta ihmistä ja ihmiskuntaa kohtaan?

(Vaikkei koko tavoitteessa ehkä olekaan mitään tolkkua.)

    «Ikäänkuin joku profeetta / filosofi osaisi kertoa jonkun universaalin elämän tarkoituksen, jota kaikkien pitäisi tavoitella.»

Ei kait sitä tiedä osaako, ennen kuin asia on todistettu suuntaan taikka toiseen, mikä toki voi myös olla mahdotonta. Tässä liikutaan varsin perimmäisissä kysymyksissä, jolloin totuutta kannattaa tarkastella varsin tarkasti.

Tässä tulee esille myös merkittävä kysymys, onko perusteltua pakottaa ihmiset etsimään elämänsä tarkoitusta. Vaikka väkisin.

    «Äärimmäistä elitismiä ja humpuukia, sanon minä!»

Elitismiä ehkä, mutta ei filosofia sentään humpuukia ole!

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #48

#48
Moni on sekaisin ilman alkoholia.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #48

"Ei kait sitä tiedä osaako, ennen kuin asia on todistettu suuntaan taikka toiseen, mikä toki voi myös olla mahdotonta."

Mikään ei viittaa siihen, että metafysiikalla tai uskontojen maailmanselityksillä olisi mitään merkityksellistä rajapintaa todellisuuteen. Tämän takia niistä vedetyt johtopäätökset ovat täysin mielivaltaisia, eikä niitä pidä käyttää tosielämän päätöksissä, jotka koskevat toisia ihmisiä.

Todellisuudesta ei saada tietoa puhtaan teoreettisesti tai a priorisin menetelmin. Tämän takia metafysiikasta ja uskonnosta saadaan vedettyä täysin ilman päällä olevia arvolausumia, kuten se, että naturalistiset / luonnonmukaiset elämäntavoitteet olisivat merkityksettömiä. Tässä piilee myös se ihmisvihamielisyys: Politiikkasuositukset ovat käytännössä täysin mielivaltaisia.

Ei ole perusteltua pakottaa ihmisiä etsimään elämän tarkoitusta, mutta pitäisi olla selvää, että mikäli joku haluaa tällaista harrastaa, elämän tarkoitusta ei anneta ylhäältä päin kaikille universaalisti, vaan se syntyy ihmisen oman pohdinnan tuloksena.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #18

Oletko Marko siis sitä mieltä, kun esimerkiksi Euroopassa lähes jokaisessa maassa voidaan myydä vapaasti alkoholia maitokaupoissa ja joka kuppilassa., niin siellä elämä on täysin holtintonta ja onko siellä ylenmääräistä juopottelua näkyvissä? Eipä ole, ei ainakaan niissä maissa missä minä tapaan vierailla:).

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #26
    «Oletko Marko siis sitä mieltä, kun esimerkiksi Euroopassa lähes jokaisessa maassa voidaan myydä vapaasti alkoholia maitokaupoissa ja joka kuppilassa., niin siellä elämä on täysin holtintonta ja onko siellä ylenmääräistä juopottelua näkyvissä?»

Siellä kansa on tottunut toisille tavoille ja käy kuppiloissa ehkä eri syistä.

Se nyt tiedetään mitä suomalaiselle tapahtuu jos lähtee suureen maailmaan. Jos on vähänkään säästöjä taskussa, on kohta kadulla viinapullo sylissä ja lopulta kuolee pois.

