JAANA PELKONEN Oman tien kulkija

Omanarvontunto on ihmisoikeus

Ihmisoikeudet eivät olisi voineet saada parempaa lähettilästä, eikä Suomi euroviisu-edustajaa kuin Pertti Kurikan Nimipäivät. Lisäksi punkin ystävät iloitsevat ”kunnon” punk-musiikin paluusta parrasvaloihin. PKN:llä ja Suomella on vain voitettavaa Euroviisuissa, joka on ollut aina erilaisuutta arvostava riemujuhla. PKN:n kannustavaa vaikutusta Euroopan vammaisyhteisön itsetunnolle voi vain kuvitella.
 
Joka kuudes henkilö EU:ssa on jollakin tavalla vammainen. Lievästi, keskivaikeasti tai vaikeasti vammaisia on Euroopan unionissa noin 80 miljoonaa. Useimmat vammaiset eivät läheskään aina voi osallistua täysimääräisesti yhteiskunta- ja talouselämään joko fyysisten tai muiden esteiden takia. Syrjintä lienee kuitenkin suurin este. Tällaiselle asenneongelmalle PKN näyttää iloisesti keskisormea ja toteaa ”Let’s go!” Näillä kavereilla on jotain sellaista, joka kuuluu olennaisesti ihmisarvoon ja yhdenvertaisuuteen: Heillä on hyvä omanarvontunto ja itsetunto.
 
Omanarvontunto on myötäsyntyinen lahja, jota rakastavat lähimmäiset lapsessa vaalivat. Se on helppo nujertaa – ja usealle vammaiselle tämä tehdään heti alkumetreillä. Jos emme keskittyisi niin paljon tasapäistämään ihmisiä, vaan näkisimme kaikissa mahdollisuuden? Miten paljon rikkaampaa kulttuurimme olisikaan, jos näkisimme jokaisessa sen potentiaalin ja osaamisen, joka tuettuna ja kannustettuna saa jokaisen tavoittelemaan unelmiaan?
 
Suomi on niittänyt mainetta koulumenestyksellään Pisa-tutkimuksissa. Nyt meillä on huikea mahdollisuus profiloitua vammaistyön edelläkävijänä. Sen mahdollisuuden  valossa meidän pitää kiirehtiä päivittämään ihmisoikeutemme ja ratifioida YK:n vammaisten yleissopimus.
 
Nyt kun punkin ja elämän ilosanomaa levittävät lähettiläämme käyvät pölläyttämässä monien Euroopan maiden asenteita vammaisia kohtaan, voimme pian odottaa näiden maiden kääntävän katseensa vammaistyötämme kohti kysyen; ”Miten me saisimme tuettua omia Pertti Kurikoitamme omassa maassamme?” Kysyjille esittelemme ylpeinä mm. Haavikon opetus- ja aikuiskoulutuskeskusta sekä Lyhty ry:tä, jonka kannustavasta ilmapiiristä PKN:n bänditoiminta ponnistaa.
 
Eurooppa tarvitsee lisää Lyhtyjä valaisemaan 80 miljoonan eurooppalaisen polkuja olla mukana yhteiskunnassa omilla taidoillaan. Jokaisessa ihmisessä on valo, jota tulee vaalia ja tukea palamaan täydellä roihulla.
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kommenttini sivuaa aiheesta.
Kommentoit "punkin levittämästä ilosanomasta" samalla kun media varoittelee heinikko asukkien lebittämästä vaarallisesta taudista
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2015051619703577_uu....
Eli varsinainen fingerporilainen moka, onneksi ei ollut bloggauksesi otsikkona. Pahoittelen. Onkuitenkin hyvä että Suomi uskaltaa lähettää Euroviisuihin erilaista ja startata näin viimein se jälkeen jäänyt ratifiointi http://yle.fi/uutiset/ykn_vammaisten_yleissopimuks....

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Meillä ei ainakaan ole mitään syytä hehkuttaa vammaistyön edelläkävijyyttä, tästä linkistä näet, mitkä maat ovat ratifioineet kartalla vihreällä, keltaisella on odottavia ja punaiset ei allekirjoittaneita:

http://www.globalis.fi/Kv-sopimukset/Vammaisten-he...

Irlanti, Alankomaat ja Suomi on näitä peränpitäjiä.

Kauan on saatu odottaa ja olisi korkea aika ratifioida eikä vetkutella, kun asiantuntijuutta olisi ollut saatavilla jo pitkään vammaisryhmistä.

Esimerkiksi viittomakielen tulkeista parhaiten asiantuntemusta ovat ne tulkkausta tarvitsevat. Siksi olen saanut esimerkiksi tietää, että ne näkövammaiset viittomakielen käyttäjät tarvitsevat ihan saman tulkin joka ainoa kerta eikä siihen voi heittää ihan joku toinen tulkki, joka ei ehkä osaa näkövammaisten tulkkausta tai tunne henkilöä entuudestaan.

Käyttäjän KatjaSallinen kuva
Katja Sallinen

Hyvä kirjoitus. Suomessa tähdätään standardi-ihmisiin. Vammaisten itsetunto alkaa joko murentua tai kehittyä ensimmäisinä opinajovuosina. Koulussa lapsi pystyy peilaamaan itseä muihin, sekä saa ensimmäiset sanattomat taikka sanalliset viestit siitä, millainen hän on, mitä häneltä odotetaan. Myös vanhemmilla on osuutta tähän ennen kouluikää.

Itse olen sitä sukupolvea, jolloin vanhemmille kerrottiin, olenko laitoshoidon tarpeessa, vai pystynkö itsenäiseen elämään. Vanhempani uskoivat auktoriteetteihin, jolloin he eivät odottaneet minusta mitään eikä vaatineet. Myös koulu asetti omansa itsetunnonasenteet minuun.

Uskoisin, että tänään nykyvanhemmat miettivä itsenäisesti lapsensa kyvyt, eikä heti tyydy lääkärin kliinisiin arvioihin. Toki ne ovat suuntaa antavia arvioita, mutta lapsen henkistä kehitystä kannattaa itse seurata ja asettaa sen tason odotukset lapseen. Ja kyllä lapsi itse tietää, mihin kykenee ja mihin ei kykene, jos hänellä on mahdollisuus ilmaista tahtoaan.

Jarmo Tiri

Kiitos tästä hyvästä puheenvuorosta. Se tuntuu tärkeältä meistä vammaisista. Arvostuksen ja oman roolin tunnustaminen on tärkeä sekä meille että yhteiskunnalle. Toivotan sinulle menestystä tämän sanoman eteenpäinviennissä.

Käyttäjän ilkka07kiviniemi kuva
Ilkka Kiviniemi

Nyt on sitten aika kuunnella kaikkea, mikä liittyy tähän aiheeseen. Ensimmäiseksi toivon, että he menisivät jatkoon, sitten sitä että nollakerhoon he eivät joutuisi. Arvoa arvojen maailmassa en ennusta, mutta hyvä jos he saadessaan äänensä kuuluviin, myös osaisivat hyödyntää sen oikealla tavalla. Miljoonat ihmiset voivat ehkä samaistua, saada jotain tärkeää omaan elämäänsä. Mutta kun media voi olla myös julma unohtaja, ilman säälin tunteita. Heille kuitenkin onnea, sekä taloudellinen turva musiikin alueelta. Voittaja "halleluja Lordi" oli vaikeuksissa perusrockista huolimatta voittonsa jälkeen. Toivottavasti nämä miehet välttävät taloudelliset vaikeudet, henkisen puolen noustessa myös rikkaaseen huomiseen. https://www.youtube.com/watch?v=s_LQXAnjKYc

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset