JAANA PELKONEN Tolkun ihminen

Hintakilpailukyvyn korjaaminen välttämätöntä


Hallitus julkaisi viime viikolla yhteiskuntasopimusta korvaavan työelämän lainsäädäntöä uudistavan esityksensä. Paketin, joka alentaa yksikkötyökustannuksia viidellä prosentilla ja vahvistaa samalla Suomen kilpailukykyä. Hallituksen esittämä kokonaisuus on aiheuttanut kuohuntaa ja mielipiteitä laidasta laitaan - oikeutetustikin. Todellinen syy uudistusten taustalla tuntuu helposti kaiken hälyn keskellä unohtuvan. Hallitus ei suinkaan huvin vuoksi uudistusten tiellä ole. 

Nykyinen taloudellinen tilanteemme on hyvin synkkä. Kilpailukykymme on rapautunut. Vienti jumittaa. Olemme eläneet aivan liian pitkään yli varojemme ja pahasti ylivelkaantumassa. Väestömme ikääntyy ja julkisten palvelujen tarve kasvaa. Työelämästä poistuu jatkuvasti enemmän ihmisiä kuin tulee tilalle. Työllisyysasteemme ei ole lähellekään riittävä. Talous ei kasva.

Suomen talous saadaan kasvuun vain työtä ja työllisyyttä lisäämällä, yrittäjyydellä sekä rakenteellisia uudistuksia tekemällä. Yhteiskuntasopimusta, jonka tavoite oli  kääntää Suomen suunta nousuun, yritettiin pariinkin otteeseen yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tuloksetta. Hallituksen on toteutettava käytössään olevilla työkaluilla toimet, joilla saamme kurottua kiinni eroa kilpailijamaihimme ja työllisyys voi kääntyä kasvuun. Yhdessä tekemällä näitä ns. työkaluja olisi käytössä enemmän. Ovi on pidetty koko ajan avoinna ja on edelleen auki vastaantulolle ja ehdotuksille. 

Hallituksen esittämät toimenpiteet eivät ole helppoja kenellekään, ja osa niistä osuu raskaasti palkansaajien etuihin. Tekemättä ei kuitenkaan voi jättää. Työn teettäminen on saatava kannattavammaksi ja yhä useampi suomalainen työllistymään. Erityisesti vientialojen yksikkötyökustannukset ovat nousseet suhteessa lähimpiin kilpailijamaihin. Yksikkötyökustannusten aleneminen vahvistaisi henkilöstökustannusten pienenemisen myötä suoraan myös julkista taloutta. Toimilla pelastetaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa.

Julkisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että hallituksen toimenpiteillä myös vahvistetaan työntekijöiden muutosturvaa. Olen itse hyvin iloinen siitä, että perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia tullaan vihdoin vuosien keskustelujen jälkeen tasaamaan. Vanhemmuuden kustannukset ovat iso rasite naisia työllistäville aloille. Täsmällisiä perhevapaasta aiheutuvia kustannuksia on vaikea määritellä, mutta esimerkiksi Naisyrittäjien Keskusliiton mukaan yksi vauva maksaisi äidin työnantajalle vähintään 12 000 euroa. Tämä vaikuttaa muun muassa siihen, että työpaikkahaastattelussa tasavahva "äitiysikäinen" naisehdokas häviää usein kilpailevalle miesehdokkaalle. Esitetty 2 500 euron kertakorvaus on merkittävä edistys. Tällä toimenpiteellä sekä vahvistamme nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla että edistämme työelämän tasa-arvoa.

Hintakilpailukyvyn korjaaminen on välttämätöntä, jotta Suomeen syntyy uutta kasvua, uusia työpaikkoja ja siten myös kestävää hyvinvointia. Asiat eivät parane faktojen kieltämisellä tai riitelyllä, vaan tästä noustaan työllä ja yrittäjyydellä. Toivottavasti myös yhteistyöllä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Reino Jalas

Odottelin blogistilta tuttuun tapaan kannanottoa siihen että miten nämä muutokset vaikuttavat etupäässä ravintoloiden anniskeluoikeuksiin.

Ja erilaisiin ravintoloiden ovelle liimattuina oleviin byrokratian lupalappuihin ym. hankaluuksiin.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Espoossa avataan ensimmäinen YRITYKSEN YLLÄPITÄMÄ VASTAANOTTOKESKUS
Keskiviikko 16.9.2015 klo 14.28 (päivitetty klo 14.57)
Espoon Otaniemessä avautuu ensimmäinen yrityksen ylläpitämä vastaanottokeskus AIKUISILLE turvapaikanhakijoille.

Pakolaiskeskus avataan vanhaan Pelastusopiston kiinteistöön. (TONI TUKIAINEN)
LUE MYÖS
Tampere antoi ex-kaupunginjohtajien huvilan turvapaikanhakijoille

Vastaanottokeskus on valmis ottamaan ensimmäiset sata asukasta jo tänä iltana. Paikkamäärä voi kasvaa viikon sisällä enimmillään 300 - 400 henkilöön.

Maahanmuuttovirasto perustaa vastaanottokeskuksen entisen Pelastusopiston kiinteistöön. Toimintaa ylläpitää Luona, jonka toimialana on erityisesti terveydenhuollon ja sairaanhoitopalveluiden tuottaminen.

Espoon kaupunki, maahanmuuttoviraston ja Luona sopivat yhdessä muun muassa keskuksen turvajärjestelyistä.

STT

Eli nytkö se BISNES sitten alkoi,kuten aikanaan HUOSTABISNESKIN.Nyt tutkimaan tarkkaan keitä on mukana kuvioissa,ja ketkä hyötyvät.Kuten jo sanottu aiemmin,JOKU sen aloittaa,ja veronmaksajat maksaa.

LUONA OY
Toimialakuvaus: (Päivitetty: 19.11.2008)
Yhtiön toimialana on erityisesti terveydenhuollon ja sairaanhoitopalveluiden tuottaminen sekä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön vuokraus- ja välitystoiminta, rekrytointipalvelut sekä näihin liiketoimintoihin liittyvät tukitoiminnot sekä alihankinta, urakointi ja muut mahdolliset tuntityöt. Yhtiö voi omistaa ja käydä kauppaa arvopapereilla, osakkeilla ja osuuksilla.
Kaupparekisteri

Osakkaat jne.Myöhemmin.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Hintakilpailukyky korjataan valuuttadevalvaatiolla tai palkkadevalvaatiolla. Nyt joudutaan tekemään toi jälkimmäinen, koska euroon emme pysty vaikuttamaan. Joten varaudutaan elämään niukemmalla toimeentulolla.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Täysikilpailu halpstyömaiden nälkäpalkkaa, hikipajoja ja orjatyötä vastaan. Tehdään samon kui... eiku ootas ei tehdä.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Mikä on oikea määrä vientiä? Tuleeko vaihtotaseen olla mielestäsi jotain muuta kuin tasapainossa?

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Oikeastaan vientiä tarvitaan vain tuonnin maksamiseen. Ja tällä hetkellä Suomen vaihtotase on suunnilleen balanssissa, eli kaiken pitäisi olla OK.

Mutta kun asia ei taida olla niin yksinkertainen. En ole itse ihan aiheen asiantuntija, mutta on tähän vähän perehdytty tässä viimeisen parin vuoden aikana.

Suomen viennin, eli vaihtotaseen kohdalla taitaa olla niin, että Suomen talous on järjestetty niin, että talous toimii hyvin vain silloin kun vaihtotase on reilusti plussalla. Tämä viittaa mielestäni siihen että kotimarkkinoiden palvelut ovat kehittymättömän ja muodostavat liian pienen osan BKT:stä. Ja koska palveluita verotetaan ALV:n 24%:n mukaan, niin eivät ne pääse kehittymäänkään.

Mutta näin se taitaa olla monissa muissakin maissa. CIA tarjoaa meille linkissä:
https://www.cia.gov/library/publications/the-world...
193:n valtion vaihtotaseet (Current Account Balance) vuodelta 2014.

Tuosta listasta voidaan poimia:
- Norja: $ +55 miljardia
- Ruotsi: $ +32 miljardia
- Tanska: $ +23 miljardia

Nämä kaikki siis top 20:n joukossa.

Ja sitten loppupäästä, sijalta 133 löytyy:
- Suomi: $ -1,4 miljardia.

Luvut kertovat mielestäni karua kieltä siitä että:
- pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta voidaa rahoittaa kun vaihtotase on reilusta plussalla.
- Suomen käyttämä valuutta on liian korkeassa kurssissa Suomen kilpailukykyyn nähden.

Tanskahan on sitonut kruununsa euroon, mutta tilasto kertoo että Tanskan vaihtotase on niin reilusti plussalla, että Tanskan kruunu ei ole missään tapauksessa liian korkeassa kurssissa, oikeastaan päin vastoin. Norja ja Ruotsi heikentävät tarvittaessa kruunuaan niin että vaihtotase pysyy reilusti plussalla.

Listan keulilla muuten on Saksa: $ +258 miljardia, ja hännillä USA: $ -356 miljardia. Nämä kaksi tapausta olisivat ihan oma lukunsa.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Liian usein jätetään mainitsematta että hintakilpailukuvyn parantamisen, eli palkkojen laskemisen tarve johtuu nimenomaan siitä että Suomella ei ole omaa valuuttaa. Omalla kelluvalla valuutalla tällaista tilannetta ei pääsisi edes muodostumaan, vaanvaluutta olisi heikentynyt jo heti kriisin iskettyä vuonna 2008. Näinhän kävi Ruotsissa.

Jarmo Timonen

EK ja Sipilän hallitus on rummuttanut viimeaikoina kiitettävästi Suomen kilpailukyvyn puutteesta, jota ei ole todellisuudessa olemassa - Suomi on tällä hetkellä erittäin kilpailukykyinen ja sitä kannattaisi EK:n ja Suomen hallituksen rummuttaa maailmanlaajuisesti, jotta Suomeen saataisiin ulkomailta tänne työllistäviä yrityksiä.

Järjestöneuvos Heikki Santala kirjoitti Ilkka-lehdessä seuraavaa:
"Maailman Talousfoorumin (WEF) kilpailukykyraportissa 2014-2015 Suomi on Euroopassa Sveitsin jälkeen kakkonen (maailman tilastossa 4:s), Saksa kolmas (5) ja Ruotsi kuudes (10). Raportti arvioi myös tulevaa kehitystä ja siten sopisi hyvin hallituksen osviitaksi.

Innovaation ja koulutuksen tason osalta WEF luokittelee Suomen maailman ykköseksi. WEF seuraa ja analysoi 144 valtion taloutta. Suomessa siihen yhteyksiä hoitaa ETLA.

Hallituksen väitteiltä Suomen rapautuneesta kilpailukyvystä rapautuu lähdeaineistossa pohja pois. ”Tuottavuusloikkaa” ei kilpailukykyyn tarvita."
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/...

Kilpailukykyähän Suomella on:
1. Yhteisövero 20% on Euroopan matalimpia - 15% alempi kuin Ranskalla ja USA:lla sekä liki 10% alempi kuin Saksalla
2. Sähkön hinta yrityksille on Euroopan matalimpia
3. Korkeasti koulutettua työvoimaa on runsaasti saatavilla
4. Työvoimakustannukset ovat Pohjoismaiden halvimmat ja pienemmät kuin Saksassa
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/11/arvoitus-m...

Viimeaikoina kilpailykyvystä on saatu hyviä signaaleja - esim: Mayerin investoinnit Turun telakkaan, Googlen lisäinvestoinnit Haminaan, amerikkalainen Terex yhdistyy KoneCranesiin mm. Suomen halvan yhteisöveron vuoksi, Äänekosken sellutehdas, Sandvikenin tehtaan lopetuksen peruminen, peliteollisuuden kasvu jne.

EK:n tiedustelun mukaan teollisuuden kiinteät investoinnit nousevat tänä vuonna yli neljään miljardiin euroon eli neljänneksen viimevuotista korkeammalle. Investointien aallonpohja oli vuonna 2013, jolloin niiden arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vain noin 3,1 miljardia euroa.
http://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2015/06/16/e...

Nykyinen viennin aallonpohja johtuu suurimmaksi osaksi paperiteollisuuden, Nokian ja Venäjänkaupan supistumisesta sekä liian korkeasta Euron kurssista. Venäjänkaupassa tuskin tapahtuu käännettä parempaan lyhyellä aikavälillä, mutta merkkejä paperiteollisuuden ja uuden Nokian noususta on jo näkyvillä. Tilannetta auttaa myös Euron kurssin kääntyminen monen vuoden nousun jälkeen vihdoinkin selvään laskuun.

Käyttäjän KristianSheikkiLaakso kuva
Kristian Sheikki Laakso

Tuskimpa kellään on epäselvyyttä tilanteesta, mutta korjaus toimenpiteet on kovin yksipuolisia. Ei ole edes valtionyhtiöiden johtajat mukana talkoissa.

Mutta se verran täytyy sanoa, et Sipilä on kyllä sata kertaa aikaan saavampi kuin kokoomuslaiset yhteensä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Yksipuolisia on, vaikka mediassa väitettiin että rikkaat ovat osallistuneet talkoisiin jo vuosia maksamalla ylisuuria veroja ja nyt sitten olisi duunarien ja sosiaaliturvan varassa elävien vuoro. Kehotettiin toki rikkaita luopumaan kuukauden palkastaan tai alentamaan muuten vapaaehtoisesti.

Nyt jälkeen päin kaikki moottoriajoneuvot tulivat verotuksen piiriin ja solidaarisuus veron alarajaa laskettiin.

Käyttäjän TomiHautakangas kuva
Tomi Hautakangas

En kiistä etteikö jotain tarvisisi tehdä. Olet kuitenkin väärässä siinä, että toimenpiteet eivät olisi helppoja kenellekään. Minulle näistä esityksistä ei koidu juuri mitään haittaa. Olen kohtuullisen hyvätuloinen palkkatyöläinen jonka tulo ei muodostu miltään osin lisistä tai sunnuntaikorvauksista. Hallituksen esittämät leikkaukset kohdistuvat nimenomaan pienituloisiin. No miksi valitan kun minuun ei kohdistu leikkauksia? No ystäväpiirissäni on melko monta sellaista joiden elämää hallituksen esitykset toteutuessaan tulevat voimakkaasti mullistamaan. En siedä epäoikeudenmukaisuutta, ja sitä tämä esitys voimakkaasti henkii. Äänestin Jaana sinua koska kuvittelin että olet aito ja oikeudenmukainen ihminen ja teet päätöksiä harkiten ja järkeä käyttäen. Arvaa äänestänkö uudelleen tämän kirjoituksesi jälkeen?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset