JAANA PELKONEN Tolkun ihminen

Yliopisto ja AMK pidettävä erillään

Moni nuori odottaa tällä hetkellä herkeämättä milloin postiluukusta kolahtaa kirje tulevasta opiskelupaikasta. Koulutus on arvokas asia, josta hyötyvät paitsi nuori itse, myös tuleva työnantaja. Yhteiskunnan taholta koulutus on iso panostus nuoren tulevaisuuteen.
 
Tänä vuonna keskustelunavauksia on tehty yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen liittämisestä yhteen. Vuoden alussa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ehdotti yliopiston ja AMK:n yhdistämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee lähiaikoina tekemään selvityksen näiden kahden korkeakoulukentän tiiviimmästä yhteistyöstä. Taustalla on yliopistojen ja AMK:iden säästöpaineet.
 
Itse katson, että yliopistojen ja AMK:iden tutkintoja pitäisi pikemminkin selkeyttää ja tehdä selvä ero niiden välille. Kummallakin on selkeät omat tehtävät niin yhteiskunnan kuin työmarkkinoiden näkökulmasta. Ongelmana on nykyisin se, että päällekkäisyyksiä on paljon ja joissakin tilanteissa työantajan on vaikea hahmottaa nuoren osaamistaidot. 
 
Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain, että korkeakoulutettuja työttömiä on pelkästään pääkaupunkiseudulla jo peräti yli 12 000. Näistä 3 500 on ollut ilman töitä jo yli vuoden. Korkeakoulutettujen paisuvasta työttömyydestä kärsii eniten kauppatieteilijät ja tradenomit.
 
Opetusministeri Krista Kiuru päätti talvella korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisestä, jotta suosittujen alojen hakijasumaa saataisiin purettua ja korkeakoulutettujen määrää lisättyä. Tässä mennään metsään ja synnytetään pikemminkin korkeakoulutettujen työttömyyskuplaa lähivuosille. Määrän sijaan meidän pitäisi panostaa laatuun.
 
Tärkeänä lähtökohtana koulutukselle pitää olla se, että koulutamme nuoria työelämän tarpeiden mukaan. Suomessa pitää jatkossakin olla kaksi korkeakoulukenttää, joissa toisessa tuotetaan tieteellisesti suuntautuneita tutkintoja ja toisessa ammatillisesti painottuvia korkeakoulututkintoja. Yhteistyötä yliopiston ja AMK:n välillä pitää tehdä, mutta sen ei tulisi tarkoittaa tutkintojen harmonisoimista. Tarvittaessa pitää myös olla rohkeutta vähentää niiden alojen aloituspaikkoja, jotka eivät pysty työllistämään nuoria. Kortistoon emme voi kouluttaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Jouni Peltoniemi

Pitkälti samaa mieltä.

Maakunnissa, missä yliopisto ja ammattikorkeakoulu riipuvat henkihievereissä, yhdistäminen voisi antaa lisää elinaikaa ja uudenlaista ajattelutapaa, mutta joka paikassa ei tarvetta.

Seka-, täydennys-, aikuis- ja jatko-opiskelun mahdollisuuksia saa silti edistää.
Kannattaa myös miettiä, voisiko edelleen siirtää yliopistojen ammatillisempaa koulutusta ammattikorkeakouluihin, ja painottaa yliopistoissa enempi tiedepohjaista opetusta ja tutkimusta.

Myös isille ja äideille ja mummeille valistusta, että ammattikorkeakoulut ja ammattikoulutkin valmistavat ihan yhtä tärkeisiin ja arvostettuihin ammatteihin kuin yliopistot, eikä kaikista kullannupuista tarvitse vääntää uraheittoja maistereita, jos samoilla kyvyillä voisi olla toisella alalla huippuammattilainen.

Työllistymistä pitää ehdottomasti seurata paremmin ja reagoida tilanteeseen nopeammin. Vastuuta pitää siirtää myös kouluille, ja työllistymistä pidettävä tärkeänä rahoituskriteerinä. Liian moni koulu ja oppilinja suhtautuu käsittämättömän välinpitämättömästi opiskelijan tulevaisuuteen, kunhan vain rahaa saadaan puhuttua.

Käyttäjän JaakkoNurmi kuva
Jaakko Nurmi

Kyllä. Nuoria pitää saada enemmän tuottavaan työhön. Paperiukkoja meillä on ollut liikaa jo monta vuosikymmentä. Osaavia ammattiihmisiä kaivataan yritystoimintaan. Heistä kasvaa alallaan vaikkapa tutkijoita, oltuaan ammattitöissä ja nähtyään käytännössä, mitä missäkin todella tapahtuu. Paperinkääntäjiä, suunsoittajia ja tyhjäntoimittajia syntyy ihan itsetään, ilaman korkeakouluja. Teatterikorkeakouluja emme tarvitse, tetterikouluja kylläkin, koska ammattilaisia syntyy vain lahjakkaista.

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen

"Nuoria pitää saada enemmän tuottavaan työhön. Paperiukkoja meillä on ollut liikaa jo monta vuosikymmentä"

Siinä auttaisi aika paljon jos työnantajat ja kansa eivät leimaisi tiettyjä aloja "paperiukkojen" aloiksi jo lähtökohdiltaan. Esimerkiksi humanististen alojen merkitys elinkeinoelämälle on huomattu jo muualla, mutta meillä ajatukselle lähinnä naurellaan.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Pitää varoa, ettei ammattikorkeakouluista ja ylemmistä ammattikorkeakoulutuksista tehdä umpinaista putkea, josta on tarvittaessa myöhemmin vaikea hakeutua oikeita yliopistotutkintoja suorittamaan. Monet hakijat jäävät mieluummin pitämään välivuotta kuin riskeeraavat tulevaisuudessa pääsynsä yliopistoon sillä, että ottavat vastaan ammattikorkeakoulupaikan.

Käyttäjän JaakkoNurmi kuva
Jaakko Nurmi

Just juu. Näitä välivuosien pitäjiä on nyt nähty vuositolkulla. Sitten otetaan yliopistosta, mikä paikka vain jäljelle jää, vaikka "suomalaiugrilainen kielen tutkimus", ja käydään luennoilla toistakymmentä vuotta, päätymättä minnekään. Siihen tyssäävät sekä opinnot että tulevaisuus. Ei mitään ammattia. Kyllä jokin päämäärä pitää elämässä olla. Koko ikäänsä ei voi vain opiskella jotain ja jättää kaiken kuin kissa paskansa toisten huoleksi.

Ammattikorkea on hyvä koulu, jota yrittäjät arvostavat, eivätkä riskeeraa ylimäärämaistereihin.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Itse asiassa tieto siitä, ettei ammattikorkeakoulupaikan vastaanottamalla ja sen opintoja suorittamalla pala siltoja takana, kasvattaa todennäköisyyttä, että ammattikorkeakoulu suoritetaan loppuun tutkintoon asti ja sen jälkeen mennään työelämään. Olennaista on se, että jatkokoulutusmahdollisuudet ja koulutusohjelmanvaihtomahdollisuudet täytyy olla olemassa, vaikka niitä harvempi oikeasti käyttäisikään.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Osaamisten kaventuminen ja syventyminen on otettava huomioon. Kaikkien alojen maisterille en tiedä hommia, mutta AMK:n justjajust läpipäässeelle tietokantaspesialistille voi helpostikin löytyä vastuullista ja syvällistä osaamista vaativa paikka.

Keinotekoinen jako Yliopisto- ja AMK- tasoiseen koulutukseen saattaa olla kovin turha, tutkintojenhan kuuluisi kertoa mitä kukin osaa, ei sen onko kumman "linjan" kasvatti?
Ja onko opiskelujen rajoittaminen jotenkin järkevää?

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen

"Keinotekoinen jako Yliopisto- ja AMK- tasoiseen koulutukseen saattaa olla kovin turha"

No tästähän tässä on nimenomaan kyse; jako on ihan yhtä "keinotekoinen" kuin vaikkapa se, että oppiaineet jaetaan maantietoon ja yhteiskuntaoppiin, luokat ala- ja ylä-asteeseen ja toinen aste ammattikouluihin ja lukioihin; tavoitteet eri tilanteissa ovat ihan erilaisia.

Risto Koivula

" Keinotekoinen jako Yliopisto- ja AMK- tasoiseen koulutukseen saattaa olla kovin turha, tutkintojenhan kuuluisi kertoa mitä kukin osaa, ei sen onko kumman "linjan" kasvatti?
Ja onko opiskelujen rajoittaminen jotenkin järkevää? "

Ei se jako ole turha, sillä tiedeyliopiston ensisijainen tehtävä ei ole olla tuotannollisen tmv. ammatin oppilaitos, vaan tiedeyliopisto on tiedelaitos. Siellä pitää perustähtäin olla etenevässä tutkimuksessa eikä ammattikoulutuksessa. Paras tapa yliopistotutkijan siirtyä tuotantoon on siirtyä sinne soveltamaan (väljästi ottaen omia) tutkimustuloksiaan. Tutkija ei ole siinä mielessä ammatti ainakaan kaikilla aloilla, että tutkija voisi tuosta vaan siirtyä joidenkin muiden ongelmien pariin, ja taas rupeaisi tulosta heti puskemaan, varsinkaan mitääm maailman kärjessä olevaa. Tiedeyliopistossa tähtäin on oltava tieteessä, vaikka kaikki eivät edes lähde tutkijanopintoihin. Se on kuitenkin "pääjoukko", joka lähtee. Tämä vähän riippuu alasta. Vähän eri tavalla voi olla esimerkiksi lakititeessä ja lääketieteessä, mutta mm. tekniikassa taas on milestäni näin tai ainakin menossa lujaa siihen suuntaan.

Tieteeseen ei pidä löysästi sijoittaa LIIKAA väkeä, se määrä ei auta, vaan työmarkkinoiden vaatimaa työvoimakapasiteettia pitää kasvattaa ensisijaisesti ammattikorkeakouluissa. Mitään eteneviä tieteehaaroja ei pitäisi nitistää, sillä tieteessä sovellutukset ja sovellutusalatkaan eivät ole ennakolta tiedossa. Silloin tehdään varmasti hallaa, ja varsin todennäköisesti myös tieteellistä vilppiä: joillekuille "epämukavien" tieteellisten tulosten "uhka" halutaan eliminoida "alkuunsa". Mutta jossakin se tiede kuitenkin aina etenee, Kiinassa, Intiaasa, Brasiliassa, USA:ssa, venäjällä. Täysin turha yrittää Suomessa (kuten muuallakaan, sillä tavalla potkia tutkainta vastaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Itse katson, että yliopistojen ja AMK:iden tutkintoja pitäisi pikemminkin selkeyttää ja tehdä selvä ero niiden välille. Kummallakin on selkeät omat tehtävät niin yhteiskunnan kuin työmarkkinoiden näkökulmasta."

Juuri näin. Yhdistämishankkeiden takana on - paitsi ikuinen säästäminen - erityisesti halu pelastaa AMK:t yliopistolaitoksen avulla. Samalla näiden kahden ero hämärtyisi. Siitä olisi vain haittaa koulutukselle.

Virhe tehtiin siinä, että vesitettiin hyvin toimiva ammattikoulu- ja opistojärjestelmä. Yritettiin tehdä AMK:ista kaikenlaisin vippaskonstein jonkinlaisia miniyliopistoja. Eihän siitä mitään tullut. Nyt yritetään pelastaa tämä konkurssipesä yliopistojen kustannuksella.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

"Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain, että korkeakoulutettuja työttömiä on pelkästään pääkaupunkiseudulla jo peräti yli 12 000. Näistä 3 500 on ollut ilman töitä jo yli vuoden. ...

Tärkeänä lähtökohtana koulutukselle pitää olla se, että koulutamme nuoria työelämän tarpeiden mukaan."

Olisiko aika REHELLISESTI ja LAAJAMITTAISESTI vain myöntää se, että yliopistoissa varsinkin on jotain korjattavaa ajattalumallissa.

Tilanne on se että korkeakoulutettuja ihmisiä menee hoitoalalle jne. myös puhtaasti leivän takia, ja hoitoalahan on hyvä ja järkevä ala, mutta sinne olisi moni päässyt lyhyemmänkin reitin kautta.

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen

"Olisiko aika REHELLISESTI ja LAAJAMITTAISESTI vain myöntää se, että yliopistoissa varsinkin on jotain korjattavaa ajattalumallissa."

Ehkä. Mutta korkeakoulutettuja on edellämainitusta ongelmista huolimatta edelleen vähemmän työttömänä kuin vähemmän koulutettuja, joten pitäisiköhän muidenkin vähän katsoa peiliin?

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Tokihan tässä on takana ajattelumalli, jossa työväenluokka kaikenlaisine teknisine kouluineenkin on pidettävä erossa oikeista yliopistoihmisistä, joilla on sitten aikaa ja halua enemmänkin miettiä suuria teorioita ja suuntaviivoja?

Vai miksi ei olisi olemassa opintojen tie, jossa tutkinto tutkinnolta voisi keskittyä ensisijaisesti haluamaansa aiheeseen, ilman, että opiskeluympäristön pitää olla "akateeminen" tai "työhön" valmistava??

Kummallista.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Täyttä asiaa!

Yksi jos toinenkin ihminen - minä mukaan lukien - on ollut Krista Kiurun päätöksestä perusteluineen perin hämmästynyt.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisen rajan sumentaminen ei ole missään nimessä käytännön tarpeita vastaavan koulutuspolitiikan tavoitteiden mukaista.

Risto Koivula

" Tänä vuonna keskustelunavauksia on tehty yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen liit- tämisestä yhteen. Vuoden alussa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ehdotti yliopis- ton ja AMK:n yhdistämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee lähiaikoina tekemään selvityksen näiden kahden korkeakoulukentän tiiviimmästä yhteistyöstä. Taustalla on yliopistojen ja AMK:iden säästöpaineet.

Itse katson, että yliopistojen ja AMK:iden tutkintoja pitäisi pikemminkin selkeyttää ja tehdä selvä ero niiden välille. Kummallakin on selkeät omat tehtävät niin yhteiskunnan kuin työmarkkinoiden näkökulmasta. Ongelmana on nykyisin se, että päällekkäisyyksiä on paljon ja joissakin tilanteissa työantajan on vaikea hahmottaa nuoren osaamistaidot. "

Kerrankin jostakin samaa mieltä Jaanan kanssa.

Ongelman ydin on, että "tiedeyliopistot" joko eivät hoida omimpia tehtäviään ollenkaan tai hoita- vat niitä helvetin huonosti. Sen sijaan ne tunkevat ammattikorkeakoulujen tontille ja näiden KIL- PAILIJOIKSI; "yliammattikorkeakouluiksi" ammattikuvapohjaisilla eikä tieteenalapohjaisilla opetus- ohjelmilla. Paikkansapitävää tiedettä, aiheessaan maailman kärjessä olevaa perustutkimusta, ei tee kukaan, tai vain yksittäiset henkilöt jossakin marginaalissa (kuten minä...:-)).

Suomessa on muutamia todella hyviä ammattikorkeakouluja, jotka kestävät minkä tahansa kan- sainvälisen vertailun alallaan, mutta EI ENSIMMÄISTÄKÄÄN TODELLA HYVÄÄ TIEDEYLIOPISTOA, ei suurta eikä pientä! A. Aallon Surffariopistokin putosi kaksi vuotta sitten Shanghain listalta, n. 250. paikalta ulos kuin eno veneestä.

Myöskään TAIDEyliopistojen yhdistäminen samaan keinotekoiseen "ykseyteen" tiedeyliopistojen ei ole hyvä ratkaisu: se ei tarjoa mitään sellaista etua, jota itsenäisten osapuolten yhteistyö ei tarjoaisi paremmin.

Tiedeyliopistojen asemaa vaikeuttaa edelleen Suomen "akatemian" katastrofitila hölynpölytieteen kanssa.

" Tärkeänä lähtökohtana koulutukselle pitää olla se, että koulutamme nuoria työelämän tarpeiden mukaan. "

Tämä on tarkasti ottaen nimenomaan ammattikorkeakoulujen ainoa ja perustehtävä.

Tiedeyliopistojen perustehtävä on tiede: toden tiedon erottaminen epätodesta ja uuden perus- tutkimustiedon tuottaminen osana kansainvälisen ETENEVÄN tieteen yhteisöä (johon Suomen yliopistot tällä hetkellä pääasiassa eivät lainkaan kuulu!).

" Suomessa pitää jatkossakin olla kaksi korkeakoulukenttää, joissa toisessa tuotetaan tieteellisesti suuntautuneita tutkintoja ja toisessa ammatillisesti painottuvia korkeakoulututkintoja. "

Kyllä. Ammattikorkeakouluprojektin vika oli, että se lähti liian myöhään liikkeelle, ja jotkut "tiede- yliopistot" olivat epätyydyttävää tilannetta hyväkseen käyttäen ehtineet rynnistämään päätä pah- kaa väärään suuntaan. Tunnen asian huomattavan hyvin, ja pistin heti vastaan, joskin enemmän "selkäytimestä" kuin silloin tarkan analyysin pohjalta; silloiset kirjoitukseni aiheesta löytyvät arkistoista.

" Yhteistyötä yliopiston ja AMK:n välillä pitää tehdä, mutta sen ei tulisi tarkoittaa tutkintojen harmonisoimista. "

Ehdottomasti, ja tiedeyliopistojen pitää palvella myös ammattikorkeakouluja toden tieteellisen tiedon erottamisessa väärästä, ja niihin on voitava siinä suhteessa luottaa, EIKÄ NÄIDEN PIDÄ KILPAILLA TIEDON PIMITTÄMISESSÄ TOISILTAAN KAIKKIEN VAHINGOKSI!

Kansainvälisen mallin mukainen ratkaisu olisi, että valtion tieteellisen tiedon ominaisuudessa käyttämän tiedon tieteellisyydestä on virkavastuussa valtiollinen tieteellisin periaattein toimiva Tiedeakatemia (Ranska, Ruotsi, Venäjä NL:n mallin mukaan, Kiina jne.), jolloin yksittäisillä valti- ollisilla yliopistoilla on sitten pidempi "liekanaru" tehdä "erikoisiakin" tutkimuksia, suuntautua ammatillisemmin, taiteellisemmin jne. Joissakin muissa maissa taas kansallisessa virkavastuussa tietees- tä ovat kansalliset tutkimulaitokset kuten USA:n National Institute of Health (NIH).

Suomen "Akatemia" ei ole tiedeakatemia ollenkaan, vaan vilpillinen perustutkimuksen rahoitus- laitos, joka rahoituspäätöksillään "päättää tieteestä", mikä (muka!) "sellaista on ja mikä taas ei"... "Päätöksen tekevät salaiset "asiantuntijat", joiden joukossa on ainakin ennen ollut jopa kansain- välisiä tiederikollisia. Suomen "akatemia" nykyisessä muodossa on lakkautettava (ja se on yliopistojen ongelmien VÄLITÖN SYY!) tai korvattava aidolla Tiedeakatemiallla. Suomen Työväenpuolue esittääkin tätä ensi eduskuntavaaleissa.

http://www.kansanaani.net/94?onsitemessage=saved

" Tarvittaessa pitää myös olla rohkeutta vähentää niiden alojen aloituspaikkoja, jotka eivät pysty työllistämään nuoria. Kortistoon emme voi kouluttaa. "

Kyllä: esimerkiksi tiedeyliopitopaikkoja saattaisi kannattaa muuttaa ammttikorkeakoulupaikoiksi ennemmin kuin että yliopistot muutaisivat laitoksiaan ammatillispohjaisiksi.

Opiskelijoiden siirtyminen ammattikorkeakouluista yliopistoihin JA PÄINVASTOIN myös kesken opintojen hyödyksi lukien toisessa tehdyt opintosuoritukset pitäisi tehdä helpoksi, varsinkin jos "vanhojen opiskelijoiden" hakua toiselle alalle rajoitetaan. Tuossa mielessä joidenkin yliopisto- laitosten ja ammattikorkeakoulujen oppituolien pitää katsoa toimivan "samalla alalla" (mutta eri tehtävissä).

Ammattikorkeakolujen rehtorit ovat tehneet vääränsuuntaisen avauksen ja väärällä foorumillakin: erityisesti heidän jos keiden pitäisi opetusalan omilla foorumeilla ottaa pillistä kiinni (kuvaannol- lisesti sanoen...) tiedeyliopistoja, että "tuottakaa s...a totta julkista perustutkimustietoa (innovaa- tioiden ja muun ammatillisenkin osaamisen erääksi, yhä keskeisemmäksi perustaksi, ja kytkeyty- kää aidosti maailmanlaajuisesti etenevän tieteen yhteisöön, älkääkä hölmöilkö ja pelleilkö!"...

Ammattikorkekoulujen kytkeytyminen asiantuntevampien ulkomaisten tiedeyliopistojen yhteis- työkumppaneiksi suomalaisten sijasta (mikä sinänsä on aivan mahdollista ja jota nykytilanteesta varmasti seuraa!) ikuistaisi järjettömän kansallisen "kilpailutilanteen" kahden korkeakoulutyypin välille ja osoittaisi kansallisen opetuskokonaisuuden väärin suunnitelluksi.

Näin Jenkeissä:

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/01/barrack...

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

"Opiskelijoiden siirtyminen ammattikorkeakouluista yliopistoihin JA PÄINVASTOIN myös kesken opintojen hyödyksi lukien toisessa tehdyt opintosuoritukset pitäisi tehdä helpoksi, varsinkin jos "vanhojen opiskelijoiden" hakua toiselle alalle rajoitetaan. Tuossa mielessä joidenkin yliopisto- laitosten ja ammattikorkeakoulujen oppituolien pitää katsoa toimivan "samalla alalla" (mutta eri tehtävissä)."

Juurikin tuolleen.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Mutta kun.. koulutus ei ole pelkästään ammatti ja työ. Ihmiset arvottavat toisiaan koulutuksen kautta. Siitä ei vaan suorasanaisesti keskustella. Vaikka tieto itsessään onkin monella tavalla hankittavissa, niin tutkinnot ovat arvoa — niillä on hierarkia — ja ne määräävät suuresti yksilön elämän laatua.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset