JAANA PELKONEN Oman tien kulkija

Ratkaisujen Suomi - sanoista tekoihin

Nykyinen taloudellinen tilanteemme ei ole kovin rohkaiseva. Vienti ei vedä. Kilpailukykymme on rapautunut. Lisäksi olemme eläneet aivan liian pitkään yli varojemme ja pahasti ylivelkaantumassa. Väestömme ikääntyy ja huoli nuorten syrjäytymisestä on vahva. Työelämästä poistuu jatkuvasti enemmän ihmisiä kuin tulee tilalle. Talous kasvaa seuraavat vuodet arvioiden mukaan nihkeästi. Valtion menot tulee mitoittaa sen mukaan. Tämä kaikki on ollut tiedossa jo pitkään. Puhetta asiasta piisaa, tekoja vähemmän.

 
Asiat eivät parane itsesäälillä tai faktojen kieltämisellä, vaan tästä noustaan työllä ja yrittäjyydellä. Tästä syystä on välttämätöntä, että uusi Juha Sipilän hallitus on ottanut vakaan, työllisyyttä edistävän linjan politiikkansa ohjenuoraksi. Päätökset ja tulevat toimenpiteet eivät ole helppoja kenellekään, mutta ne on tehtävä.
 
Nykyinen työllisyysasteemme ei ole lähellekään riittävä. Hallituskauden yksi tavoitteista onkin nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Karkean arvion mukaan työttömyyden vähentyminen yhdellä prosenttiyksiköllä parantaa julkisen talouden tasapainoa 0,3 prosenttiyksiköllä suhteessa kokonaistuotantoon. Jokaisen työkykyisen ja varsinkin nuorten on päästävä työelämään. Tästä syystä on oleellista, että sosiaaliturvaa uudistetaan osallistavaksi ja työhön kannustavaksi. Tärkeää on myös, että vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia avoimille työmarkkinoille edistetään. Myös rakenteelliset uudistukset on saatava tehtyä, keskeisimmässä osassa on sote-uudistus.
 
Yksi Suomen suurimmista kilpailukykyhaitoista on korkea verotuksemme - Suomen veroastehan lähestyy maailman huippua. Kilpailukyvyn kannalta myös verotuksen ennustettavuus on tärkeää. Hallitus on luvannut, ettei alkavalla hallituskaudella kokonaisveroaste nouse. Työn verotus tulee kevenemään - kenenkään palkkaverotus ei kiristy. Näin pystytään turvaamaan palkansaajien myönteinen ostovoiman kehitys ja samalla kotimarkkinayritysten elinvoimaa lisäävä kulutuskysynnän vahvistuminen. Myös yrittämisen verotus kevenee ja yhteisövero pidetään kilpailukykyisenä. Käyttöön otetaan esimerkiksi pienten yritysten maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys.
 
Yksi itselleni tärkeä aihealue, jossa on vihdoin tartuttu kunnolla härkää sarvista, liittyy liialliseen sääntelyyn ja turhiin normeihin. Ylisääntely on kallista niin julkiselle taloudelle kuin lopulta laskut maksaville yrittäjillekin. On arvioitu, että sääntelystä aiheutuva hallinnollisen taakan määrä on Suomessa noin 2 % bruttokansantuotteesta. Sääntelyähkyn kyllästämä Suomi ei riittävästi kunnioita ihmisten omaa älykkyyttä ja kykyä tehdä fiksuja valintoja.
 
Vuonna 2015 ei voi olla mitenkään perusteltua, että valtio määrää koska kauppoja ja kampaamoita saa pitää auki tai vastaavasti kiinni. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen onkin erittäin tervetullutta ja tolkullista. Ei myöskään ole tätä päivää, että pienpanimon on myytävä "näkkileipää" saadakseen myydä ulos omia tuotteitaan. Tämä yhtenä esimerkkinä yliholhoavasta alkoholilainsäädännöstämme, jota on myös syytä purkaa. Mitään toimialaa ei onneksi ole rajattu sääntelyn purkamisen ulkopuolelle. Matkailu- ja ravintola-ala työllistää nykyisin 140 000 suomalaista ja tuottaa vuosittain yli viiden miljardin euron verotulot. Tätä mahdollisuutta ei pidä aliarvioida tai vähätellä. Alalle olisi mahdollista luoda jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja lähivuosina, mikäli saamme purettua kilpailukykyä jarruttavaa turhaa sääntelyä. Kieltoihin perustuvan holhoamispolitiikan voisimme suosiolla jättää historiankirjoihin ja sinne samaan opukseen voisi haudata myös alkoholiin liittyvät veronkorotusajatuksetkin.
 
Hallitus on sitoutunut siihen, ettei kunnille anneta vaalikauden aikana lainkaan uusia tehtäviä ja velvoitteita. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita sen sijaan vähennetään miljardilla eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Tarkoituksena on siis perata säädökset, jotka eniten haittaavat kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakentamista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa. Konkreettisia esityksiä on luvassa kuluvan vuoden budjettiriiheen mennessä.
 
Toimintavapauden lisäämisen, yritysten ja kolmannen sektorin hyödyntämisen sekä normien purkamisen kautta arvioidaan saavutettavan merkittävät säästöt julkiseen talouteen. Hyvinvointiyhteiskunta rakennetaan työllä, mutta sitä ei saa tehdä toisten elämän hinnalla. Oli kyseessä ihmisten tai eläinten hyvinvointi, meidän tulee huolehtia toisistamme ja varsinkin niistä, jotka eivät itse voi. Suomalaiset ovat aina puhaltaneet yhteen hiileen vaikeina aikoina ja pitäneet huolta heikommistaan. Nyt on jälleen sen aika.
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Pekka Heliste

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/06/1...

Onkohan tämä samanlainen arvio kuin kun Katainen rankattiin parhaimmaksi valtiovarainministeriksi ?

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Voiko Suomen hallitus toimia fiksusti toisella lailla?

Hallituksella on mahdollisuus alkaa kuunnella Suomen kansalaisia vuonna 2015.
Olisihan se erilaista: Vaalien jälkeen keskustelu jatkuukin ihmisten kanssa.
Perinteisesti vaalit ovat olleet "lupa olla kuuntelematta": Vaaleissa kansalaisia kuultiin.
Vaalien jälkeen: Hallitus päättää. Pulinat pois.

Se tuotti tuloksia, kun maailma oli helppo ja ennakoitava. Ei tuota enää. Maailma on muuttunut hyvin monimutkaiseksi ja ennakoimattomaksi. Asuuko kaikki viisaus poliitikoissa? Ei takuulla ole niin.

Maailman muutos on erittäin nopeata. Kaikki tieto, jota meillä on nyt, 2.6.2015, kaksinkertaistuu alle puolessatoista vuodessa.

2.12.2016 kaikki ihmiskunnan keräämä tieto on kaksinkertaistunut. Ja kehitys jatkuu...

Kannattaisiko kansalaiset siksi saada osallistumaan ? Mieluiten jo nyt.

Nykytekniikalla on täysi mahdollisuus saada myös kansalaiset osallistumaan.
Kyse on asenteesta ja tahdosta. Osallistuminen on sitoutumista.

Aito keskustelu. Kansalaisten osallistuminen. Yhteistyö. Näillä Suomi voittaa.

100% varmuudella.

Onko Suomen hallituksella rohkeutta aitoon kulttuurin muutokseen Suomessa?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kun kuuntelee käytyjä keskusteluja esim. tämänaamuinen ylen Jälkipörssi,
voisi luulla että elämme suunnitelmataloudessa.
Aivan kuten Katainen joskus sanoi: hallitukseen mahdollisuudet vaikuttaa talouteen ovat hyvin marginaaliset. Ja ettei kukaan voinut ennakoida hallitusohjelmaa laadittaessa talouden alamäkeä.

Tiina Nykky

Suhtaudun melko skeptisesti tuohon fiksujen suomalaisten kykyyn tehdä älykkäitä päätöksiä suhteessa alkoholiin..ihan perustuen siihen että joka kerta, kun alkoholiverotusta on laskettu ja alkoholin saatavuutta helpotettu, on alkoholin kulutus lähtenyt kovaan nousuun kun fiksut ovat alkaneet urakalla lipittämään sitä viiniä arkisin - eurooppalaisittain -ja vetäneet lisäksi perussuomalaiset kännit viikonloppuisin. Seurauksena tästä ei todellakaan ole SÄÄSTÖJÄ julkisen sektorin menoihin. Valitettavasti näin se on mennyt, en sitten tiedä josko suomalaiset ovat kovastikin fiksumpia, ainakaan oman kuntani perheväkivalta-, poliisiputka- tai yhteispäivystyksen päihtyneet - tilastoja katsellessa en tätä kehitystä näe.

Mutta kovasti kiitosta siitä että nostat esiin käsitteen eläinten hyvinvointi. Siitä ei ole kuulunutkaan juuri mitään viimeisinä viikkoina!

Toimituksen poiminnat