Luonnonvalinta on ehkä tehnyt tehtävänsä muualla Euroopassa, mutta vaatinee synkän keskiajan Suomessakin, että suomalainen veri kuolee pois.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #32

#32
Markon linja on ihan oikea. Jos alkoholi ei ole kontrollissa, niin on hyvä kertoa sen vaaroista muillekin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #32

Voi Marko-kulta, nyt en ymmärrä mistä puhut? En tunne yhtään tapausta, jossa ulkomailla olisi lähetynyt järki lapasesta. Ei tuo alkoholi enää ole mikään erikoinen juttu kuten oli minun nuoruudessani, jolloin Alkossa käynti oli hyvin harvinaista. Nyt on meikäläisillekin ihan tavallista käydä ystävien kanssa yhdellä kuohulla tai valkkarilla, kun ennen käytiin kahvilla, vaikka ei se sumppi olisi niin maistunutkaan,. Nyt ainakin tietää mitä saa:)

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #26

Suomessa ongelmana voi olla, että maitokaupan tai minkä tahansa kuppilan ei kannata pitää valikoimassaan kuin niitä massatuotteita. Siitä huolimatta toivoisin, että tuossakin suhteessa vapautumista tapahtuisi. Vaikkapa aluksi vahvempien oluiden ja mietojen viinien osalta. Siitä voi sitten jatkaa myöhemmin.

Saimme joululahjaksi portugalilaisen Quinta dos Quatro Ventos Reserva 2007. Erinomaista poron kanssa. Suosittelen.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Tapellaan sit kotosalla, parempi lienee näin?

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Alkoholinkäytön siirtyminen "juottoloihin" henkilökunnan valvovan silmän alle olisi valtava edistysaskel humalakulttuurillemme.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@1. Näyttää siltä, että kirjoitat suu vaahdossa.

Yli kuukausi sitten kävimme Saksassa Münchenissä ja siellä paikallisen hotellin lähellä oli yksi baari 50 metrin päässä, en löytänyt minkäänlaisia kellonaikoja. Astelimme sisään ja tilattiin kaksi olutta, 4 euroa yhteensä.

Päätettiin sitten ostaa kahdet oluet viskit niihin sekoitettuna, yhteensä 10 euroa. Siinä muuten baarinpitäjä laittoi roimasti viskiä, joka olisi ollut Suomessa arviolta reilut 3 viinamitallista.

Eikä valomerkkiä ollut, odoteltiin vaan, että viimeisetkin lähtevät kotiin tai itse baarinpitäjä ilmoittaa olevansa väsynyt. Oli se niin rennokasta ja rauhallista menoa siellä, kun ei tarvinnut ajatella mitään aikaa tai valomerkkiä.

Kovin kapeakatseiselta näkökulmalta katselet. Minä ajattelen laajemminkin, että joustavammat ajat, sääntelyt pois tuottaisivat paremmin tuloksia.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#10
Ei tuollainen sovi Suomeen. Kansaa pitää kyykyttää, muuten niillä olisi liian kivaa.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Tsekissä kuulema kun tuopilla on hintaa sen 50 senttiä, kaljaa kannetaan automaattisesti pöytään lisää lasin tyhjennyttyä ihan kysymättä. Tarjoilija laittaa rukseilla ylös monta on juotu, pyydettäessä vasta lopettaa tarjoilun. Se onkin suuri olutmaa, me kai yritetään olla viinimaa tuontiviineillä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #12

Ei yksin Tsekissä, vaan myös Saksan perinteisissä olutkapakoissa ainakin Baijerissa. Euron olutlasi kannettiin heti tilalle kun vanha oli juotu. Voi jättää juomattakin , eikä siitä veloiteta. Ainakin palvelu toimii , niin nopeasti kuin ihmisen mieli:)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #12

#12
Iso tuoppi on euron. Pieni tuoppi 6o senttiä.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Yli kuukausi sitten kävimme Saksassa Münchenissä»

Toden totta, muistan itsekin roikkuneeni ainakin Hofbräuhausissa yhteentoista asti illalla, tosin eipä se paljoa sen pidempään olekaan auki, menee kiinni puoli kahdeltatoista. Asetukset ovat ilmeisesti paikallisia – taisi olla Rosenheimissa missä törmäsin tuohon kello kymmenen tarjoiturajoitukseen.

    «Eikä valomerkkiä ollut, odoteltiin vaan, että viimeisetkin lähtevät kotiin tai itse baarinpitäjä ilmoittaa olevansa väsynyt.»

Saksalaiset ymmärsivät siis lähteä kotiin ihmisten aikaan, kun suomalaiset vasta käydessään baarinpitäjälle vaivaksi. Tämä on juuri sellainen kulttuuriero, minkä vuoksi Suomessa tarvitaan eri säännöt kuin Saksassa.

Suomalaismies juo baarissa vaikka läpi yön, odottaessaan rakkautensa astuvan ovesta sisään minä hetkenä hyvänsä. Vain sulkemisaika ja portsarin koura pelastavat suomalaisen ikuiselta odotukselta.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #29

@29. Höpöhöpö. Me lähdettiin pois ja paikalle jäi vielä saksalaisia pelailemaan ja juomaan oluitaan. Luulitko, että me jäimme oluiden takia sen pitäjän kiusaksi?

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Jaa-a! Kahdet oluet ja viskit niihin sekoitettuna! Tähänköhän blogistikin pyrkii? Eiköhän sen pitäisi olla niin, että olut oluena ja viski viskinä - tämä kokemus kertoo juuri siitä, miksi meillä on ollut tiukka lainsäädäntö, suomalaiset juovat humalahakuisesti eikä viinistä nauttien.
Ja juuri siksi tuo kokopatterillinen "uudistusehdotuksia" on edesvastuuton - mikä ei merkitse, etteikö meillä järkevissä puitteissa olisi korjaamisenkin varaa. Mutta että suoraan pullosta, sekoitettuna, siihen asti kunnes omistaja väsyy tai viimeinenkin asiakas katoaa! Suomi ei näytä monen puheenvuoron perusteella vieläkään olevan valmis eurokulttuuriseen alkoholipolitiikkaan - sorry vaan (Stubbia lainaten...)

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #33
    «Jaa-a! Kahdet oluet ja viskit niihin sekoitettuna! Tähänköhän blogistikin pyrkii? Eiköhän sen pitäisi olla niin, että olut oluena ja viski viskinä»

Hyvä huomio. Siinä kun saksalaiset lantraavat olutta sitruunalimonaadilla, saaden aikaan radleria tai muuta Biermischgetränkea, suomalaiset lantraavat viskillä. Triplana.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #33

#33
Raimo Ilaskivi ymmärtää Suomen kunniavelan maksamisen Virolle. Antaa virolaisten jatkossakin myydä alkoholijuomat suomalaisille.

Olemme heimokansoja ja tilanne on molemmille winwin.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #33

@33. Raimo. Nuo kahdet erittäin vahvat terästetyt oluet veivät meiltä Maxiyazya pelailtaessa kaksi tuntia juoda tyhjiksi, siihen piti lisätä vielä ne aiemmin tilatut kahdet oluet. Kaiken kukkuraksi ystävä rupesi höpisemään, että hän täyttää kohta 50v-synttäreitään ja pitäjä tarjosi meille kunnon mukilliset viskiä ilmaiseksi onnitteluiksi.

Mitä kummaa siinä on, että saamme olla rauhassa, jutella muiden kanssa ja antaa toisten saksalaisten osallistua pelaamaan Maxiyatzya, yms? Minulle se on ollut rentoa menoa enkä ajatellut olevani Saksassa.

Suomeen palattuani ei ole tehnyt yhtään mieli mennä kotimaiseen ravintolaan vieläkään.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Kyllä oli niin tiukkapipoinen vuodatus, että heti alkoi tehdä mieli viinaa.

Käyttäjän kahkonh kuva
Heikki Kähkönen

Ravintoloiden leimaaminen turhatyöllistämiseksi on suurta puppua ja joutavanpäiväistä raittiuspropagandaa. Ravitsemuspalvelujen tarjoaminen on Suomessa erittäin vanha ja perinteinen elinkeino. Sitä on harjoitettu meillä keskiajalta lähtien.

Jo 1300-luvun alkupuolella Hämeen härkätien varrelle syntyivät ensimmäiset majatalot. Maunu Eerikinpojan maanlaki vuoden 1350 tienoilla määräsi majataloista, että niiden on myytävä matkustavaisille hevosen rehua, ruokaa ja olutta. Samassa laissa määriteltiin ohjeet viinin, siman, oluen ja muiden juomien anniskelusta.

Tänä päivänä matkailuun kuulumattomat anniskeluravintolat tuovat valtiolle yli miljardi euroa verotuloja vuodessa. Kun siihen lasketaan mukaan majoituspalveluja tarjoavat yritykset ja niiden ravintolapalvelut, verokertymä on reilut 5 mrd euroa.

Nämä toimialat työllistävät reilusti yli 100 000 ihmistä. Ravintoloissa on runsaasti kausityövoimaa, jolloin ne tarjoavat kaivattuja lisätuloja opiskelijoille. Ravintoloista ja kahviloista melko moni meistä suomalaisista on saanut ensimmäiset kosketuksensa oikeaan työelämään osa-aikaisena tai kesätyöntekijänä.

Toisin kuin M. Grönroos antaa ymmärtää pienpanimotoiminnan tukemisella ja Suomessa myytävän oluen kotimaisuusasteella ei ole keskenään mitään tekemistä. Reilusti yli 80 prosenttia, jopa lähes 90 prosenttia, Suomessa myytävästä oluesta on kotimaassa valmistettua.

Kotimaisten pienpanimoiden osuus myynnistä on toki kasvamassa, mutta luku on nousemassa arvioni mukaan vasta 4 prosenttiin kotimaan kokonaismyynnistä. Sillä ei ole myöskään suurta merkitystä panimoiden välisen kilpailun kannalta. Suurempi merkitys on Viron-viinarallilla, josta yhä pienempi osa on Suomessa valmistettuja tuotteita ja josta jäävät valmiste- ja arvonlisäverot tilittämättä Suomeen.

Pienpanimoiden toiminnan tukeminen on elinkeinopoliittisesti järkevää. Pienpanimot ovat elintarviketuotannon ainoa sekotori, jossa on aloittanut kymmeniä uusia yrityksiä kolmen viime vuoden aikana. Niitä syntyy tällä hetkellä noin yhden panimon kuukausivauhtia (v. 2014-2015) Käsityöpanimoiden määrä nousi vuodenvaihteeseen mennessä lähes 60:een.

Kansantalouden ja työllisyyden kannalta merkittävämpi lisäys on tapahtunut pienteollisissa yli 100 000 litraa / vuosi valmistavissa panimoyrityksissä, joiden oluenvalmistus on kasvanut moninkertaiseksi.

Esimerkkinä mainittakoon mikkeliläinen Saimaan Juomatehdas, jonka tuotanto v. 2010 oli 135 000 litraa, mutta vuoden 2015 ennuste oli jopa 1,4 miljoona litraa. Toisin sanoen tuotannon kasvu on ollut viidessä vuodessa kymmenkertainen.

Millä muulla elintarviketuotannon sektorilla voidaan puhua vastaavista kasvuluvuista? Saimaan Juomatehdas ei ole ainoa parin kolmen viime vuoden aikana tuotantoon rohkeasti investoinut yritys. Vastaavia esimerkkejä on toistakymmnentä. Ja mikä parasta: pienpanimoiden työpaikkoja syntyy joka puolelle maata ja jopa vaikeille työttömyysalueille Lappia lukuunottamatta.

Pienpanimoiden kasvun perusturvana ovat anniskeluravintolat. Ne ovat ehdoton tuki ja edellytys toiminnan jatkumiselle. Oluen anniskelumyynnin osuus on vähentynyt 30:stä 15 prosenttiin 2000-luvulla. Alkosta ei ole apua, sillä Alkon olutmyynti on hiipunut 2 prosenttiin maan kokonaismyynnistä. Ja tunnettuahan on, että pienpanimot eivät saada myydä vahvoja oluitaan suoraan valmistuspaikalta, kuten tilaviini- ja sahtiyritykset voivat tehdä.

Oluen valmistusveron alentaminen ei ole pienpanimoiden kannalta yhtä tehokas instrumentti kuin ravintoloiden arvonlisäveron laskeminen ruokapalveluiden tasolle eli 24:stä 14 prosenttiin. EU:n ylivoimaisesti kallein olutvero on silti laskettava lähemmäksi EU:n keskitasoa tai edes naapurimaamme Ruotsin rinnalle, mikä tarkoittaisi noin kolmanneksen leikkausta nykytasosta. Yhdessä nämä toisivat merkittävän muutoksen positiiviseen suuntaan ravintolatoimialalle ja suomalaiselle olutkulttuurille.

Ja ylipäätään ravintolaelinkeinon tukeminen on kannattavaa nautiskeluun perustuvan kohtuullisen juomakulttuurin edistämiseksi, mutta joillekin sen ymmärtäminen tuntuun olevan ylipääsemättämän vaikeaa, vaikka kuinka rautalangasta mallia yrittäisi vääntää.

Toinen pienpanimotoimintaa - sekä suomalaiseen viljaan ja työhön perustuvaa oluenvalmistusta - elvyttävä sekä viinarallia vähentävä lainmuutos olisi käymisteitse valmistettavien juomien kauppojen myyntirajan nostaminen nykyisestä 4,7:stä 9,0 prosenttiin. Se ei edes uhkaisi niin kallista Alkon monopolia millään tavalla.

Heikki Kähkönen
puheenjohtaja
Olutliitto ry

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Toisin kuin M. Grönroos antaa ymmärtää pienpanimotoiminnan tukemisella ja Suomessa myytävän oluen kotimaisuusasteella ei ole keskenään mitään tekemistä. Reilusti yli 80 prosenttia, jopa lähes 90 prosenttia, Suomessa myytävästä oluesta on kotimaassa valmistettua. »

Yritin siis nähdä jotain positiivista hyötyä pienpanimotoiminnassa, mutta ehkä on kuten sanoit, se on kotimaisuusasteen kannalta tyystin turhaa. Sikäli kun oluen valmistuksessa epäilemättä on helppo saavuttaa skaalausetua, siirtyminen muutamasta suurvalmistajasta pieniin tuotantoyksiköihin tuskin on sellainen tuottavuusloikka, mitä tässä tarvitaan.

    «Pienpanimot ovat elintarviketuotannon ainoa sekotori, jossa on aloittanut kymmeniä uusia yrityksiä kolmen viime vuoden aikana.»

Yritysten lukumäärä ei ole mikään kansantaloudellisesti järkevä tavoite. Euroopassa eniten yrityksiä on muistaakseni Kreikassa – kaiken maailman nyrkkipajoja kadunkulmissa. Kreikan massiivinen verokorruptio ja muut ongelmat ovat epäilemättä juuri tämän ilmiön syytä, että useimmat duunarit ovat yrittäjiä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Esimerkkiä voisi katsoa vaikka oluen suurtuottajamaa Saksasta, jossa alkoholin myynti ravintoloissa on monessa paikassa sallittua vain ilta 10:en saakka"

Voi toki olla, että alkoholipolitiikaltaan vapaassa maassa löytyy sellainenkin yrittäjä, joka sulkee kapakkansa ovet kello 10 illalla, mutta kerropa nyt meille "missä paikoissa" Saksassa olisi voimassa moinen aikarajoitus? En ole sellaiseen törmännyt.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Voi toki olla, että alkoholipolitiikaltaan vapaassa maassa löytyy sellainenkin yrittäjä, joka sulkee kapakkansa ovet kello 10 illalla, mutta kerropa nyt meille "missä paikoissa" Saksassa olisi voimassa moinen aikarajoitus? En ole sellaiseen törmännyt.»

Kuten tuossa edellä vastasin toisessa kommentissa, tuo tapahtui Rosenheimissa Baijerissa, mutta säännöt ovat ilmeisesti paikallisia. Yleisesti ottaen ravintolat Saksassa vaikuttaisivat menevän kiinni paljon aiemmin kuin Suomessa, oli syy sitten säädöksissä tai tavoissa.

Wikipedia osaa kertoa:

    Closing hours for bars and discotheques are not appointed by the state, but rather by towns and cities, generally or for individual locations. In recent years most towns have begun to abolish closing hours. However, the state of Baden-Württemberg has been the first to forbid the off-premises sale of liquor during night hours (10 pm to 5 am) since year 2010.[6]
Antti Suhonen

Ehkä tärkein parannus olisi se, että ravintolat saisivat reilun alennuksen alkoholiveroon. Se voitaisiin vaikka tilittää ostojen perusteella takautuvasti kahden kuukauden viiveellä ravintolalle takaisin. Tällöin ravintolat voisivat laskea alkoholin hintaa lähemmäksi vähittäiskaupan tasoa ja varmasti useampi kuluttaja nauttisi hyviä juomia valvotussa ympäristössä mukavassa seurassa kotisohvan sijaan. Voisi olla vaikka vapaaehtoista liittyä tähän systeemiin ja silloin ravintolat sitoutuisivat siirtämään saadun alennuksen suoraan hintoihin. Tällä olisi huomattavia etuja niin työllisyyteen, kuin ravintoloiden hengissä pysymiseen, mikä myös lisäisi verotuloja, ravintoloiden tuloksen parannuttua.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Lisäisin vielä typerän yhdeksästä yhdeksään kaupan oluen myynnin. Porukka jonottaa kaljapäkkeineen vesi kielellä jotta pääsee ryyppäämään. Jos sitä saisi milloin vain, homman glamouri voisi laantua ja porukka ostaa jopa vähemmän alkoholia. Jos vastapainoksi jotain pitäisi välttämättä kieltää, kiellettäköön vaikka juuri ne monipakkaukset ja siirrytään irtotavaraan jos se on tarpeen. Tai sanotaankos että sikspäkkiä isompia ei saa olla. Suomi toimii niin, että kun jotain sallitaan, jotain tulee kieltää. Se on se herkkä balanssi.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Tuhannet tutkimukset ovat osoittaneet ALKO:n tuotteiden olevan terveydelle vaarallisia tai ainakin haitallisia.
Valtio valvoo, ettei ALKO myy liikaa noita myrkkylitkujaan kansalle.

Minä olen ostanut alkoholijuomani Virosta. Esim. olut ja viini ovat siellä elintarvikkeita ja niillä on havaittu terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Kiitos Jaanalle, mutta annetaan Viron jatkossakin myydä alkoholijuomat suomalaisille.

Matka Tallinnaan puolen vuoden ostoslistan kanssa on ihan eri asia tunnelmaltaan kuin lähikaupasta punkkupullon laittaminen ostoskärryyn.

Suomalaiset näkevät Tallinnassa lisäksi länsimaista elämänmenoa ja onhan Viro Suomea lähin eurooppalainen markkinatalousmaa.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

Jeps. Viro onkin oikea onnela. Vain puolet kansasta elää käytännössä kerjuulla, mutta hehän ovat vain köyhiä. Heitä kuuluukin vähän potkia päähän. Eikö niin Iiskonmäki?

Pohjoismainen malli on tehnyt Suomesta maan, jonne ihmiset yrittävät tulla vaikka hengenvaarallisen matkan läpi. Viroon ei kukaan halua ja virolaisetkin yrittävät monet Suomeen.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#38
En ole Antin veroinen Viron asiantuntija. Olen asunut Virossa vain 25 -vuotta ja kaiketi toinen silmä kiinni.

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

Kirjoitin oman ehdotukseni uudeksi alkoholilaiksi vähän päälle vuosi sitten. Otanpa vapauden linkittää sen tähän.

http://oulalintula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177866...

Käyttäjän SakariHelke kuva
Sakari Helke

Just näin.

Mutta edelleen se tärkein puuttuu. Ravintolat on vapautettava alkoholiverosta!!!

Muuten tämä kaikki on pelkkää puuhastelua aiheen ympärillä. Tärkeää, eteenpäin vievää ja todellakin tervetullutta mutta lopulta vain lässähtänyttä puuhastelua. Jos halutaan tehdä jotan niin sitten pitää vaan tehdä jotain. Ihan turhaa pyöritellä tällaisia listoja jos ne ei kuitenkaan hoida asiaa kunnolla kuntoon.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Yks päivä olin surullinen ja rahaton
Olin saanut potkut töistä kun tää lama on
Mä päätä raavin, mistä käärin edes yhden setelin
En kyennyt ku itkemään mutta siitä keksinkin

Mä pullotan mun kyyneleet ja myyn ne Saharaan
Missä niitä tarvitsee tuo kuiva karu maa

Mun ideasta kuuli itse presidenttikin
Tuumi tässä ratkaisu ois vientiongelmiin
Tuotanto halpaa ois, on Suomi varsin masentunut maa
Ja Afrikan sijaan Euroopasta isommat rahat saa

Siis pullotetaan kyyneleet myydään ne Baden-Badeniin
Missä Suomen murheet pumpataan suihkulähteisiin
Joo, pullotetaan kyyneleet junalla Baden-Badeniin
Missä niissä kylpee turisti ja toinenkin

Niin kansa itki ja talous nousi pian jaloilleen
Ja ilo alkoi muttei riitä pelkät onnenkyyneleet
Hallitus mietti pitkään miten tääkin kriisi ratkaistaan
Kunnes joku muisti miten alkoholivero poistetaan

Ja taas pullotetaan kyyneleet myydään ne Baden-Badeniin
Missä Suomen murheet pumpataan suihkulähteisiin
Joo, pullotetaan kyyneleet junalla Baden-Badeniin
Missä niissä kylpee turisti ja toinenkin, uuh

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Sitten kun viinan ihannoinnin ja viinasta alati kanssa päpätyksen jälkeen ehtii,"kansanedustaja"niin kertokaa että es.ajoneuvoveroa olette korottaneet 60 eurolla.Ja kertokaa myös ne muut veronkorotukset joita on tehty siellä pimeyden ytimessä,ja joista saavat varsinkin nauttia pienituloiset ja köyhät,ja ne 700 000 työtöntä ja hanttihommilla itsensä elättävää.Kun alvia aiotte myös nostaa,ja nostatte,kertokaa kuinka se rosvoaminen eun korkeimman verotuksen kautta lisää ihmisten hyvinvointia.Kun tavarasta ,verojen ja muun lisäksi maksatetaan alvia 25% ,ellei enemmän.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ei tässä viinaa ihannoida, vaan suhtaudutaan kyllä ihan viileän rauhallisesti toivomukseen, että meilläkin olisi normaali käytäntö suhtautumisessa alkoholiin, kuten on muissakin sivistysmaissa koko Euroopassa. On myöskin turha antaa Virolle se etu, että myyvät yhtä suuren osan meille alkoholia kuin Alkokin.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#25
Kiitos Ilona Oksanen. Joku on huolissaan Viron köyhistä.

Alkoholikauppa Suomeen kuuluu Virolle. Viro menettäisi valtavasti verotuloja, jos Suomi lipeäisi hyväksi havaitusta työnjaosta. Myös Viron kulttuuri, jota Tarja Halonen rakastaa.

Tallinna on kaunis kaupunki ja täynnä kulttuuria. Samalla voi tankata auton, huollattaa sen ja vaimo käy kampaajalla.

Yhdessä sitten rakkaan kanssa katsellaan puolen vuoden tarpeet kotibaariin ja autotalli täyteen olutta, siideriä ja lonkeroa. Se onnea on ja yhdistää avioparit.

Alpo Heinonen

Kieltämättä liikenne- ja autoilukysymykset lienevät muutaman asteen tärkeämpiä kysymyksiä!

Eli annan ääneni edustajalle, joka karsii turhat verot ja kustannukset matkustamisesta, niin julkisten kuin yksityisautoilunkin osalta(polttoaineverot, autoverot...)

Erno Kaarto

Kuinka moni teistäkin sepoista jotka täällä pätee on oikeesti ravintola-alalla töissä... töitä ei ole kun raha ei virtaa kassaan.. Sanoisin että hemmetin moni vetää päänsä täyteen ennen ravintolaan tuloa, kun se on niin kallista hommaa. Valvonta näistä jo valmiiksi sekaisin olevista känniurpoista jää työntekijöiden kestettäväksi ja sitten on se aika, kun valomerkit tulee yms. KUN ASIAKKAAT ON PAKKO POTKIA MÄKEEN VETÄÄ LOPUT VIINA YKKÖSILLÄ JA OLLA KUITENKIN VASTUUSSA SIITÄ ETTÄ NE PÄÄTYY KOTIINSA TAI JOHONKIN MUUALLE KUIN TAIVASALLE.. Kuinka moni teistä haluaa että nekin verorahat kun saadaan nöiden ihmisten ja uusien työntekijöiden palkoista jotka menee laskujen laskuun jotka ne ihmiset tekee omilla palkoilla joista verorahoja tulee siitäkin. Ja sitten kun ne känniurpot ajetaan samaan aikaan kaikki pihalle niin tappeluiden määrä on suuri kun ei tila riitä kun joukossa tyhmyys tiivistyy....

Vapaampi alkoholikulttuuri saattaa päinvastoin poistaa noita väitettyjä terveyshaittoja kun alkoholia ei tungeta kiireellä elimistöö ja sitten tulee herra yrjö ku opettelee lentämään. yms sellaista kun aikaa kyseisen pään turruttamiseen on enempi...

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

Jos suomalainen puolikieltolaki toimisi niin täällä pitäisi asua maailman raitteimmat ihmiset. Näin ei kuitenkaan ole. Tiukka ja rajoittava päihdepolitiikka näyttäisi ennemminkin korreloivan lisääntyvien ongelmien kanssa. On käsittämätöntä, että päihdepolitiikassa tehdään päätöksiä pelkällä mutulla tai vastustetaan argumenteilla tyyliin "en minäkään tykkää baarissa käydä niin ei tarvitse kyllä muidenkaan".

Nykypolitiikasta hyötyvät vain virolaiset viinakauppiaat ja erilaisissa kontrollipolitiikkaa ajavissa viroissa istuvat syöttiläät. Muille siitä on vain haittaa. Alkoholisti juo vaikka lasolia jos muuta ei löydy. Ongelmat eivät katoa sillä, että pullot laitetaan piiloon.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#37
Äsken Antti vielä puolusti Viron köyhiä ja nyt kääntää kelkkansa.

Käyttäjän Juha-MattiKarppi kuva
Juha-Matti Karppi

Helppo olla samaa mieltä. Tästä aikalailla suoraan voi ottaa pohjan alkoholipolitiikan kehittämiseen.
Vähän turhan viinikeskeistä vain. Suomi ei ole, ei tule olemaan eikä Suomen tarvitse ikinä ollakaan viinimaa. Suomi on olutmaa. Olut tuo tuloja ja työtä Suomeen, kun viini täytyy tuoda tänne.
Kiristyksien puolelle voisi myös lisätä väkevän viinan verotuksen suhteessa mietoihin juomiin.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

Viinallahan ne kansakunnan ongelmat ratkaistaan...vai ratkaistaanko sittenkään?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset